Helmikuun helmet =0) (siirto vko22)

Nuru, sinua olenkin " etsiskellyt" ; ) Jäit unohtumattomasti mieleeni meidän ed. ketjusta!!!

Ja voi mahoton mitä sain lukea->Tiuhti & Viuhti, aivan mahtavaa! Näin se teidänkin sitkeä yritys, usko ja toivo palkittiin, ja vielä tuplana, HUH : ) IHANAA!!!!



Valitse vaan se naistenklinikka, se on paras valinta kyllä tuossa tilanteessa. Sinne mekin päädymme jonkun viikon päästä, annan sitten palautetta tänne teille! Tahti saattaa siellä olla aika hektinen, mutta helvetin tehokasta. Sinne me päädyimme, ja tietty kun IVF suoritetttiin siellä, niin oli aika automaattinen valinta, ja itse kuullut siitä vaan hyvää.



Mutta nyt ei muuta kun teille kaikille Onnellista odotusta ja pitäkää kyytiläiset matkassa mukana sinne helmikuulle!!!!



Bertta rv 32+2

Heli, piti tulla tänne kurkkimaan. Oi, miten ihania uutisia!!! Et usko kuinka olen täällä pitänyt peukkuja ja tsempannut masukkiasi. Ihanaa, että nyt kaikki näyttää menevän hyvin. Olisi aika jo onnen kohdata teitäkin. Milloin aiotte kertoa muulle perheelle, vai joko olette paljastaneet? :-)



Lene ja poika 6kk

Saithan eilisen viestini? Usko pois, taidan kyllä uskoa tsempityksesi määrän, sitä olen saanut sulta niin paljon aikaisemminkin! Yksi sisko arvasi jo rv 8 kun en juonut saunakaljaa, toiselle kerroin tänään lounaspöydässä. Vielä on pari tietämätöntä. Kummankaan vanhemmille ei olla vielä kerrottu. Viimeksihän intoilin jo heti luomuplussan jälkeen, ja äitin eka kommentti oli jotain siihen tyyliin etteihän tuosta tiedä vielä... no ei tiennyt ei. Mistähän mä olenkaan perinyt tämän pohjattoman pessimistisyyden ;-)

Hei!



Olimme miehen kanssa " pakomatkalla" etelä-Euroopassa hemmotellen toisiamme.



Nyt loman jälkeen on pakko tulla kurkkaamaan uutisianne.



Ihania uutisia paljon, onnea ultrakävijöille!



Vilkutukset Bertalle, ihana kuulla ja " nähdä" !



Oma (o) Viime viikolla oli np-ultra. Jännitti ultraan meno ja edeltävä yö oli lähes uneton.



Alkuraskaus ei ole ollut helppo, ultrassakin olen ollut turhan usein vuodon vuoksi. Aina kuitenkin kaikki ollut hyvin.



Np-ultra paljasti kuitenkin jotakin hämmentävää ja surullista:

Sikiö A vilkas, liikkuvainen, kaikella tapaa mallikas yksilö.

Sikiö B menehtynyt oletettavasi viikolla 9.



Lääkärin mukaan todennäköisintä on, että menehtynyt sikiö " kuivuu" vähitellen pois, mutta tietenkin voi myös tulla vuotona pois. Ja vuodossa on oma riskinsä: jos vuoto on runsasta, voimakasta voi aiheuttaa myös sikiö A:n menehtymisen.



Tämä uutinen järkytti tietenkin meitä molempia. Surullisena otimme vastaan tiedon B:n menehtymisestä, mutta sitten valtasi pelko myös A:n menettämisestä. Lääkäri korosti monta kertaa, että tavallisinta on B:n " kuivuminen" pois.



