Onko teidän työpaikoilla (toimisto ym hommelit) sellaisia vanhempia rouvia jotka ikään kuin hengailevat vaan töissä ja ylityöt paukkuu?
Tulevat aamuvarhain ja lähtevät iltamyöhään vaikka oikea työaika olisi normaali 8 h. Sanovat etteivät ehdi tehdä kaikkia töitään päivän aikana vaikka sitten jos sitä "työtä" seuraa sivusta, on lillukanvarsia, ollaan vain paljon tekevinään. Saisi oikeat työt tehtyä kyllä työajan puitteissa jos ei koko ajan tekisi jotain mukamas työtä. Mutta ilmeisesti mikään erityinen kiire ei kotiinkaan ole niin mikäs siinä kuukausi toisensa perään nostella ylityökorvauksia? Sitten kun tämä työntekijä on lomalla, ei sijaisella ole mitään ongelmaa selviytyä kyseisistä töistä työajallaan ja aikaa jää muuhunkin. Puhun nyt julkisesta sektorista, esimerkkinä joku kaupungin virasto, työkkäri tai vastaava.
Kommentit (47)
Voi kyllä. He ovat niitä Erityisen Tärkeitä työntekijöitä, jotka tulostelevat kahvihuoneen ilmoitustaululle kaikkien sähköposteihin tulleet tiedotteet ja hössöttävät joulu-, pääsiäis- ja vappukoristeluiden kanssa työajalla.
Toisaalta on myös sellainen, joka valittaa kiirettä ja jaksamisongelmia, ja on työpaikalla ensimmäisenä ja jää viimeiseksi, työpäivät usein 7-18. Ei kuitenkaan merkkaa tunteja listaan. Tiedän että on myöhään, koska asun työpaikan lähellä ja näen auton parkkipaikalla illallakin kun käyn asioilla. Tällä kollegalla on vielä lähes tunnin työmatka. En minäkään jaksaisi jos asuisin työpaikallani.
Lihastasapainoa olisi täytynyt huoltaa. Kasvattaa mm hauiksia, ettei olisi niin paljon lähtenyt selkärangasta!
10.
Meidän työpaikalla on hengailevia rouvia - jotka kylläkin lähtevät töistä ihan ajallaan, aikaisemminkin jollain verukkeella.
Meidän työpaikalla ( hoitoala) taas vanhemmat naiset tekevät usein näiden nuorten hengailijoiden työt. Vanhemmat, eläkeikää lähestyvät ovat todella tunnollisia ja ahkeria hoitajia.
Muutoinkaan ei tuo hengailu ja tyhjän toimittaminen työpaikoilla kyllä ikää katso. Usein juuri nuoret ovat laiskoja ja välttelevät ikävimmät ja raskaimmat työt. Usein tuntuu että nuoret hoitajat eivät todellakaan ole kovinkaan kummoisia älynlahjoiltaan, tämä tulee esiin todella monin tavoin.
Näin ainakin hoitotyössä. Näiltä lusmakkelilat kuluu paljon aikaa kännykällä, työajalla päivitetään facebookia ja kuvataan omaa naamaa milloin mistäkin kulmasta.
Ovatko teilläkin saldonkerääjät ja laiskottelijat erityisen kiinnostuneita toisten työnkuvasta, jopa enemmän kuin omastaan?
Meiltä löytyy tällainen. On kyllä sanonut, että haluaisi jäädä eläkkeelle. Kuluttaa päivää töissä.
Mutta enemmän tämä on luonnekysymys.
Joku saa samaan työhön tuhlattua tunnin kun toiselta menee 15 min ja lopputulos on sama.
Just työskentelin yhden pilkunviilaajat kanssa. Halusi päättää kaikesta, mutta lopuksi sen minun ehdotus olikin pakko toteuttaa....Huoh!
Vierailija kirjoitti:
Yksi kollega oli tällainen. Toimistomme oli auki 8-16. Tuli töihin 7.30 aikoihin ja lähti 15.30, perjantaisin tosin usein jo kello 15.
Jännästi piti useamman kerran vuodessa saldovapaapäiviä kun on noita ylityötunteja kertynyt.
