Jutellaanko? Mulla on täällä olutta ja olen hyvällä tuulella. Olen kolmikymppinen sinkkumies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaa kultaisennoutajan? Nössö?

En minäkään tykkää kultaisesta noutajasta, ovat liian "persoonattomia", itse tykkään erityisen vinkeistä sekarotuisista, joilla on luonnetta ja älyä. Eri.

Jatkan vielä -  mutta sehän on tunnettu tosiasia, että ihmiset ottavat itsensälaisen koiran itselleen. =D

Mistä haluaisit jutella? Olen kuusikymppinen aviovaimo. Minullakin on olutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väärin avattu. Protokollan mukaan olisi pitänyt otsikossa kertoa "Kysykää mitä vaan niin vastailen".

roskiin

Jutellaanko on paljon parempi valinta. Se tarkoittaa sitä, että Ap on valmis vastavuoroiseen keskusteluun.

Näin ajattelin tämän itse. Arvostan vastavuoroisuutta ja toisen kuuntelemista. On mukavaa, jos voidaan rauhoittua ja keskustella. En ole mikään erityisen valaistunut yksilö, mutta mielestäni jokaisessa ihmisessä on jotain mielenkiintoista.

ap

Kultaisetnoutajat on vinkeitä kun kantelevat asioita niin tohkeissaan. Välillä tulee ulkona vastaan ja suussa joku kohtuuttoman kokoinen pehmonorsu. Siskoni ystävällä oli lapsena kultainennoutaja joka oli tosi kiukkuinen. Mahdoinko tavata ainoan äkäpussin siitä rodusta? Se meinas napata ranteesta kiinnikin. Väritti käsityksen yleensä kai kiltistä rodusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutellaan vaan. Minäkin olen tuon ikäinen sinkkumies, mutta ei ole kaljaa. Mitä kaljaa sinulla on?

Terve! Ihan vain Pirkkaa. Joisin jotain muuta, jos olisi enemmän tuota kahisevaa lompakossa. Joskus maistoin Stout & Porter -tyyppistä olutta. Joisin pelkästään sitä, jos voisin. Tai maistelisin ylipäänsä vain erilaisia oluita. Punaviineistäkin tykkään, mutta nykyään saattaa tulla migreenikohtaus.

Parasta olutta join Itävalloissa joskus vuosia sitten. Se oli semmoinen pieni iloinen baari vuorten kupeessa. Tuohon maahan tekisi mieli palata joskus. Minne itse matkustaisit mieluiten juuri nyt?

ap

Pirkkaa :D on tosiaan kahiseva vähissä, toisaalta kyllä minäkin pirkkaa joisin jos sitä vain olisi. Itävallassa en olekkaan käynyt, ehkä joskus sinnekkin. Pidän vaeltamisesta yleensä pohjoisessa, mutta miksei muuallakin.

Jos nyt saisin päättää missä olen, ei oteta huomioon matkustamista, vaan vain yksi hetki, niin nauttisin olutta jollain ulkosaariston luodolla ja kuuntelisin merta. Parhaat hetket on silloin kun on hiljaista ja suuri maailma ympärillä. Jos taas sitten pidempi aika olisi lomailua tiedossa, niin ehkäpä tahtoisin viettää sen islannissa.

Tuosta oluesta vielä sen verran, että en tiedä mikä mahtaa olla parasta, tai edes minkä tyyppinen olut sitä olisi. Monet ovat niin hyviä, joten tyydyn vain toteamaan: parasta olutta on se mitä on. Viinit ovat minulle täyttä hepreaa, vaikka olen niitä opetellut juomaankin, olisiko jotain suosituksia?

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaa kultaisennoutajan? Nössö?

Noutajat on yllättävän älykkäitä koiria ja itse vain pidän kultaisista erityisen paljon jostain syystä. Tuo nykyinen on metsästyslinjaa eli hieman tavallista aktiivisempi ja helpommin turhautuva noin suoraan sanottuna. Pyrin siihen, että koira käyttäytyy ja ns. toimii lähes aina. Se vaatii jo jotain, vaikka koiralla olisikin miellyttämisenhalua ja se olisi "vain" kultainennoutaja.

Exäni kanssa meillä oli astetta haastavampi rescue, joka oli ulkonäöltään monesta vähän pelottava. Se menee kuitenkin niin, että minä olen koiran isäntä, joten minä olen se, joka hoitaa suojelun ja sen sellaisen. Jos koira on lemmikki, niin se on lemmikki. Työkoirat ovat sitten eri asia, mutta ei mulla ole mitään syytä hankkia koiraa, joka on jotain muuta kuin lemmikki ja seurakoira. Sen koko ja näkö on sivuseikkoja.

ap

Mikä muumilaakson hahmo olisit?

