Miten päästä sellaisesta teinimäisestä "en kehtaa laittaa tällaista tai tuollaista vaatetta" -asenteesta?
Meillä on töissä sellainen 25v tyttö/nainen ja ihailen, kun se yhtään nolostelematta käyttää kaikkia käytännöllisiä vaatteita (meillä ei ole pukutilaa jossain kellarissa, vaan siinä muiden nähden vaihdetaan vaatteita) ja itse taas en kehtaa kulkea missään muussa kuin jossain perusfarkuissa tms. Esim. kun hän pyörällä kulkee kylmällä töihin, niin ihan pokkana laittaa kypärämyssyn (en kehtaisi, vaikka olisi varmasti tosi hyvä pyöräillessa) ja kypärä tietysti (itselläkin joo on, mutta eipä tule juuri käytettyä...), sateella kunnon sadetakki ja sadehousut (itse hädin tuskin kehtaan laittaa haisaappaat puistoon) ja sellaiset näkyvät heijastinvaljaat (laitan korkeintaan pienen nauhan hihaan). Ja olen sentään JO 35v. Mistä saisi itseluottamusta enemmän ettei ajattele että ei kehtaa? Ja en tarkoita nyt erityisesti juuri näitä vaatteita, nämä oli vaan hyvä esimerkki, muutakin on, mitä en kehtaa.
Kommentit (23)
Voisitko saada voimaa tästä kateuden tunteesta. Muistele jotakin kokemusta, jossa olet pukeutunut kuten haluat. Kokeile aluksi pukeutua haluamallasi tavalla jossakin kotoisassa tilanteessa, josta tiedät nauttivasi. Josta nautit niin paljon, ettet ajattele vaatetusta ihan ensimmäisenä vaan enemmän itse tapahtumaa.
Huomioi silti vähän, miltä säähän sopiva/haluamasi vaatetus tuntuu. Mitä etuja siitä on verrattuna siihen, miten olisit aiemmin toiminut.
Kun saat hyvän kokemuksen ja toisenkin, se laskee kynnystä tehdä asia myös kolmannen ja neljännen kerran. Siitä voi ehkä tulla tapa, jota haluat jatkaa.
Näin yksinkertaistettuna keino, jota itse käytin. En joskus kehdannut pitää hihattomia paitoja. Katselin pitkään muiden pitämiä toppeja, kadehdin heitä ja keräsin halua tehdä niin myös itse. Sain kateudesta ja ärsyyntymisestä voimia. Puin topin päälle tilanteessa, joka oli tuttu ja josta tiesin, että nautin. Epämukavuus tuntui tilanteessa, mutta siinä oli riittävästi hyviä elementtejä, joiden avulla pääsin häpeästä hiljalleen pois.
Vierailija kirjoitti:
Voisitko saada voimaa tästä kateuden tunteesta. Muistele jotakin kokemusta, jossa olet pukeutunut kuten haluat. Kokeile aluksi pukeutua haluamallasi tavalla jossakin kotoisassa tilanteessa, josta tiedät nauttivasi. Josta nautit niin paljon, ettet ajattele vaatetusta ihan ensimmäisenä vaan enemmän itse tapahtumaa.
Huomioi silti vähän, miltä säähän sopiva/haluamasi vaatetus tuntuu. Mitä etuja siitä on verrattuna siihen, miten olisit aiemmin toiminut.
Kun saat hyvän kokemuksen ja toisenkin, se laskee kynnystä tehdä asia myös kolmannen ja neljännen kerran. Siitä voi ehkä tulla tapa, jota haluat jatkaa.Näin yksinkertaistettuna keino, jota itse käytin. En joskus kehdannut pitää hihattomia paitoja. Katselin pitkään muiden pitämiä toppeja, kadehdin heitä ja keräsin halua tehdä niin myös itse. Sain kateudesta ja ärsyyntymisestä voimia. Puin topin päälle tilanteessa, joka oli tuttu ja josta tiesin, että nautin. Epämukavuus tuntui tilanteessa, mutta siinä oli riittävästi hyviä elementtejä, joiden avulla pääsin häpeästä hiljalleen pois.
Erinomainen neuvo ☺️
Kuljin koulumatkani aina kävellen tai pyörällä ja kotona määrättiin miten pukeudutaan. Talvella toppahaalari ja karvalakki, syksyllä kuravaatteet ja kumpparit. Nuo sadeilmat joskus harmitti kun olin välillä ainoa jolla oli sadevaatteet ja kumisaappaat. Kun aina sitkeästi minulla oli sään mukaiset vaatteet niin ei niitä pian kukaan jaksanut kommentoida, näin opin pikkuhiljaa luottamaan itseeni. Varsinkin sateella oli kiva pyöräillä kouluun kunnon sadevaatteissa ja kumisaappaissa kun muut kastelivat tennarinsa ja minä pysyin kuivana. Nyt aikuisena ei asiaan kiinnitä edes huomiota vaan pukeudutaan sään mukaan ja pysytään kuivana ja lämpimänä.