Meidän työpaikalla on samanlainen. Hän tosin tulee usein myöhässä ja lähtee ajoissa mutta ei kuulemma pidä lounastaukoa, niin voi lähteä ajoissa. Kumma kyllä muut eivät saa vastaavaa tehdä ja tauotkin taitavat olla pakollisia, eikä niitä saa siirtää työpäivän loppuun. Toki hän vahtaa kovasti muita ja valittaa, ettei ehdi tehdä hommiaan. Kukaan ei kuitenkaan ole täysin varma mihin hänen päivänsä oikein kuluvat. Hänelle on aina kertynyt lomaa ja ylimääräisiä vapaapäiviä, vaikka ylityötunteja ei työpaikallamme voi kerääntyä.
Vierailija kirjoitti:
Ovatko teilläkin saldonkerääjät ja laiskottelijat erityisen kiinnostuneita toisten työnkuvasta, jopa enemmän kuin omastaan?
Meillä tiedetään toisten työnkuva 100 % koska teemme töitä 5 pisteessä aina kussakin 2 vko kerrallaan ja sitten vaihdetaan taas toiselle pisteelle ja toiseelle jne. Kenenkään työ ei ole salaisuus. Mutta ihmeellisesti yksi tyyppi tulee aina muita ennen töihin ja jää muiden jälkeen kun on niin kovasti "ylitöitä" - aina juuri kummasti siinä pisteessä missä tämä yksi ihminen on.
Meillä on nuorempia hengailijoita, jotka sitten keräävät mukavat saldovapaapäivät, kun pitää iltaa jatkaa töiden takia. Vanhemmilla on yleensäkin parempi työmoraali tehdä työt työaikana keräämättä saldopäiviä.
Se vaan harmittaa, että nämä nuoremmat saavat työelämästä vähän liian helpon kuvan, että missään työpaikassa ei tarvitse paiskia töitä tosissaan.
Minun työpaikallani tunnollisilla menee usein ylitöiksi. He tekevät hommat loppuun saakka, jotta ei jää muille. Ero on työtavassa, tunnolliset näkevät työt kokonaisuutena ja jatkumona, lusmut tekevät vain oman sarkansa ja senkin hutiloiden eikä mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
... Puhun nyt julkisesta sektorista, esimerkkinä joku kaupungin virasto.
Tuli mieleen oikein hyvä esimerkki Tampereen rakennusvalvonnasta. Siellä on mukamas ihan tolkuton kiire ja lupahakemuksien käsittelyaika on kolmesta neljään kuukautta.
Kävin jossain kaavakatselmuspalaverissa (en nyt muista tarkkaa termiä, mutta katsottiin pitääkö kaavan kuvat paikkaansa) ja sen palaveri kesti kaksi tuntia, josta noin 15 min puhuttiin asiaa. Ja kaupungilta oli vielä kolme edustajaa paikalla. Käytännössä siis hukattiin 5 tuntia ja 45 min tehokasta työaikaa.
Mikä siinä onkin, että nämä vanhemman sukupolven "työntekijät" ovat niin kiintyneitä tulostamiseen, kopiontiin ja skannaamiseen?? Kaikki mahdollinen otetaan ulos tulosteina, joita sitten jaetaan ympäri toimistoa. Meillä päivitettiin hetki sitten intraan kaikkien puhelinnumerot, jos joltain joku numero puuttuu, niin eiköhän yksi vanhempi rouva ollut tulostellut näitä puhelinluetteloita jokaisen työpöydälle.. Suoraan roskiin meni nekin paperit.
Vierailija kirjoitti:
Voi kyllä. He ovat niitä Erityisen Tärkeitä työntekijöitä, jotka tulostelevat kahvihuoneen ilmoitustaululle kaikkien sähköposteihin tulleet tiedotteet ja hössöttävät joulu-, pääsiäis- ja vappukoristeluiden kanssa työajalla.
