Pitäisi olla miljonääri jotta pystyisi ostamaan lapsille lahjoja.

Sitä ostaa mihin rahat antavat myöten. Turhaa elää velaksi sen vuoksi että joku haluaa jotakin todella kallista tai ylipäätään yhtään mitään. Vähempään on tyytyminen ja ajatus on joulussa kauneinta, ei se raha ja muu ratkaise joulua, vaan lämmin yhdessäolo. Minä ostin muutaman tarpeellisen ja käyttökelpoisen lahjan miehelleni joista on ilon pidempään. Rahaa meni alta 50e. Lisäksi muistimme erästä sukuun kuuluvaa ikäihmistä pienellä rahasummalla. 

Kyllä olisit sinäkin, ap, toivonut kalliita pelejä ja vehkeitä, jos niitä olisi lapsuudessasi ollut kaikkien saatavilla ylipäätään. Turha jeesustella.

Ai jaa, meidän lapset (10 ja 12) toivoivat Neropatin päiväkirja -kirjat, sekä toinen Barbien ja toinen Lego-paketin. Nuorempi toivoi piirtämiseen tarkoitettuja lyijykyniä.

Ilmeisesti eivät ole nykylapsia, no ehkä hyvä niin.

Mä oon. Pystyn ostamaan lapsille, mitä he toivovat.

t.kristallikissa

Miljoonalla saa viisi tuhatta 200 euron lahjaa. Ehkä vähempikin riittäisi.

Toiveet on eri asia kuin mitä saavat. Lapsi ei opi ponnistelemaan, jos saa kaiken valmiina. Oma lapseni ei saa toivomaansa 2000 - 3000 euron pelitietokonetta. Pettymys on pieni. Aina sitä saa pyytää, mutta täytyy olla realistinen. Saa noin 100 euron lahjan. Kannatti siis pyytää sitäkin.

varakas

Lapselle voi hyvin todeta, että hän sai jotain arvokkaampaa silloin kun tarvitsi, ei osunut jouluun. Jouluksi voi ostaa jotain kivaa pienempää mistä lapsi myös pitää.

Siis toivoa saa. Itse toivoisin täysin uutta omakotitaloa, muttei mun mies revi pelihousujaan sen takia.

Jaa omilla lapsilla (3kpl teinejä) ei ollut toivelistalla yhtään edes 100 euron toivetta.  kallein oli 70e Fifa 20-peli.