Miten erottaa toisistaan ystävällisyys ja aito kiinnostus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostuneesta ihmisestä usein säteilee sellainen lämpö, jota "vain ystävällisessä" ihmisessä ei ole.

Voiko tämän lämmön mielestäsi havaita kuka tahansa vai vain se henkilö, jota se koskee?

Voi sen havaita ulkopuolinenkin. Eri asia on tietysti, havaitseeko sitä välttämättä. Jotkut huomaavat tuollaiset asiat helpommin kuin toiset. Kaikille ei tule ensimmäisenä mieleen ajatella, kuka on ihastunut keneenkin.

Kyllä itse ainakin olen aina työ- ja hasrrastusporukoissa sekä pikkujouluissa aika helposti havainnut kenen välillä on vipinää edes paljon yrittämättä. Myös ne yksipuoliset ihastukset havaitsee aika helposti, kun yksi tuijottaa toista koko illan ja yrittää ns. metsästää tämän katsetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä et se pyytää oikeesti ulos.

Karvaasti petyin kun luulin lähestymista yms kiinnostukseksi. Nyt tekisi mieli ulvoa pettymyksestä kun ei siitä mitään tullut.

Eli siis että mistään ei voi päätellä kiinnostusta olevan ilmassa ennen kuin treffikutsu tupsahtaa?

Eikä siitäkään tiedä että onko se varsinainen treffikutsu. Just näin yhtä miestä, jonka kanssa oli flirttiä ja silmiin lukittautumista ja semmoista. Pyysi ulos, oli tosi kiva ilta. Ja sitten kuitenkin kun kyselin näkemään uusiksi, ihmetteli että missä mielessä oikein haluan nähdä. Oli koko ajan ajatellut kaverillisesti.

Miehistä ei ikinä tiedä ennen kuin ne sanoo sen itse.

Sivussa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä et se pyytää oikeesti ulos.

Karvaasti petyin kun luulin lähestymista yms kiinnostukseksi. Nyt tekisi mieli ulvoa pettymyksestä kun ei siitä mitään tullut.

Eli siis että mistään ei voi päätellä kiinnostusta olevan ilmassa ennen kuin treffikutsu tupsahtaa?

Eikä siitäkään tiedä että onko se varsinainen treffikutsu. Just näin yhtä miestä, jonka kanssa oli flirttiä ja silmiin lukittautumista ja semmoista. Pyysi ulos, oli tosi kiva ilta. Ja sitten kuitenkin kun kyselin näkemään uusiksi, ihmetteli että missä mielessä oikein haluan nähdä. Oli koko ajan ajatellut kaverillisesti.

Miehistä ei ikinä tiedä ennen kuin ne sanoo sen itse.

Sivussa

Kuulostaa todella oudolta, että joku pyytäisi treffeille ihan vain kaveripohjalta.

Itselleni kävi nuorempana monta kertaa niin, että pyydettiin ulos ja vasta myöhemmin aloin miettimään, että olikohan tässä jotain muutakin taustalla.

Varsinkin epämiellyttävien miesten ihastukset kyllä tunnistaa helpostikin. Aina hakeutuu seuraan ja tuijottaa kuin lammas, yrittää löytää istumapaikan läheltä tai vastapäätä, on ahdistavasti koko ajan kehollinen tietoisuus tästä henkilöstä.

Ketjun anti on ollut se, että tietäjät tietää tai sitä ei voi tietää mistään. Siis oikeastiko kiinnostunutta ihmistä ei voi tunnistaa mistään?

Må olen ystävällinen kaikille. Naisille, miehille, lapsille ja eläimille. Minun kanssa ei erota mitenkään, jos en ilmaise sille toiselle, että olen kiinnostunut 😁

Vierailija kirjoitti:

Må olen ystävällinen kaikille. Naisille, miehille, lapsille ja eläimille. Minun kanssa ei erota mitenkään, jos en ilmaise sille toiselle, että olen kiinnostunut 😁

Miten sen sitten ilmaiset? Suoraan sanoa täräytät?

Vierailija kirjoitti:

Må olen ystävällinen kaikille. Naisille, miehille, lapsille ja eläimille. Minun kanssa ei erota mitenkään, jos en ilmaise sille toiselle, että olen kiinnostunut 😁

Tai ehkä vain luulet, ettei erota. Mutta erotatko sitten itse, jos joku on susta kiinnostunut?

Olen myös ystävällinen, iloinen ja nauravainen kaikille. Jos kiinnostunun jostain niin tulen tuppisuuksi ja kauhusta menen kankeaksi ja pakenen paikalta. Onko siis ylläri että olen sinkkunainen. Ja semmoisena myös pysyn mikäli en opi tulemaan esille myös silloin.

