Opintomenestys. Onkohan mulla joko äärettömän huono itsetunto, liian kovat vaatimukset itselleni, vai vääristynyt kuva muiden ja omista taidoist
Lukukauden vikat tentti- ja kurssiarvosanat tuli tällä viikolla, ja etukäteen pelkäsin, että en pääse tenteistä läpi. Ne meni mun mielestä todella huonosti, stressasin että pitääkö mun uusia tentit vai peräti koko kurssit ensi vuonna. Tenttitilanteessa olin ihan jäässä ja vastaukset oli omasta mielestäni todella vajavaiset ja huonosti muotoillut. Kuvitelkaa siis yllätykseni, kun sainkin neloset tenttiarvosanoiksi. Eka ajatukseni oli, että arvosana on annettu säälistä. Jossain on pakko olla tapahtunut virhe, koska olinhan tosi huonosti valmistautunut ja tenttivastaukseni olivat niin vääriä tai typeriä. Toinen ajatukseni oli, että voi luoja onko suurin osa muista kurssilaisista ollut vielä minuakin tyhmempiä, miten he ovat siinä tapauksessa edes saaneet opiskelupaikan.
Tunnistatteko muut tällaisia ajatuksia?
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Opiskeletko ensimmäistä vuotta? Silloin ei vain aina ole ihan kuvaa siitä, mitä hyvään opintomenestykseen tarvitaan. Minäkin muistan ekan syksyni TKK:lla. Ennen yhtä matematiikan tenttiä mietin täysin tosissani, menenkö tenttiin lainkaan, kun on sitten niin noloa, kun kaikki näkevät ilmoitustaululta minun saaneen nollan (siihen aikaan vielä tulokset tulivat nimien kanssa ilmoitustaululle kaikkien nähtäväksi). Menin kuitenkin tenttiin, kysymykset olivat paljon helpompia kuin oletin, ja sain tentistä täydet pisteet.
En, takana on jo kaksi vuotta. ap
Minä olen samanlainen. Opinnäytetyönikin oli itsestäni aivan p. aska. Sain sitten arvosanaksi 4. Olin pudota tuolilta.
Vaadin itseltäni täydellisyyttä ja minulla on huono itsetunto.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen samanlainen. Opinnäytetyönikin oli itsestäni aivan p. aska. Sain sitten arvosanaksi 4. Olin pudota tuolilta.
Vaadin itseltäni täydellisyyttä ja minulla on huono itsetunto.
Minulla oli täsmälleen samoin opinnäytetyön suhteen.
Itse teen itsemurha on ihan hyvä ratkaisu.
Mä muistan kun tein ekaa esseetä yliopistossa, ja melkein itkin, kun tuntui että siitä tuli ihan huono. Hävetti palauttaa. Sain arvosanan 5 ja hämmästyin. Olen senkin jälkeen saanut jokaisesta esseestä ja tentistä 4 tai 5, ja nyt toisena vuotena olen alkanut luottaa omaan osaamiseeni edes hiukan paremmin. Silti esseen palauttamisen jälkeen usein pelkään, että olen kirjoittanut ohi aiheen tai muuten huonosti. Jotenkin tuntuu, että "hyvä tuuri" arvosanojen suhteen ei voi kestää loputtomiin.
Minulla sama, olen kohta 40 v ja aloitin uuden tutkinnon yliopistossa tänä vuonna.
Sama ja välillä tunnen huonoa omaatuntoa koska olen toistaiseksi jokaiseen tenttiin mennyt lukematta. Ainoatakaan alle 4 arvosanaa en ole mistään saanut. Välillä oikein suututtaa, koska mielestäni tulevat paperini eivät kerro osaamistasostani, en koe olevani yli 4 opiskelija. Johonkin matematiikan kurssiin laitoin palautetta, että kurssin arvostelu on aivan liian löyhä ja olen miettinyt, arvostellaanko tahallaan niin, että opiskelijoiden tulokset näyttävät paremmilta ja saadaan tyyliin hyvä maine koululle? En tiedä, mutta minua tämä lähinnä ärsyttää, koska olisi kiva haastaa itsensä, nyt alisuoriudun kun mitään ei vaadita, enkä osaa motivoida itseäni tekemään enempää, kun en siitä hyödy varsinaisesti mitään (Joo ymmärrän että hyödyn, mutta paperilla näytän aivan samalta opiskelen sitten kuinka paljon tahansa ylimääräistä). Olen siis laiska. Ja myös minä ihmettelen kuinka paljon on ihmisiä jotka saavat näistä tenteistä kakkosia tai eivät edes pääse läpi ja osan näistä tiedän vielä tekevän paljon opiskelun eteen. En ymmärrä.
Välillä olin lähtemässä kotiin ennen tenttiä, kun "en kuitenkaan pääse läpi". Kun menenkin saan silti nelosen.