Näämme kumpainenkin mielessämme A:n vilkkaan liikkumisen ultrassa. Ne pienet jalat, peukut pystyssä sojottaen. Kasvot. Kaikki näytti niin ihanan valmiilta, vaikka toukalla ei paljon pituutta ollutkaan. Ultra tehtiin 12+2, mutta kooltaan hän vastasi 12+4. Toukkaa ultraus selvästi häiritsi valtavasti, aivan kuin hän olisi yrittänyt paeta koko tilannetta. Lääkäri oli ihana selittäessään: tässä näette jalan, ei siis selän, ei siis jalan, aa nyt siis pää. :o)



Tätä dilemmaa purimme yhdessä pienellä lomamatkalla. Surumieli on väistymässä. Nyt olemme kiitolisia tästä vilkkaasta toukasta masussa ja toivomme hänen jatkavan matkassa mukana.



Kaikella tällä kivikkoisella polulla on tarkoituksensa. Tiedämme sen. Mutta aika monta kompurointia matkalle on sattunut.





Peukut ja varpaat pystyssä varmuuden vuoksi



Nuru ja Tiuhti rv 13+2

Tässä lohtuhalaus (((((((((((((((( N )))))))))))))))) On kuitenkin enemmän kuin todennäköistä, että jatko menee hyvin. Jaksamista kovasti teille!



Me emme käy NP-ultrassa ollenkaan, kävimme vl:ssä viikolla 10+2 ja kaikki näytti hyvältä. Eli rakenneultraa täällä odotellessa..



Olo on edelleen ollut aika väsynyt ja vihreät omenat maistuu! Vatsakin on jo kasvanut, näkyy selvä vauvamahan alku. Nämä helteet ovat olleet todella tukalia, joten täällä ainakin odotellaan syksyä innolla ja sateita!



Cessi ja Tenava 14 + 1

Hei!



Tahtoisin toivottaa teille miehesi kanssa jaksamista & pahoittelut pienen elämänalun sammumisesta. (Alku)raskaus on muutenkin kaikkine pelkoineen ja epävarmuuksineen hermoja raastavaa aikaa, ja teilläkin tähän pisteeseen pääseminen on vaatinut paljon, joten olisi suonut sekä Tiuhtin että Viuhtin jaksavan kasvaa loppuun asti.



Uskotaan kuitenkin, että kaikki menee nyt loppuun asti hyvin ja kompuroimiset olisivat tässä! En tiedä miten hyvin itse pystyisin siihen, mutta toivottavasti positiivinen mieliala pikku-A:n kanssa valtaisi mielenne pian. Ihana kuulla, että hän voi hyvin ja kaikki oli kunnossa!



Kovasti tsemppiä & lämpöisiä ajatuksia,



syyssäde

Cessi ja Syyssäde,



sydämelliset kiitokset lohduttavista sanoista.

Kyyneleet silmissä luin viestejänne.



Päivä kerraallaan eteenpäin mennään ja toivo on korkealla.



Nuru ja Tiuhti rv 13+4

Huomasin, että olinkin laittanut viikot päin honkia, menossa vasta 13 + 3! (Menin asioiden edelle, voi kun oliskin jo 15. viikko menossa..)

ISO RUTISTUS täältä!!!! Kyyneleet silmissä luin viestiäsi... Voimia ja positiivisia ajatuksia sinulle, miehellesi ja Tiuhtille. Kaikella on tarkoituksensa,niinkun sanoit, ja nyt uskotaan ja toivotaan että pikku A pysyy loppuun asti mukana yhtä vilkkaana ja reippaana, ja kyllähän se näin on nyt mentävä!!!!!



Halauksin, Bertta

Osanottoni pienen B-vauvan keskenmenosta. :-( Oli kuitenkin ilo kuulla, että A voi hyvin ja potkiskelee vauhdikkaasti. Onpa ihanaa, että odotatte Helin kanssa samaan aikaan, ihan kuin minä ja Olivera viime talvena. Helmikuisethan ne meidänkin vauvelit on. On ilo lukea vanhojen clubilaisten onnistumistarinoita. Olen niin iloinen, että sekä sinä että Heli olette nyt tässä. Olette molemmat olleet minulla paljon mielessä.

