Lue keskustelun säännöt.
Kouluikäisen yksinhuoltajan työttömänä työnhakijana
18.12.2019 |
Olen ekaluokkalaisen lapsen yksinhuoltajaäiti ja elämäntilanteeni vuoksi tällä hetkellä työttömänä. Tukiverkostoja ei juuri ole ja ammatissani pääsääntöisesti tehdään vuorotyötä, joten em. työ on täysin poissuljettu. Vähän aikaa sitten minulle soitettiin ja tarjottiin kuukaudeksi töitä (en ollut hakenut tätä paikkaa) ja jouduin selittämään tilanteeni että iltavuoroja on todella vaikea tehdä. Rekrytoija kuulosti suuttuneelta tämän jälkeen, mutta ehdotti joulun ajaksi vain päivävuoroja. Tajusin sillä hetkellä että lapseni on joululomalla ja hoidon järjestäminen on vielä vaikeampaa, joten jouduin sanomaan, että minun täytyy miettiä lapsen hoitokuviot sille ajalle. Rekrytoija oli entistä vihaisempi ja kysyi miten voin saada työmarkkinatukea jos en ole käytettävissä ja nämä hoitokuviot olisi pitänyt minun miettiä aikoja sitten. Tuntui todella pahalta ja en tähän osannut vastata muuta kuin että olen tilanteeni jo työttömäksi jäädessäni selittänyt te-toimistolle, eikä siihen ole osattu sanoa oikein mitään. Nyt tuli sitten selvityspyyntö ja pelottaa että saan karenssin. Onko muilla kokemusta vastaavasta?
Kommentit (55)
Jostain syystä 2 yksihuoltajaa ei voi ikinä sopia, että hoidetaan lapset yhdessä. Ota sinä ne koulun jälkeen, minä katson viikonloput lasten perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkkäri huomioi huonosti perheen tilannetta ja karenssia tuskin tulee, koska et ole vielä suostunut lähtemään tuohon työhön ja kuitenkin vasta yksi työpaikka mistä olet kieltäytynyt, kannattaa mahdollisimman tarkasti kirjoittaa mitä työtä ja mitä vuoroja toivoisit tarjottavan. Hae kelasta toimeentulotukea jos se karenssi tulee.
Tosissasiko oletat, että jos kirjoitan ottavani töitä vastaan tiistaisin täydenkuun aikaan, niin työkkäri ohittaa lain ja vaatii vain tuollaisiin töihin menemistä?
Jos mietitään oikeasti työllistymistä, niin kyllä ihmisen tarpeet pitäisi huomioida paremmin, jos elämäntilanteessa vaikka se aamuvuoro olisi oikeasti toimiva vaihtoehto, niin pitäisi pyrkiä tarjoamaan näitä töitä. Näitä tapauksia missä olisi tarpeellista joustaa ei varmasti ole enemmistö, niitä lapsettomia on myös töissä, ja kovin moni ei ole lapsen kanssa täysin yksin, edes silloin vaikka olisi yh, mutta pitää ymmärtää, että kaikilla ole mitään hoitoapua...
Ei todellakaan pidä saada etuja muiden työntekijöiden kustannuksella sillä perusteella, että on yh. Kyllä jokainen on vastuussa omasta elämästään ja työt tasapuolisesti kaikkien kesken ellei erikseen löydy joku joka haluaa tehdä vaikka pelkkää iltaa ja yötä ja joku pelkkää päivävuoroa. Tai vaihtoehtoisesti voi hakea ja palkata jonkun iltavuoroon ja vanhalle työntekijälle jää aamut tms. Ei niitä toisten vuoroja voi kuitenkaan noin vaan muuttaa erilaisiksi jotta joku tukiverkoton yh pystyy tulla töihin tekemään aamuvuoroa.
Terveisin kolmen lapsen yh joka ei vaadi erityisvapauksia ja muiden venymistä avioliittonsa kariutumisen takia. Minun lapset, minun vastuu, ei työkaverien.
Ottaa nyt teidän vastauksista selvää, että mennäkkö töihin vai ei, kun kumpikin on väärin. Jos jätät lapsen yksin, niin siitäkin tehdään lastensuojeluilmoitus.
Ymmärrän täysin tilanteesi. Itse jäin yllättäen yksinhuoltajaksi päiväkoti-ikäiselle sekä ykkösluokkalaiselle.
Selitin te-toimistoon tilanteeni ja silti sain työtarjouksia vain ilta-tai yötyöhön. Hain jokapaikkaan sekä selitin tilanteeni joten karenssilta vältyin!
Hoitokuvioita on todella vaikea miettiä etukäteen, kun edes päiväkodin vuorohoitoa ei saa ennenkuin tarve on. Eikä kaupungissa missä asun koululaisella ole oikeutta vuorohoitoon.