Vierailija kirjoitti:

Olen myös ystävällinen, iloinen ja nauravainen kaikille. Jos kiinnostunun jostain niin tulen tuppisuuksi ja kauhusta menen kankeaksi ja pakenen paikalta. Onko siis ylläri että olen sinkkunainen. Ja semmoisena myös pysyn mikäli en opi tulemaan esille myös silloin.

Joo, mulla on sama vika. Olen iloinen ja ystävällinen, minkä vuoksi monet miehet kuvittelevat, että olen heistä kiinnostunut, mutta sitten kun olen oikeasti kiinnostunut jostakin, niin en edes uskalla katsoa tätä henkilöä päinkään ja menen aivan puihin. Mutta vaikka en vahingossakaan katso kohti, olen kuitenkin koko ajan tietoinen siitä, missä tämä ihminen on jos ollaan samassa paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös ystävällinen, iloinen ja nauravainen kaikille. Jos kiinnostunun jostain niin tulen tuppisuuksi ja kauhusta menen kankeaksi ja pakenen paikalta. Onko siis ylläri että olen sinkkunainen. Ja semmoisena myös pysyn mikäli en opi tulemaan esille myös silloin.

Joo, mulla on sama vika. Olen iloinen ja ystävällinen, minkä vuoksi monet miehet kuvittelevat, että olen heistä kiinnostunut, mutta sitten kun olen oikeasti kiinnostunut jostakin, niin en edes uskalla katsoa tätä henkilöä päinkään ja menen aivan puihin. Mutta vaikka en vahingossakaan katso kohti, olen kuitenkin koko ajan tietoinen siitä, missä tämä ihminen on jos ollaan samassa paikassa.

No miten teidän kaltaisianne voisi lähestyä? Niinpä, ei mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös ystävällinen, iloinen ja nauravainen kaikille. Jos kiinnostunun jostain niin tulen tuppisuuksi ja kauhusta menen kankeaksi ja pakenen paikalta. Onko siis ylläri että olen sinkkunainen. Ja semmoisena myös pysyn mikäli en opi tulemaan esille myös silloin.

Joo, mulla on sama vika. Olen iloinen ja ystävällinen, minkä vuoksi monet miehet kuvittelevat, että olen heistä kiinnostunut, mutta sitten kun olen oikeasti kiinnostunut jostakin, niin en edes uskalla katsoa tätä henkilöä päinkään ja menen aivan puihin. Mutta vaikka en vahingossakaan katso kohti, olen kuitenkin koko ajan tietoinen siitä, missä tämä ihminen on jos ollaan samassa paikassa.

No miten teidän kaltaisianne voisi lähestyä? Niinpä, ei mitenkään.

Totta. Ei mitenkään.

Ajan kanssa korkeintaan ja sitä ei monestikaan edes ole.

-71

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös ystävällinen, iloinen ja nauravainen kaikille. Jos kiinnostunun jostain niin tulen tuppisuuksi ja kauhusta menen kankeaksi ja pakenen paikalta. Onko siis ylläri että olen sinkkunainen. Ja semmoisena myös pysyn mikäli en opi tulemaan esille myös silloin.

Joo, mulla on sama vika. Olen iloinen ja ystävällinen, minkä vuoksi monet miehet kuvittelevat, että olen heistä kiinnostunut, mutta sitten kun olen oikeasti kiinnostunut jostakin, niin en edes uskalla katsoa tätä henkilöä päinkään ja menen aivan puihin. Mutta vaikka en vahingossakaan katso kohti, olen kuitenkin koko ajan tietoinen siitä, missä tämä ihminen on jos ollaan samassa paikassa.

No miten teidän kaltaisianne voisi lähestyä? Niinpä, ei mitenkään.

Samalla tavalla kuin ketä tahansa muutakin. Jos olet kiinnostunut, menet jutulle. Jos välttelevä käytös on johtunut kiinnostuksesta, se ihminen ei varmasti pakene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös ystävällinen, iloinen ja nauravainen kaikille. Jos kiinnostunun jostain niin tulen tuppisuuksi ja kauhusta menen kankeaksi ja pakenen paikalta. Onko siis ylläri että olen sinkkunainen. Ja semmoisena myös pysyn mikäli en opi tulemaan esille myös silloin.

Joo, mulla on sama vika. Olen iloinen ja ystävällinen, minkä vuoksi monet miehet kuvittelevat, että olen heistä kiinnostunut, mutta sitten kun olen oikeasti kiinnostunut jostakin, niin en edes uskalla katsoa tätä henkilöä päinkään ja menen aivan puihin. Mutta vaikka en vahingossakaan katso kohti, olen kuitenkin koko ajan tietoinen siitä, missä tämä ihminen on jos ollaan samassa paikassa.