Olenkin yrittänyt kovasti löytää kuulumisiasi. Olet ollut kovasti mielessäni!

Ensinäkin pahoittelut pikku B:n menetyksestä, mutta onneksi touhukas A polskuttelee iloisesti. Kuten tuossa toisetkin totesivat alkuraskaus on todella rankka. Sitä odottelee kuin kuuta nousevaa rv 24 ja sitten 30 jne. Mutta eiköhän teidän koettelemusten kiintiö ole täynnä ja saatte ihanan pienen vauvelin - vihdoinkin!



Pieni poikani on jo melkein 4 kk ja touhukas suloinen vesseli onkin. Vaikka raskaus oli rankka sekä synnytys että ensimmäiset kuukaudet niin kyllä se on sen arvoista...!



Onnea teille kovasti!



Santsu

Bertta, Lene ja Santsu,



kiitos suuresti, on ihanaa lukea lohduttavia viestejänne!



Päivä kerrallaan mennään, olo on hyvä, joten toivo on edelleen korkealla.



Hyviä vointeja Bertan odotukseen!



Lene, olen sitä itsekin miettinyt miten mukavaa on, että voimme Helin kanssa vaihdella kuulumisia. Niin samoissa mennään koko ajan. Iloiset vilkutukset sinun perheellesi!



Santsu, kiitos, ihana kuulla myös sinusta. Hyviä vointeja koko perheelle!



Iloisesti

Nuru ja Tiuhti rv 14+2

Tänään alkoi jo vko 17 eli siirryttiin jo viidennelle kuulle, oho! Aika loppuenlopuksi meneekin vauhdilla eteenpäin. Masu on jo aikamoinen, kaverini on 1 kk edellä ja mulla on samankokoinen suunnilleen kuin hänellä. Tosin painoa ei ole ihan kamalasti tullut mielestäni, sellaiset kolme kiloa noussut normaalipainosta ennen raskautta. Siitä olen tyytyväinen että nekin kilot ovat vain mahassa ja rinnoissa, sillä luulin lihovani aivan tolkuttomasti. No tässähän vielä ehtii... =0) Migreeniä mulla on noin 4 krt viikossa ja sen aiheuttamat oksennukset on pitäneet huolta linjoista. Noh toi migreeni on ihan paska tauti suorastaan alkaa käydä jo psyykkeeseen kun veroittaa paljon menemistä ja työntekoa. En todellakaan toivo kellekään ja helpotukseen ei oo vielä keksitty kunnon konstia raskausaikana, pelkkää panadolia, joka ei enää edes tehoa. Toivottavasti tää loppuu kohtapuoleen, mikäli jatkuis koko raskauden ajan, en voisi toista lasta heti edes ajatella, niin kamalaa tää on. Käytiin miehen vanhempien luona Jyväskylässä niin makasin sängyssä lähes koko eilisen päivän, kun en muuta voinut. Mukavaa seuraa... No olen tottakai silti iki-iki-ikionnellinen tästä raskaudesta, kaikesta migreenistä huolimatta. Ja aikaslailla sellainen tunne että poikahan siellä masussa kasvaa. Rakenneultra vajaan kolmen viikon kuluttua ja kyllä me halutaan sukupuoli tietää jos se vain näkyy siellä. No tuli purkauduttua omaa napaa aikalailla..



elokuu74 rv17+0

Minulla oli 1. PAS viikolla 23; vauvan laskettu aika on 28.2.

Alun epävarmuuden jälkeen kaikki näyttää sujuvan hyvin; kaksi ultraa ja neuvolakäyntiä on takanapäin. Kuvotuskin on ohi ja olo on hyvä.



Tänään oli toinen neuvolakäynti ja vauva sydämenäänet kuuluivat ensimmäistä kertaa - ihanaa. Kiloja on kertynyt liikaa, liikuntaa täytyy lisätä jotten paisu kuin pullataikina.