Hain kuitenkin paikkoihin johon määrättiin, sekä samalla hain paikkoihin johon oikeasti voisin mennä ja löysinkin! Joten etsi vain sopivaa paikkaa, ja vältä karenssi hakemalla te-toimiston laittamiin. Karenssia et voi tuosta soitetusta työpaikasta saada, jos he itse sinuun yhteyttä ottivat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän tilanteesi, en itsekään suostuisi vuorotöihin pienen lapsen yksinhuoltajana.
Aika mielenkiintoinen ollut työntarjoaja. Varmaan kivat lähtökohdat toimivalle työsuhteelle, jos toinen on kiukkuinen jo palkkaustilanteessa. Omalla kohdallani työntarjoajat ovat olleet ymmärtäväisiä ja koska kunnalla on velvollisuus kahden viikon aikana järjestää lapselle hoitopaikka, ei ole ollut mitään järkeä palkata minua. Töihin kun olisi pitänyt mennä jo heti huomenna, ei vasta kahden viikon päästä. Työkkärissäkin on ollut hyvin asiakaslähtöinen ote, virkailijankaan mielestä minun ei ole mitään järkeä pallotella lapsia muutaman viikon tai päivän ajaksi minnelie hoitopaikkaan, eikä täällä työttömän lapsilla ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta eli vanhemman ollessa kotona olivat myös lapsetkin.
Päädyin opiskelemaan uutta ammattia, jossa työ ei ole vuorotyötä. Oli aikaa järjestää lasten hoitopaikat sopivalla etäisyydellä olevaan päiväkotiin. Ja jos vielä laki muuttuu ja kaikille taataan subjektiivinen päivähoito-oikeus, voin valmistumiseni jälkeen pitää lapset edelleen päiväkodissa, vaikka en heti saisikaan töitä. Silloin olisin myös heti valmiina aloittamaan työt, enkä vasta joskus kahden viikon päästä ja lyhyitäkin sijaisuuksia ottaisin mielelläni. Suosittelen sinuakin opiskelemaan jonkun muun ammatin, joka soveltuu paremmin elämäntilanteeseesi ekaluokkalaisen yksinhuoltajana.
Sinua varmaan kiinnostaa enemmän kokemukset tuosta karenssista kuin miten minä vastaavassa tilanteessa toimin kun se ero tuli. Yksi ensinmäisistä asioista oli ammatinvaihto ja toinen sen tukiverkoston luominen. Opiskelut jousti ennemmän niiiden pienten lasten eduksi esim. loma-ajat, lyhyemmät päivät, etäpäivät ja luokkakavereiden ja päiväkotikavereiden vanhempien kanssa saatiin luotua hyvä hoitorinki sillä tosiaan oli muitakin vastaavissa tilanteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä. Minulla on kohta kouluikäinen lapsi ja vähän sama kuvio. Todella monet työpaikat ovat poissuljettuja etäisyyden tai työaikojen vuoksi. Lomat ovat myös hankalia, mihin sen lapsen tosiaan laittaa, jos ei ole verkostoa.
Olen kiinnostunut hoitotyöstä, mutta ei varmaan kannata edes ajatella alan opiskelua vuorotöiden takia, kun on pienen lapsen yh.
Onpa osa kommenteista ihmeen ymmärtämättömiä. Itse olen kotihoidon tuella ja yh, mies muutti jo vauvavuonna satojen kilometrien päähän karkuun. Nyt on vielä hetki aikaa pohtia työkuviot uusiksi, mutta stressaa todella paljon sillä alallani vuorotyö on normi.
En siis osaa auttaa aloittajaa. Itse Ap tietää kuinka kypsä lapsensa on jäämään yksin ja kuinka pitkäksi aikaa. Sinnikkäästi etsisin keikkoja silloin kun töitä voi tehdä. Itse mietin alanvaihtoa ja yrittäjyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene puolipäivätöihin.
En ihan käsitä ongelmaa. Olen itse kahden vuorotyöläisen lapsi.
Kouluiän alusta olin välillä yksin iltapäivåt.
Miten lapset on muuttuneet niin kyvyttömiksi?
Jos pystyy käymään koulussa, niin luulisi pystyvän olemaan kotona.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä. Minulla on kohta kouluikäinen lapsi ja vähän sama kuvio. Todella monet työpaikat ovat poissuljettuja etäisyyden tai työaikojen vuoksi. Lomat ovat myös hankalia, mihin sen lapsen tosiaan laittaa, jos ei ole verkostoa.
Olen kiinnostunut hoitotyöstä, mutta ei varmaan kannata edes ajatella alan opiskelua vuorotöiden takia, kun on pienen lapsen yh.
