Raskaus masentaa ja ahdistaa
Raskaana, kaikesta oikeinkäytetystä ehkäisystä huolimatta. Viikolla 3. Masentaa ja ahdistaa ihan hirveästi. Miten eteenpäin? Tuntuu kuin oma elämä loppuisi tähän. Teenkö abortin vai pääseekö tästä yli? Kaikki olisi muuten hyvin, mutta ajatus omasta lapsesta ahdistaa. Ehkä keskeytän itseni enkä raskautta.
Kommentit (6)
Teet, ei raskautta ole järkevää jatkaa, jos et sellaista ole millään tavalla suunnitellut ja tilanne ahdistaa. Tää päätös on sinun omasi, ei tarvitse edes ajatella mitä tuleva isä on mieltä.
Kyllä sitä "tulevan isän" mielipidettä sikäli pitäisi miettiä, kun on mun rakas aviomies ja oli iloinen raskausuutisesta, vaikka se yllätys olikin ja ei-toivottu.. luultavasti aiheuttaa katkeruutta suhteeseen, jos keskeytyksen tekee. Ollaan 36-vuotiaita lapsettomia, talo justiin ostettiin.. Lapsi ei vain kiinnosta.
Pohdi tilanteen plussat ja miinukset. Jos koet, että et ole valmis ja tiedät ettet lasta nyt halua, niin toimi sen mukaisesti.
Loppujen lopuksi ratkaisu on vain sinun, siihen ei kumppanin mielipidettä tarvita. Sinä sen raskauden koet, eikä muut.
Ratkaisu ei välttämättä ole helppo, mutta mitä pikemmin toimii niin sen parempi.
Vaikka kuka sanoisi mitä, olet vastuullisesti toiminut tähänkin asti kun ehkäisy ollut käytössä ja vastuullisesti toimit teitpä nyt niin tai näin. Tsemppiä.
Miehen mielipide on yhtä relevantti kuin kenen tahansa muun, kenen kropassa raskaus EI tapahdu. Mies voi aina ottaa ja lähteä suhteesta. Mies voi paeta omaa vastuutaan, mutta nainen ei tilannetta pakoon pääse millään. Miehen mielipide voi muuttua moneen kertaan, hän ei sitä lopullista vastuuta asiasta joudu kantamaan.
Miettikääpä sitä.
Varsinkin te, jotka toitotatte että miehen mielipidettä pitäisi asiassa kuunnella.
Kiitos kannustuksesta, taidatte olla oikeassa eikä se ole lapsellekaan hyväksi syntyä ei-toivottuna. Helppohan se tosiaan olisi vaatia olemaan raskaana jos itse ei sitä joudu tekemään.
Ap
Mitä mieltä tuleva isä on asiasta?