Mitä parhainta odotusaikaa myös teille muille helmivauvojen odottajille! Enää puoli vuotta h-hetkeen..



Fresia rv 14 + 5

Heips vaan kaikille!



En ole juuri kirjoitellut kun mitään ei tapahdu. Olo on aivan normaali. En ole juurikaan rv 12:sta jälkeen huomannut olevani raskaana. Nyt siis rv 19.Viime viikolla onneksi tunsin vauvan liikkeet. Muuten epäilisin todella,olenko ollenkaan enää raskaana.



Onko muut tunteneet liikkeitä? Miltä ne teistä tuntuu?Minusta se tuntuu lähinnä vesipyörteeltä ja muutaman kerran on tuntunut aivan samalta kuin jos sormilla kevyesti naputtaa omaa kättään.



Huolestuttaa lukea muiden suurista vatsoista kun omapaino ei nouse suuresta syömisestä huolimatta.Myöskään vatsaa ei juurikaan ole.Kukaan ei voisi ikinä arvata ellei tietäisi. Vatsa näyttää lähinnä siltä, että se on hieman turvonnut. Olen kyllä hyvin pitkä ja hoikkka



Onko muita vatsattomia odottajia?

Kiva kun pino aktivoituu (ja mikähän mua itseäni on estänyt aktivoimasta sitä...)!



Fresia: En nyt olen ihan satavarma nikistäsi, mutta bongasinkohan sut tuolta 35+ odottajien pinosta? Luurailen tietysti aina tarkemmin itseni ikäisiä odottajia ja sikäli menen samoissa kanssasi, että meillä ei vanhempia lapsia ole ja loppuvuonna tulee tauluun tuo 35. Eikös teillä ollut yksi vanhempi?



Lilli78: Täällä toinen omituisen " normaali" , pahoinvointi esimerkiksi ei päässyt loppumaan kun se ei koskaan oikein alkanutkaan. Ihan hullua kun nyt alkaa raskaus ilmoitella itsestään mahan kasvulla. Kaikki muu oireilu on ollut niin lievää että senvahvuisia " varmoja" oireita olen kuvitellutkin itselleni silloin kun en raskaana ollut. Voi kun minäkin tuntisin pian liikkeitä...! Mahasta älä murehdi, olen kyllä muiltakin pitkiltä (ja hoikiltakin) ihmisiltä kuullut, että maha " uppoaa" pidempään varteen uskomattoman pitkään. Myös kohdun asento vaikuttaa, tiedätkö missä asennossa omasi on?



(.) Oman navan kuvaan jo pulleammilla sulkumerkeillä, koska se tuntuu plumpsahtaneen nyt muutamassa päivässä esille. Parisen viikkoa se on aina iltaisin ollut ihan vauvamahan näköinen, mutta aamulla aika litteä. Tänään tuli ensimmäinen oppilas (7-lk) kysymään hirveästi kikattaen ja nolostellen että olenko raskaana ;-) Eli huomaavat sen jo muutkin. Asiaan vaikuttanee se, etten ole mahdottoman pitkä (163) ja kohtu on eteenpäin kallistunut.



Mitäs muuta? Maanantaina oli toinen neuvola (kuten Fresiallakin) ja kuultiin ekaa kertaa sydänäänet, ihanaa! Aika pauke olikin. Hirveätä vain, että vieläkin jännään aika paljon niiden löytymistä, ja kun neuvolatäti peräti puoli minuuttia sykettä etsiskeli, olin hetken ihan varma ettei sieltä varmaan mitään kuulukaan. Jokainen hyvä uutinen tuntuu iloiselta yllätykseltä, vieläkään en uskalla oikein täysillä luottaa asioiden hyvin sujumiseen. Onneksi luottamus kasvaa joka päivä!