No mä opiskelin lähihoitajaksi, ennen sitä olin ollu tollases "teoria opetuksessa" siis peruskoulussa, 13 vuotiaana opiskellu viimeks "kunnolla", elikkä joku 15 vuotta ennen tätä koulua. Lisäks elämäntapa boheemi, yms, joka ei todellakaa edesauta perus suomalaisee järjestelmään sopeutumista. Voitte vaan kuvitella kuinka omituista oli alottaa opinnot.
Lisäks opintojen tyyli oli ennen kuulumaton jotenkin, jo luokkahuoneiden ja verkko-alustojen opettelu vei ikuisuuden. Ensimmäisestä jaksosta sain hyvä -arvosanan, toisestä tyydyttävän, kolmannesta kiitettävän ja viimiseltä vuodelta sain hyvää.
kiitettävä aine oli sellanen, mikä oli helppo teoriassa , noi mistä sain hyvän oli sellasii mitkä oli periaattees itsestäänselvyyksiä, mut se miten sä tulit toimeen ohjaajan kanssa, oli se mikä merkitsi ja itsehän stressasin hulluna uusia ihmisiä.
Ja sit toi, mistä sain huonon, oli aikalailla ehkä sen jälkeen, ku olin miettiny että keskeytänkö opinnot vai en, ja aihe sinänsä tuntematon, vaikkakin koin helpokksi, silti tuli huono arvosana, ohjaaja täysin eri planeetalta, väärin ymmärs kai jopa tahalteen mut, sadistityyppisen olonen ku taas mä vastakohta. :DD
kyl toi 1.arvosana harmittaa jälkeenpäin ku kattoo, mut minkäs teet. onneks käytännöntyö on eri asia, ku teoriapuolen työ.
Vierailija kirjoitti:
Sama ja välillä tunnen huonoa omaatuntoa koska olen toistaiseksi jokaiseen tenttiin mennyt lukematta. Ainoatakaan alle 4 arvosanaa en ole mistään saanut. Välillä oikein suututtaa, koska mielestäni tulevat paperini eivät kerro osaamistasostani, en koe olevani yli 4 opiskelija. Johonkin matematiikan kurssiin laitoin palautetta, että kurssin arvostelu on aivan liian löyhä ja olen miettinyt, arvostellaanko tahallaan niin, että opiskelijoiden tulokset näyttävät paremmilta ja saadaan tyyliin hyvä maine koululle? En tiedä, mutta minua tämä lähinnä ärsyttää, koska olisi kiva haastaa itsensä, nyt alisuoriudun kun mitään ei vaadita, enkä osaa motivoida itseäni tekemään enempää, kun en siitä hyödy varsinaisesti mitään (Joo ymmärrän että hyödyn, mutta paperilla näytän aivan samalta opiskelen sitten kuinka paljon tahansa ylimääräistä). Olen siis laiska. Ja myös minä ihmettelen kuinka paljon on ihmisiä jotka saavat näistä tenteistä kakkosia tai eivät edes pääse läpi ja osan näistä tiedän vielä tekevän paljon opiskelun eteen. En ymmärrä.
Tosin tähän täytyy vielä sanoa että tilanne saattaisi olla aivan eri, jos lukisin jotain muuta alaa. Esimerkiksi sellaista, missä olisi paljon ulkoa opiskeltavia asioita. Nyt kun opiskelee tekniikan alalla, niin kaikki on (ainakin toistaiseksi) järkeenkäypää ja loogista. Jos pitäisi yhtäkkiä lähteä opiskelemaan sosionomiksi tai lukemaan historiaa, olisi tilanne todennäköisesti se ettei lukematta niistä tenteistä pääsisi läpi.
Vierailija kirjoitti:
Välillä olin lähtemässä kotiin ennen tenttiä, kun "en kuitenkaan pääse läpi". Kun menenkin saan silti nelosen.
Minä meinasin myös jättää yhden tentin tekemättä samasta syystä, ja nelonen tuli.
Kiitos vastauksistanne kaikille.
Ap
Opiskeletko ensimmäistä vuotta? Silloin ei vain aina ole ihan kuvaa siitä, mitä hyvään opintomenestykseen tarvitaan. Minäkin muistan ekan syksyni TKK:lla. Ennen yhtä matematiikan tenttiä mietin täysin tosissani, menenkö tenttiin lainkaan, kun on sitten niin noloa, kun kaikki näkevät ilmoitustaululta minun saaneen nollan (siihen aikaan vielä tulokset tulivat nimien kanssa ilmoitustaululle kaikkien nähtäväksi). Menin kuitenkin tenttiin, kysymykset olivat paljon helpompia kuin oletin, ja sain tentistä täydet pisteet.