Vierailija kirjoitti:

Mistä haluaisit jutella? Olen kuusikymppinen aviovaimo. Minullakin on olutta.

Miten meinaat joulua viettää? Teetkö itse käsitöitä?

ap

Liityn seuraan, saunaolut juotuna ja kohta kirjallisuuden pariin.

Minäkin haluan jutella kanssasi! Millaiset villasukat neulot, teetkö ohjeen mukaan vai keksitkö mallin itse?

Annatko mulle suhdeneuvoja? Miten suhtautuisit mieheen, joka sanoo et ei usko enää rakastuvansa/pystyvänsä rakastamaan, mut kohtelee muuten todella hyvin: huomioi, kehuu, kertoo ikävöivänsä ja tykkäävänsä? On yhteydessä tiuhaan (antaa tilaakin) ja sopii treffejä, pitää sanansa? On siis aivan ihana, mut toi "liian rikkonainen rakastamaan" huolettaa mua kovin.

Kysyn, koska a) edustat miehiä (miten niin heterogeeninen joukko ja puolet ihmiskunnasta) ja b) sulla on kultsi, eli et voi olla kovin paha!

alan katsoa irish mania, toivottavasti on hyvä. hyvää joulua ap!

Vierailija kirjoitti:

Kultaisetnoutajat on vinkeitä kun kantelevat asioita niin tohkeissaan. Välillä tulee ulkona vastaan ja suussa joku kohtuuttoman kokoinen pehmonorsu. Siskoni ystävällä oli lapsena kultainennoutaja joka oli tosi kiukkuinen. Mahdoinko tavata ainoan äkäpussin siitä rodusta? Se meinas napata ranteesta kiinnikin. Väritti käsityksen yleensä kai kiltistä rodusta.

Ne tosiaan tykkäävät kantaa kaikkea. Etenkin ihmisten hanskoja, hattuja ja pipoja. Kun kuolen, niin mut on haudattava niin, että päässäni on pipo jokaiselle noutajalle, joka mua on toisella puolella vastassa.

Kultaisissakin voi olla kaikenlaista yksilöä. Kaikki ei ole niin leppeitä ja sosiaalisia, vaikka suurin osa onkin. Ihmisillä on myös suuri vaikutus koiraan, joka heidän kanssa elää ja jos koiralla on joku sairaus, niin kivutkin saattavat vaikuttaa, vaikka usein kultaiset on silloinkin hyvin lempeitä. Mutta voi kultaisissakin olla tuota ns. kovuutta joskus.

ap

Vaikutat mielisairaalta. Älä kiusaa koiraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutellaan vaan. Minäkin olen tuon ikäinen sinkkumies, mutta ei ole kaljaa. Mitä kaljaa sinulla on?

Terve! Ihan vain Pirkkaa. Joisin jotain muuta, jos olisi enemmän tuota kahisevaa lompakossa. Joskus maistoin Stout & Porter -tyyppistä olutta. Joisin pelkästään sitä, jos voisin. Tai maistelisin ylipäänsä vain erilaisia oluita. Punaviineistäkin tykkään, mutta nykyään saattaa tulla migreenikohtaus.

Parasta olutta join Itävalloissa joskus vuosia sitten. Se oli semmoinen pieni iloinen baari vuorten kupeessa. Tuohon maahan tekisi mieli palata joskus. Minne itse matkustaisit mieluiten juuri nyt?

ap

Pirkkaa :D on tosiaan kahiseva vähissä, toisaalta kyllä minäkin pirkkaa joisin jos sitä vain olisi. Itävallassa en olekkaan käynyt, ehkä joskus sinnekkin. Pidän vaeltamisesta yleensä pohjoisessa, mutta miksei muuallakin.

Jos nyt saisin päättää missä olen, ei oteta huomioon matkustamista, vaan vain yksi hetki, niin nauttisin olutta jollain ulkosaariston luodolla ja kuuntelisin merta. Parhaat hetket on silloin kun on hiljaista ja suuri maailma ympärillä. Jos taas sitten pidempi aika olisi lomailua tiedossa, niin ehkäpä tahtoisin viettää sen islannissa.

Tuosta oluesta vielä sen verran, että en tiedä mikä mahtaa olla parasta, tai edes minkä tyyppinen olut sitä olisi. Monet ovat niin hyviä, joten tyydyn vain toteamaan: parasta olutta on se mitä on. Viinit ovat minulle täyttä hepreaa, vaikka olen niitä opetellut juomaankin, olisiko jotain suosituksia?