Ilmainen vinkki, hae opiskelemaan siten, että aloitat sen samana syksynä ekaluokkalaisesi kanssa, olette lomilla yhtäaikaa... Hoitoalalla riippuu työajat suuntautumisesta ja minne hakeudut töihin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene puolipäivätöihin.
En ihan käsitä ongelmaa. Olen itse kahden vuorotyöläisen lapsi.
Kouluiän alusta olin välillä yksin iltapäivåt.Miten lapset on muuttuneet niin kyvyttömiksi?
Jos pystyy käymään koulussa, niin luulisi pystyvän olemaan kotona.
Hmm. miksiköhän sillä koululaisella ei ole enää oikeutta päivähoitopaikkaan?
Vierailija kirjoitti:
Mene puolipäivätöihin.
En ihan käsitä ongelmaa. Olen itse kahden vuorotyöläisen lapsi.
Kouluiän alusta olin välillä yksin iltapäivåt.Miten lapset on muuttuneet niin kyvyttömiksi?
Jos pystyy käymään koulussa, niin luulisi pystyvän olemaan kotona.
Eka ja tokaluokkalaista ei saisi jättää yksin illaksi. Ainakaan säännöllisesti. Lapsi on vielä pieni ja voi pelätä yksin olemista. Kolmosesta eteenpäin voi lapsen jättää joinakin iltoina muutamaksi tunniksi yksin, muttei säännöllisesti.
En halua, että lapseni saisi pelkotiloja sen takia, että on ollut liikaa yksin kotona pienenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene puolipäivätöihin.
En ihan käsitä ongelmaa. Olen itse kahden vuorotyöläisen lapsi.
Kouluiän alusta olin välillä yksin iltapäivåt.Miten lapset on muuttuneet niin kyvyttömiksi?
Jos pystyy käymään koulussa, niin luulisi pystyvän olemaan kotona.Eka ja tokaluokkalaista ei saisi jättää yksin illaksi. Ainakaan säännöllisesti. Lapsi on vielä pieni ja voi pelätä yksin olemista. Kolmosesta eteenpäin voi lapsen jättää joinakin iltoina muutamaksi tunniksi yksin, muttei säännöllisesti.
En halua, että lapseni saisi pelkotiloja sen takia, että on ollut liikaa yksin kotona pienenä.
Omasta lapsuudesta muistan, että pienenä koululaisena minua pelotti välillä olla yksin iltapäivisin kotona. En ollut iltapäiväkerhossa. Soittelin vanhemmille iltapäivisin ja kyselin, koska tulevat kotiin.
Vanhempani tulivat yleensä siinä neljän maissa kotiin.
Mietin, miten pelottavaa lapsesta olisi olla koko ilta yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene puolipäivätöihin.
En ihan käsitä ongelmaa. Olen itse kahden vuorotyöläisen lapsi.
Kouluiän alusta olin välillä yksin iltapäivåt.Miten lapset on muuttuneet niin kyvyttömiksi?
Jos pystyy käymään koulussa, niin luulisi pystyvän olemaan kotona.Eka ja tokaluokkalaista ei saisi jättää yksin illaksi. Ainakaan säännöllisesti. Lapsi on vielä pieni ja voi pelätä yksin olemista. Kolmosesta eteenpäin voi lapsen jättää joinakin iltoina muutamaksi tunniksi yksin, muttei säännöllisesti.
En halua, että lapseni saisi pelkotiloja sen takia, että on ollut liikaa yksin kotona pienenä.Omasta lapsuudesta muistan, että pienenä koululaisena minua pelotti välillä olla yksin iltapäivisin kotona. En ollut iltapäiväkerhossa. Soittelin vanhemmille iltapäivisin ja kyselin, koska tulevat kotiin.
Vanhempani tulivat yleensä siinä neljän maissa kotiin.
Mietin, miten pelottavaa lapsesta olisi olla koko ilta yksin.
Elämä on valintoja täynnä. Vanhempi voi valita olla työtön ja saada pienimmän mahdollisen tuen ja kitkuttaa sen kanssa kotona. Tai vaikka etsiä päivätyön tm. Mahdollisuudet ovat monet. Itse hakeuduin päivätyöhön. Siihen asti tein vuorotyötä ja koululaiset olivat joinain päivinä illan keskenään, nuorin oli päiväkodissa. Tauolta soitin kotiin ja muistutin iltapalasta ja hammaspyykistä. Näitä päiviä oli yleensä 2 tai kolme viikossa ja muina päivinä aamuvuoro. Iltavuorojen kivana juttuna oli kuitenkin se, että olin aamulla lasten kaverina ja laittelemassa aamupalaa ym.
