Lue keskustelun säännöt.
Miksi erosit kirkon jäsenyydestä?
Kommentit (145)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauan sitten erosin ev. lut -jäsenyydestä ja liityin toiseen kirkkokuntaan, minkä koen edelleen hengelliseksi kodikseni.
Minut liitettiin lapsena toiseen kotimaiseen, mutta ajan myötä en tuntenut enää itseäni kristityksi millään mittarilla. Jossain vaiheessa minua kiinnostivat idän uskonnot, jotka kuitenkin unohtuivat viimeistään 25 -vuotiaaksi elettyäni. Ymmärsin ne kaikki ihmisten keksimiksi.
Ainoastaan sikhinä olo voisi tulla kyseeseen, jos olisi pakko valita. Heille uskonnot ovat tasavertaisia ja joka päivä tehdään vapaaehtoista työtä ruokkimalla köyhiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ev. lut. -kirkolla ei ole mitään hengellistä selkärankaa, kun joka ikistä yritetään miellyttää. Samalla se teologinen pohja jää ihan unohduksiin. Toisin sanoen, aivan liian liberaalia löpsöä kaikki käy -hölmöilyä, josta ei saa mitään irti. En myöskään koe tarvitsevani auktoriteettia itseni ja Jumalan väliin.
Täysin samaa mieltä. Kuulun kyllä kirkkoon ja kuulun todennäköisesti jatkossakin, sillä olen kirkolla työntekijänä. Mutta muuten kyllä ahdistaa tämä nykykirkon meininki; ihmisten kosiskelu ja epätoivoinen kaikkien miellyttäminen (mikä on mahdotonta, huomaahan sen jo tästäkin ketjusta).
Suoraan sanottuna en ihmettelisi, vaikka meitä olisi enemmänkin. Jos kirkko löytäisi ryhtiä - minkä ei todellakaan tarvitse tarkoittaa mitään fundismeininkiä tai hengellistä väkivaltaa, vaan ihan vain jämäkkyyttä, teologisen selkärangan uutta löytämistä ja tiettyä itsekunnioitusta omia arvoja kohtaan, niin ihmiset voisivat jopa löytää kirkon uudestaan. Turvallisena kalliona, johon tukeutua kun maailma sekoilee ympärillä. - se edellinen
Koska en usko, enkä nähnyt mitään syytä kuulua siihen laitokseen.
Täysin samaa mieltä. Kuulun kyllä kirkkoon ja kuulun todennäköisesti jatkossakin, sillä olen kirkolla työntekijänä. Mutta muuten kyllä ahdistaa tämä nykykirkon meininki; ihmisten kosiskelu ja epätoivoinen kaikkien miellyttäminen (mikä on mahdotonta, huomaahan sen jo tästäkin ketjusta).