Olen ollut vähän köyhä ja kipeä niin pitkään, etten osaa suositella viinejä. Itse tykkään jostain syystä ranskalaisista viineistä aina eniten, mutta jokaisella on oma maku. Pirkan olutkaan ei ole niin pahaa, kun siihen tottuu. ;)

Islanti olisi tosiaan munkin mielestäni hieno matkakohde. Hyvä valinta.

Itsekin pidän luonnossa vaeltamisesta. En ole kovin pohjoiseen lähtenyt vaeltamaan, mutta kovasti tykkään. Olen vaeltanut Lapissa, mutta lähinnä sen eteläisissä osissa. Keräilen kesäisin luonnosta kaikenlaista ja metsä on mulle aina ollut ystävä jopa siihen asti, että olen melkein pakana. Mummoni on vaikuttanut tuohon paljon. Mummo sanoo aina, että hänen kirkko on metsässä ja olen oikeastaan samaa mieltä.

Mäkin pidän veden äärellä olemisesta. Itse elelen sisämaassa, joten vaeltelen järvien rannoilla.

Olisi hienoa, jos useampi arvostaisi luontoa. Onneksi sitä on Suomessa vielä paljon.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mikä muumilaakson hahmo olisit?

Olisin ehkä lopulta Hemuli.

ap

Osaatko neuloa muuta kuin villasukkia? Minä neulon tällä hetkellä villapaitaa 50-luvun tyyliin. Toivon, että se onnistuu, koska kaksi edellistä virkattua villapaitaa eivät ole olleet niin kivoja kuin toivoin. Toinen niistä itseasiassa oli niin ruma, etten saanut sitä loppuun ja pistin sen vihoissani päreiksi.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin haluan jutella kanssasi! Millaiset villasukat neulot, teetkö ohjeen mukaan vai keksitkö mallin itse?

Alunperin tein jonkin ohjeen mukaan, mutta sittemmin olen tehnyt siihen omia parannuksia. Jokaisella on vähän erilainen "käsiala", joten samat jutut ei toimi. Äidilläni on levämpiä, mutta lyhtempiä silmukoita, joten hän tekee sukkia ihan eri tavalla kuin mä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Annatko mulle suhdeneuvoja? Miten suhtautuisit mieheen, joka sanoo et ei usko enää rakastuvansa/pystyvänsä rakastamaan, mut kohtelee muuten todella hyvin: huomioi, kehuu, kertoo ikävöivänsä ja tykkäävänsä? On yhteydessä tiuhaan (antaa tilaakin) ja sopii treffejä, pitää sanansa? On siis aivan ihana, mut toi "liian rikkonainen rakastamaan" huolettaa mua kovin.

Kysyn, koska a) edustat miehiä (miten niin heterogeeninen joukko ja puolet ihmiskunnasta) ja b) sulla on kultsi, eli et voi olla kovin paha!

Vaikea sanoa. Voi olla, että tuo mies kuitenkin pitää susta, eikä vielä uskalla heittäytyä mihinkään, kun tunne ei tietenkään ole sama kuin ennen ja ihmiset voivat traumatisoituakin vähän ties mistä. Itse antaisin vain aikaa toiselle.

Rakkaus ei aina tule salamana. Se voi tulla hiipimällä. Itse kärsin traumaperäisestä mielenterveyden ongelmasta ja tiedän, miten vaikeita sen sorttiset asiat voivat olla, eikä tunteet tule välttämättä niin kuin pitäisi. Se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

Jos et itse pysty tuohon, niin sitten se on niin. Älä roiku tuossa tyypissä, jos itse alat kärsiä, koska aikuinen mies on itse itsestään vastuussa. Mutta niin pitkään kuin kärsivällisyytesi riittää, niin jatka.

ap

Vierailija kirjoitti:

Osaatko neuloa muuta kuin villasukkia? Minä neulon tällä hetkellä villapaitaa 50-luvun tyyliin. Toivon, että se onnistuu, koska kaksi edellistä virkattua villapaitaa eivät ole olleet niin kivoja kuin toivoin. Toinen niistä itseasiassa oli niin ruma, etten saanut sitä loppuun ja pistin sen vihoissani päreiksi.

No, lapasia, kaulahuiveja ja pipoja olen tehnyt. Olen yrittänyt villapaitaa, mutta lopettanut kesken. Omat projektini ovat aina myöskin olleet sellaisia, etten oikeasti voisi julkisella paikalla niitä pitää päälläni. Kerran myös koitin ommella itselleni housut, mutta ne näyttivät niin pahalta, eivätkä olleet edes mukavat, että heitin ne lopulta pois.

Paras käsityösaavutukseni on kai kinnasneulatekniikalla tehty pipo, jota käytän edelleen.

ap