Toisaalta on myös sellainen, joka valittaa kiirettä ja jaksamisongelmia, ja on työpaikalla ensimmäisenä ja jää viimeiseksi, työpäivät usein 7-18. Ei kuitenkaan merkkaa tunteja listaan. Tiedän että on myöhään, koska asun työpaikan lähellä ja näen auton parkkipaikalla illallakin kun käyn asioilla. Tällä kollegalla on vielä lähes tunnin työmatka. En minäkään jaksaisi jos asuisin työpaikallani.
Meillä on juuri tällainen täti töissä. Erona vain se, että kun hän on lomilla niin hänellä ei ole sijaista, mutta eipä hänellä näy lomienkaan aikana hommat kasaantuvan. Toiset eivät voi olla päivääkään pois, ettei sähköpostit ja postilokerot täyty viesteistä.
Lähes kaikki kaupungin paperinpyörittäjä - konttoristit on sellaisia, että heidän sairastuessa ei ole mitään ongelmaa järjestää näitä töitä. Yksi sijainen tekee kahden työt.
Itse teen hoitotyötä. Ylitöitä tulee pakosta, taukoja ei ehdi pitää. Jos pitää tauot niin ylityötä tulee enemmän. Ei jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä onkin, että nämä vanhemman sukupolven "työntekijät" ovat niin kiintyneitä tulostamiseen, kopiontiin ja skannaamiseen?? Kaikki mahdollinen otetaan ulos tulosteina, joita sitten jaetaan ympäri toimistoa. Meillä päivitettiin hetki sitten intraan kaikkien puhelinnumerot, jos joltain joku numero puuttuu, niin eiköhän yksi vanhempi rouva ollut tulostellut näitä puhelinluetteloita jokaisen työpöydälle.. Suoraan roskiin meni nekin paperit.
Vierailija kirjoitti:
Voi kyllä. He ovat niitä Erityisen Tärkeitä työntekijöitä, jotka tulostelevat kahvihuoneen ilmoitustaululle kaikkien sähköposteihin tulleet tiedotteet ja hössöttävät joulu-, pääsiäis- ja vappukoristeluiden kanssa työajalla.
Toisaalta on myös sellainen, joka valittaa kiirettä ja jaksamisongelmia, ja on työpaikalla ensimmäisenä ja jää viimeiseksi, työpäivät usein 7-18. Ei kuitenkaan merkkaa tunteja listaan. Tiedän että on myöhään, koska asun työpaikan lähellä ja näen auton parkkipaikalla illallakin kun käyn asioilla. Tällä kollegalla on vielä lähes tunnin työmatka. En minäkään jaksaisi jos asuisin työpaikallani.
Meillä yksi täti printtaa kaikki saamansa sähköpostit ja mapittaa niitä päivät pitkät :D
Minusta tuo ap:n kuvaus oli kliseinen ja vanhanaikainen. Minä tein elämäntyöni julkisella puolella. Olisin mielelläni jatkanut työntekoa, mutta jouduin lähtemään säädetyssä ajassa yt-neuvottelujen pyörteissä. En tunnista tuollaista ap:n mainitsemaa vanhempaa naisihmistä, joka vain lusmuilisi työpaikallaan. Meillä se ei olisi ollut mahdollista.
Meillä oli kaikilla omat osa-alueemme ja ne oli tehtävä, jos meinasi, että asiat hoitui. Hyvin äkkiä sitä olisi huomattu, mikä kohta ketjussa ei toimi. Asiakaspalvelussa on myös hyvin vaikea lusmuilla.
Joskus ennen vanhaan sanottiin, että kun pääsi valtiolle tai kunnalle töihin, oli edessä pitkä ja kapea leipä. Tarkoitti sitä, että palkka ei päätä huimannut, mutta työpaikka oli taattu. Se ei ole enää nykypäivää. Virkakaan ei enää suojaa laiskottelijaa.