No miten teidän kaltaisianne voisi lähestyä? Niinpä, ei mitenkään.

No kieltämättä se on vähän vaikeaa, kun inhotuksen ja kiinnostuksen ulkoiset merkit ovat aivan samat ja niitä neutraaleja kohtaan flirtti lentää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös ystävällinen, iloinen ja nauravainen kaikille. Jos kiinnostunun jostain niin tulen tuppisuuksi ja kauhusta menen kankeaksi ja pakenen paikalta. Onko siis ylläri että olen sinkkunainen. Ja semmoisena myös pysyn mikäli en opi tulemaan esille myös silloin.

Joo, mulla on sama vika. Olen iloinen ja ystävällinen, minkä vuoksi monet miehet kuvittelevat, että olen heistä kiinnostunut, mutta sitten kun olen oikeasti kiinnostunut jostakin, niin en edes uskalla katsoa tätä henkilöä päinkään ja menen aivan puihin. Mutta vaikka en vahingossakaan katso kohti, olen kuitenkin koko ajan tietoinen siitä, missä tämä ihminen on jos ollaan samassa paikassa.

No miten teidän kaltaisianne voisi lähestyä? Niinpä, ei mitenkään.

No kyllä se flirtti vana aina pelaa. En voi kuvitella vastaavani epämiellyttävän tyypin flirttiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös ystävällinen, iloinen ja nauravainen kaikille. Jos kiinnostunun jostain niin tulen tuppisuuksi ja kauhusta menen kankeaksi ja pakenen paikalta. Onko siis ylläri että olen sinkkunainen. Ja semmoisena myös pysyn mikäli en opi tulemaan esille myös silloin.

Joo, mulla on sama vika. Olen iloinen ja ystävällinen, minkä vuoksi monet miehet kuvittelevat, että olen heistä kiinnostunut, mutta sitten kun olen oikeasti kiinnostunut jostakin, niin en edes uskalla katsoa tätä henkilöä päinkään ja menen aivan puihin. Mutta vaikka en vahingossakaan katso kohti, olen kuitenkin koko ajan tietoinen siitä, missä tämä ihminen on jos ollaan samassa paikassa.

No miten teidän kaltaisianne voisi lähestyä? Niinpä, ei mitenkään.

Samalla tavalla kuin ketä tahansa muutakin. Jos olet kiinnostunut, menet jutulle. Jos välttelevä käytös on johtunut kiinnostuksesta, se ihminen ei varmasti pakene.

Joo, puihin saattaa mennä ja jotain sopertaa mutta ei lähde pakoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös ystävällinen, iloinen ja nauravainen kaikille. Jos kiinnostunun jostain niin tulen tuppisuuksi ja kauhusta menen kankeaksi ja pakenen paikalta. Onko siis ylläri että olen sinkkunainen. Ja semmoisena myös pysyn mikäli en opi tulemaan esille myös silloin.

Joo, mulla on sama vika. Olen iloinen ja ystävällinen, minkä vuoksi monet miehet kuvittelevat, että olen heistä kiinnostunut, mutta sitten kun olen oikeasti kiinnostunut jostakin, niin en edes uskalla katsoa tätä henkilöä päinkään ja menen aivan puihin. Mutta vaikka en vahingossakaan katso kohti, olen kuitenkin koko ajan tietoinen siitä, missä tämä ihminen on jos ollaan samassa paikassa.

No miten teidän kaltaisianne voisi lähestyä? Niinpä, ei mitenkään.

Samalla tavalla kuin ketä tahansa muutakin. Jos olet kiinnostunut, menet jutulle. Jos välttelevä käytös on johtunut kiinnostuksesta, se ihminen ei varmasti pakene.

Joo, puihin saattaa mennä ja jotain sopertaa mutta ei lähde pakoon.

Eli siis yrittämällä selviää? On kyllä ihme, että ihmiset koskaan päätyvät yksiin.

Tästä videosta vähän apuja avuttomille:

Karismaattiset ihmiset tavallaan "flirttailevat" kaikille. Ehkä sitä ei ihan flirtiksi voi kutsua, mutta ovat joka tapauksessa karismaattisia ja puoleensavetäviä, nauttivat myös huomiosta. Ei silloin voi tietää tarkoittaako se mitään vai ei. He tekevät sitä kaikille. Pitäisi tuntea paremmin, että voisi alkaa huomata että hupsista sehän käyttäytyy noin hurmaavasti kaikkia kohtaan. 

Varmaan ap siitä tunnistaa, että henkilö tuntuu "viipyvän" tilanteessa sinun kanssa.