H ja Penelope rv 16 tasan

Pahoittelut B:n menetyksen johdosta, mutta kuten muutkin ovat sanoneet on ihanaa kuulla että pikku A voi hyvin ja on vilkas. Päivä kerrallaan on hyvä motto ja positiivinen mieli tärkeää.



Minäkin tulin tänne sinun ja Heilin kuulumisia kurkkimaan kun olette molemmat olleet kovasti mielessä. =)

Vieläkö muuten olette maailmalla vai jo palanneet kotimaan kamaralle?



Oliveralle (ja muillekin tutuille): Oi-Kukka sai kaksostytöt 18.7. sekä äiti että pikkuneidit voivat hyvin. Itse en ainakaan ole Oikkisen viestejä täällä bongannut enää aikoihin, mutta näin " sisäpiiritietona" ajattelin kertoa. =)

Kyllä vain, kirjoittelin 35+ pinoonkin insertin jokin aika sitten. Meillä on tosiaan kohta 4-vuotias tyttö.



Oliko niin että sinäkin olit Fertinovalla asiakkaana? Olen niin kiitollinen Niklakselle tästä raskaudesta, että jotain kivaa lahjaa ajattelin viedä..



T. Fresia rv 16+4



Minne te muut muuten olette menossa rakenneultraan, lapsettomuusklinikalle vai kunnan järjestämälle? Itse olen varannut ajan kunnan ultraan. Np-ultran kävin lapsettomuusklinikalla.

Niklaksen faniklubilainen olen minäkin :-) Eikä sen puoleen, koko muukin porukka siellä on ollut niin ihanaa ja kannustavaa ettei voisi enempää toivoa. Minäkin olen miettinyt lahjaa, mutta en ole oikein keksinyt vielä hyvää kun niitä hölskyviä se saa tällä menolla varmaan yli oman tarpeen...



Mulla on rakenneultraan vielä vajaa 3 viikkoa ja se tehdään NKL:lla. Tän epilepsian takia sen tekee lääkäri eikä kätilö. Ajateltiin kyllä että sen jälkeen ehkä käydään vielä 4D-ultrassa kun viimeviikonloppuna tuli hirveä kauhu kun liikaa surffasin netissä etsimässä kaikkia kauheuksia, mitä tämä mun epislääke voi aiheuttaa. Kaikkea ei tietenkään ultrassa näe mutta joitakin epämuodostumia voitais ehkä todeta jos sellaisia on tullut. Mä olen ajatellut asian niin, että jos sellaisia löytyy, niin olis ehkä kiva tietää vähän etukäteen niin vois vähän valmistautua siihen. Synnytyssalissa kun saattaa muutenkin olla kestämistä...



Mutta nyt yritän aktiivisesti ajatella, että kaikki voi olla hyvinkin... täytyy sanoa että siihen täytyy välillä keskittyä ja aika lailla voimia siihen meneekin. Toivottavasti te muut pystytte murehtimaan vähemmän!



toivoo Heli + Penelope 17+6

Ai Heli murehdittu..:) No ihan pikkuisen vaan;) Missä olis koti-ultria myytävänä;) Sellainen josta sais tv:stä katsottua pientä ihmettä, kun siltä tuntuu, olispa kätevää:) Nimeltään: Mielenrauhaa tuova koti-ultra! Tällaista huumoria kai täällä uskaltaa, jos laittais tämän saman av-palstalle,tulis kauhea ryöppy, miten vainoharhaisia hörhöjä nykyajan odottavat ovat:))



Meillä rakenneultra ens ma, omassa terveyskeskuksessa. Ihanaa taas nähdä se pieni ihme, joka jo myllertää mukavasti niin että jopa välillä tunnen sen liikkeet.

Supisteleekin jo välillä,olenkin niiden kanssa aika tarkka/hermona, kun ekassa raskaudessa supisteli paljon ja neiti syntyikin jo rv30. Mutta täytyy nyt yrittää nauttia tästä kasvavasta masusta ja raskaudesta:)