Joku mainitsi, että lastensuojeluilmoitus tehdään. Valitettavasti niitä tehdään ihan mistä tahansa. Ilmoitus tosiaan tehtiin meistäkin. 9 vuotias lapsi oli ilta yhdeksään kestävässä sirkuksessa kaverien kanssa ja minä töissä. Lapsista tehtiin ilmoitus, että lapset leikkii myöhään illalla ulkona ja äidin jaksamisesta oltiin huolissaan. Jouduimme tavata sosiaaliviranomaisia kerran toimistolla ja kerran jouduimme päästämään heidät kotiimme, mutta sen jälkeen ilmoittivat, että asiakkuutta ei aloiteta koska sille ei ole perusteita tai tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene puolipäivätöihin.
En ihan käsitä ongelmaa. Olen itse kahden vuorotyöläisen lapsi.
Kouluiän alusta olin välillä yksin iltapäivåt.Miten lapset on muuttuneet niin kyvyttömiksi?
Jos pystyy käymään koulussa, niin luulisi pystyvän olemaan kotona.Hmm. miksiköhän sillä koululaisella ei ole enää oikeutta päivähoitopaikkaan?
Koululaisella päivähoitopaikkaan??
Haloo!
Vierailija kirjoitti:
Näitä tapauksia missä olisi tarpeellista joustaa ei varmasti ole enemmistö, niitä lapsettomia on myös töissä, ja kovin moni ei ole lapsen kanssa täysin yksin, edes silloin vaikka olisi yh, mutta pitää ymmärtää, että kaikilla ole mitään hoitoapua...
Olin työpaikassa, jossa lapsettomat pistettiin ainaiseen iltavuoroon ja perheelliset aamuvuoroon. Perheelliset saivat nauttia perhe-elämästä. Lapsettomien sosiaalisilla suhteilla ei ollut mitään painoarvoa.
Onneksi joku rohkea vei asian liittoon ja iltavuorot alkoi koskea myös perheellisiä. Tasapuolinen työvuorosuunnittelu koskee kaikkia, eikä rusinat pullasta kuulu vain perheellisille.
Ap, tosi kurja tilanne sulla. Älä välitä noista ikävistä kommenteista. Muista, aina lapsi ensin!
Hän on vain hetken pieni. Kysy voisitko saada neuvolan perhetyöntekijää avuksi. Toinen idea on opiskella uusi ammatti, koulupäivät on usein lyhyempiä ja koulua käydään päiväsaikaan. Tsemppiä kovasti, älä jätä lasta yksin, jaksa perustella tilanteesi. On olemassa tukiryhmä yksinhuoltajille, voisit liittyä siihen.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin tilanteesi. Itse jäin yllättäen yksinhuoltajaksi päiväkoti-ikäiselle sekä ykkösluokkalaiselle.
Selitin te-toimistoon tilanteeni ja silti sain työtarjouksia vain ilta-tai yötyöhön. Hain jokapaikkaan sekä selitin tilanteeni joten karenssilta vältyin!
Hoitokuvioita on todella vaikea miettiä etukäteen, kun edes päiväkodin vuorohoitoa ei saa ennenkuin tarve on. Eikä kaupungissa missä asun koululaisella ole oikeutta vuorohoitoon.
Hain kuitenkin paikkoihin johon määrättiin, sekä samalla hain paikkoihin johon oikeasti voisin mennä ja löysinkin! Joten etsi vain sopivaa paikkaa, ja vältä karenssi hakemalla te-toimiston laittamiin. Karenssia et voi tuosta soitetusta työpaikasta saada, jos he itse sinuun yhteyttä ottivat?
Mikä kaupunki ohittaa lain eikä tarjoa pienelle alakoululaiselle vuorohoitoa? Miksi et tehnyt valitusta AVIin? Varhaiskasvatuslaki toteaa yksiselitteisesti, että "Varhaiskasvatusta voivat saada lapset, jotka eivät vielä ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat, myös sitä vanhemmat lapset." ja "Vuorohoitoa järjestetään iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arki- ja juhlapyhinä päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Vuorohoitoa on järjestettävä tarpeen mukaisessa laajuudessa lapselle, joka tarvitsee sitä vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi."
Olen yh. työvuorot ovat klo 9 ja 21 välillä, joskus 5 tuntia, joskus 9, myös viikonloppuisin. Lapsella on vuoropäiväkodissa paikka, koska laki sanoo, että kunnan on se työssäkäyntini ajaksi järjestettävä, jos muuta mahdollisuutta ei ole. 7v yksin kotona klo 12-21 on lasun paikka ja jotta tähän tilanteeseen ei jouduta, niin kunta järjestää hoitopaikan. Meillä sen tarve tosin on 2-3 kertaa viikossa.
Ja kuitenkin moni tukiverkoton yh käy töissä, jopa silloin, kun hänellä on ekaluokkalainen lapsi... Kaikki yyhoot eivät vielä lomia samaan tahtiin kuin koululaiset.