Mitähän ap ylipäänsä aloituksellaan halusi sanoa. Mistä hänelle on tuollainen kuva työnteosta tullut? Minusta tuossa on jotain ikärasistista. Annetaan ikään kuin ymmärtää, että nuoret on niitä tarkkoja ja velvollisuudentuntoisia työntekijöitä, kun taas vanhat ei viitsi mitään ja yrittävät vain laiskotella. Tämä ei missään nimessä pidä paikkaansa. On työelämän varrella nähty yhtä jos toistakin. Ainakaan yleistää ei kannata. Mutta jos jossain sitten tällaista on, se on sitten työpalaverin paikka. Nykyisenä aikana ei kenelläkään luulisi olevan varaa tuollaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Juu tiedän. Yhden sihteerin tehtäviin on kuulunut tällä viikolla muiden yritysten lähettämien sähköisten joulukorttien tulostus, jonka jälkeen tämä tuloste on skannattu takaisin sähköiseen muotoon ja laitettu lopuksi koko työporukalle jakoon oman sähköpostin liitteenä. Näitä tullut tällä viikolla jo kolme.
Onpa turha homma. Ei kyllä olisi itsellä motivaatiota tuollaiseen...
Meillä ei ole tiimissä ollut hengailijoita. Ylitöistä ei makseta muutenkaan, vaan ne pidetään vapaana myöhemmin.
Sen olen huomannut, että eläkeikää lähestyvät ovat hitaampia ja aikaa menee heillä sähköisten järjestelmien kanssa tappelemiseen. He saattavat myös kirjoittaa sähköposteja käyttämällä vain kahta sormea.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo ap:n kuvaus oli kliseinen ja vanhanaikainen. Minä tein elämäntyöni julkisella puolella. Olisin mielelläni jatkanut työntekoa, mutta jouduin lähtemään säädetyssä ajassa yt-neuvottelujen pyörteissä. En tunnista tuollaista ap:n mainitsemaa vanhempaa naisihmistä, joka vain lusmuilisi työpaikallaan. Meillä se ei olisi ollut mahdollista.
Meillä oli kaikilla omat osa-alueemme ja ne oli tehtävä, jos meinasi, että asiat hoitui. Hyvin äkkiä sitä olisi huomattu, mikä kohta ketjussa ei toimi. Asiakaspalvelussa on myös hyvin vaikea lusmuilla.
Joskus ennen vanhaan sanottiin, että kun pääsi valtiolle tai kunnalle töihin, oli edessä pitkä ja kapea leipä. Tarkoitti sitä, että palkka ei päätä huimannut, mutta työpaikka oli taattu. Se ei ole enää nykypäivää. Virkakaan ei enää suojaa laiskottelijaa.
Mitähän ap ylipäänsä aloituksellaan halusi sanoa. Mistä hänelle on tuollainen kuva työnteosta tullut? Minusta tuossa on jotain ikärasistista. Annetaan ikään kuin ymmärtää, että nuoret on niitä tarkkoja ja velvollisuudentuntoisia työntekijöitä, kun taas vanhat ei viitsi mitään ja yrittävät vain laiskotella. Tämä ei missään nimessä pidä paikkaansa. On työelämän varrella nähty yhtä jos toistakin. Ainakaan yleistää ei kannata. Mutta jos jossain sitten tällaista on, se on sitten työpalaverin paikka. Nykyisenä aikana ei kenelläkään luulisi olevan varaa tuollaiseen.
Kyllä tässä ketjussa huomaa vastauksista että nämä tavat ovat vielä voimissaan ja nuoret ihmettelevät!
Mun edellinen työpaikka oli kyllä semmoinen eläkeikää odottavien lintukoto, etten ole ennen enkä jälkeen sellaiseen törmännyt. Aamulla kun tultiin, niin tehtiin aamupalaa ja istuttiin aamukahvilla 1,5 tuntia. Sitten tehtiin töitä ehkä tunti ja mentiin lounaalle ja sitten taas kahvitauko. Sitten taas tehtiin töitä ehkä max. 2 tuntia ja sitten iltapäiväkahvit 1,5h. Sitten ehkä tunti töitä ja kotiin. Ihan uskomatonta touhua. Tätä harrasti sekä miehet että naiset. Välillä se työkin oli ihan turhaa - otettiin esim. kopioita ostolaskuista, kun haluttiin pitää omaa kirjanpitoa. Se oli kyllä paikka joka passivoi tehokkaimmankin tekijän.