Lue keskustelun säännöt.
Oletko ylpeä hoikkuudestasi?
19.12.2019 |
Minä olen! Se on kovan työn takana ja laihduttaminen on niin tylsää, että fiilistelen hoikkuuttani joka päivä peilin edessä ja käytän tiukkoja vaatteita, joissa keikistelen. Tässä iässä lähes kaikki ovat jo punkeroita, joten hoikka on edukseen.
Kommentit (20)
En joudu tehdä sen eteen töitä,olen aina ollut hoikka.lapsia neljä mutta edelleen paino sama kun ennen lapsia. Geenejä ilmeisesti kiittäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai tässä vähän voi olla. Kun ikä lähentelee 50 v alan olla entistä ylpeämpi vahvoiksi treenaamistani alavartalon lihaksista. En pidä tikkureisistä ja takamuksesta. En voisi olla yhtä hoikka kuin nuorena. tarvitsen nyt enemmän massaa näyttääkseni hyvältä.
Tottakai olen.
Olen kaunis, älykäs, hoikka, pitkäsäärinen ja vartaloni on uskmaton, siis suorastaanjumalainen. Minulla on upeat pitkät, kiiltävät ja vahvat hiukset.
Lisäksi olen erittäin vaatimaton ja rehellinen.
Olen viime aikoina laihtunut paljon itsestäni riippumattomista syistä. Olin ylipainon rajoilla ja olenkin halunnut laihtua jo pidempään, mutta olen yllättynyt siitä, miten välinpitämätön oikeasti olen asian suhteen. Lähinnä pelkään painon putoavan liikaa. Kohta kukaan ei varmaan enää edes näe mua, kun käännyn sivuttain....
Ehkä olen tyytyväinen sitten, kun tilanne ratkeaa, ellen tosiaan laihdu liikaa. Olen yli 30v, joten edes normaalipaino ei ole itsestäänselvä asia. Olen vielä kuitenkin ihan terveessä painossa.
Onhan se mukavaa olla hoikka ja ylpeydelle voisi olla aihetta, jos se olisi omaa ansiota. Geenit tietysti vaikuttaa, mutta minulla on taustalla ikävät syyt: vaikea, krooninen suolistosairaus ja siihen liittymättömät lukuisat ruoka-aineallergiat, mikä tarkoittaa etten voi syödä juuri mitään ja siitäkin jää osa imeytymättä. Ja kipujakin on. Olisin mieluummin vähän pullukkakin, jos olisin edes kivuton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin olen. Lihavuus on liiallista hedonismia ja mielen heikkoutta.
Enpä sitä erityisesti mieti, kun olen aina ollut hoikka ilman vaivannäköä. On kai se kuitenkin hyvä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ylpeä hoikasta ja muodokkaasta vartalosta. Olen myös hyvin pieni ja siro, mistä miehet tykkäävät.
Olen käynyt kuntosalilla säännöllisesti kolme vuotta, olen palkannut PT:n ja syön terveellisesti.
Vartalo näyttää hyvältä treenitrikoissa. Itsekin välillä katselen siinä treenatessa ja ajattelen että onpa seksikäs vartalo.
On kiva tuntea olonsa seksikkääksi. Pukeudun naisellisesti ja vartaloa esiin tuoviin vaatteisiin (en tosin tissivakopaitoihin, vaan tyylillä). Miksi peitellä vaivalla saatua kroppaa?
No en todellakaan. Hoikkuus on ollut ihan synnynnäistä eikä ole vaatinut minkäänlaista ponnistelua.
t. N45 175cm/60kg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin ylpeä, silloin kun olin hoikka. Se tuli mulle 40v asti ilmaiseksi ja täysin ilman työtä. Luulin silloin, että ihminen ei kauheasti itse voi vaikuttaa siihen miltä näyttää.
No, eipä tule enää ilman työtä :D. Nyt mietin kun hoikkia nään, että voi voi, joutuvat kai tekemään hirveesti töitä sen eteen. Ja itse kaiketi ei tässä iässä enää liikunnallista elämäntapaa opi, joten normimammana mennään.
Itse olen myös hoikka ja sähäkkä salikissa, twerkkaan ja laitan päivittäin selfieitä ja belfieitä instaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En pelkästään hoikkuudesta mutta mulla on oikeasti todella kaunis vartalo. Olen tehnyt kovasti töitä sen eteen, samoin itsekuria on vaadittu syömisten suhteen, joten totta hemmetissä olen ylpeä että olen kaiken sen jaksanut tehdä. Toki geenitkin on hyvät!
Ihanaa miten joku pystyy puhua noin kauniisti vartalostaan! ❤️
Sinällään kyllä. Muu lapsuudenperhe on ylipainon puolella, mutta minä sain äidin puolen suvulta tämän hoikkuusgeenin. Vaikka syötiin samaa ruokaa niin se ei näkynyt minussa mitenkään. Tosin vanhempana tähän liittyy myös elintavat, sillä en pidä mistään makeasta tai rasvaisesta siinä missä sisaret sen sijaan pitävät, sekä vaikka asun kaupungissa niin olen vain kerran käyttänyt julkisia, muuten liikkunut jalan tai pyörällä. Kerran paino alkoi nousemaan (jämähdin sohvalle työttömänä), mutta sekin laski kun sain työpätkän fyysiseltä alalta.
Hieman kauhulla odottelen milloin pitää oikeasti tehdä töitä tämän painon ylläpitämiseen, kun se on ollut helppoa tähän mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En varsinaisesti. Mutta toki nautin siitä olosta, mitä liikkumisen tuottamat endorfiinit saavat aikaan.
En varsinaisesti hoikkuudesta, mutta olen ylpeä että vartaloni on voimakas ja linjakas. Nautin siitä, että pystyn tekemään kaikenlaisia fyysisiä juttuja vaivatta, jaksan liikkua ja nostella painavia esineitä, olen joustava ja hallitsen kroppani. Ja olen ylpeä että tässä iässä (55) olen tässä kunnossa ja tämän näköinen.
Terveys, pystyvä vartalo, liikkuva... niistä olen. Hoikkuus ei merkkaa mitään ilman terveyttä. Kantapään kautta...
Tietysti olen tyytyväinen hoikkuuteen mutta aika vähän tulen ajatelleeksi asiaa.
sama kun olisi ylpeä ettei käytä huumeita tai ryöstele pankkeja .
En pelkästään hoikkuudesta mutta mulla on oikeasti todella kaunis vartalo. Olen tehnyt kovasti töitä sen eteen, samoin itsekuria on vaadittu syömisten suhteen, joten totta hemmetissä olen ylpeä että olen kaiken sen jaksanut tehdä. Toki geenitkin on hyvät!