Ihminen jota et koskaan enää halua nähdä

Ex-vaimo, rikkoi kaikkia minun tärkeitä arvoja eron yhteydessä. Puhumattakaan siitä että aloitti suhteen esimiehensä kanssa.

Enkä toisaalta halua nähdä enää hänen yhtäkään ystävää. Koska tiedän että tapaamiset kerrotaan ja kaiken mitä kertoisin tapaamisen yhteydessä.

Ex vaimo. Tuskin tapaankaan, kunhan yhteinen lapsi täysi-ikäistyy. Pyydän poistamaan yht. tietoni ja poistumaan lopullisesti elämästäni.

Vierailija kirjoitti:

Moikkaisin nyökkäämällä tehden selväksi että en juttelemaan jää. Entinen poikaystävä, paljastui emetofiiliksi.

Laittoiko esim ruokaa vanhentuneista ruuista jotta saisi aiheutettua ruokamyrkytyksen?

Miehen entinen ystävä. Ahdisteli minua seksuaalisesti ja otti rin nasta kiinni miehen edessä. Oli nauttinut alkoholia eikä muistanut mitään aamulla. Ei ole vieläkään pahoitellut. En tiedä pystynkö edes antamaan anteeksi. Jos näkisin niin varmaan välttelisin enkä kiinnittäisi häneen mitään huomiota.

Voi kun olisikin asiat niin hyvin, että olisi vain yksi, jota ei halua enää nähdä. Mutta kun niitä on niin helkutisti, että menee jo laskuissa sekaisin.

Kattaus on laaja. Menneisyydestä löytyy paljon henkilöitä, joiden kanssa en halua olla missään tekemisissä. Toinen ex-vaimo ja koko hänen suku. Entisiä naapureita, entisiä työkavereita, entisiä kavereita. Sitten on entisiä koulukavereita ja kurssikavereita.

Se kaikki on jätetty taaksepäin, mutta sille ei vaan voi mitään, ettei niitä voi unohtaa. Väkisinkin aina välillä mieleen palaa. Välimatka auttaa ja paikkakunnan vaihto jo kauan sitten on tehnyt hyvää.

Timo Soini

itse näen usein kaupungil koulukiusaajiani, kohtelen heitä kuin tuntemattomia, olen jotenkin vahvempi nykyään, joskus tuntuu et nää kiusaajat pelkää mua.

Ex miestä en halua nähdä enää ikinä. 

Suhtautuisin kuin ventovieraaseen mitä hän nykyisin onkin.

Exät on varmasti monelle sellaisia. Itsellä ainoastaan ex vaimo, kaikkia muita ex näen mieluusti ja vaihdan kuulumiset. Ja jopa voisin pyytää kotiin kahvillekin muita exiä, voisi olla outoa mutta ei ole niin pahaa sanottavaa niistä etteikö voisi.

Äitini. Vuosien/vuosikymmenien väkivallan takia. Jos tapaisin, kysyisin olisiko hänen aika pyytää anteeksi tekojaan. Mutta toivon että en tapaa.

Olisi parempi kävellä ohi vaan tai pois. Ei haluaisi enää niitä ikäviä temppuja mitä se toinen on tehnyt. Mutta ex-kaverin kohdalla se voisi olla vaikeaa, koska luultavasti pitäisi hymyillä ja sanoa jotain. Mutta sekin ihminen on voinut kohdella huonosti tai välinpitämättömästi, joten mitä järkeä siinä sitten on.

Näitä on kaksikin: koulukiusaajani sekä eksäni. Jos kohtaisin, he olisivat minulle kuin ilmaa. Kiusaajaani olen itse asiassa pari kertaa törmännytkin.

Työpaikkaihastus muutaman vuoden takaa. Olen kovasti yrittänyt unohtaa hänet ja jos nyt tapaisimme, tunteeni roihahtaisivat uudelleen.

Siskoni oli sanonut äidilleni huutaen puhelimeen, että olen ihan paska ihminen. Multa meni maku koko sisareen kokonaan. En halua enää tavata. Jos näkisin häntä, kävelisin varmaan muualle päin.

Anoppi, joudun näkemään välillä ja yritän sietää. Erään lapseni kaverin äiti. En katsoisi edes päin jos näkisin.

Vuoden isä V.

Exää en halua nähdä, jos näkisin niin vaatisin poistumaan ja olemaan puhumatta minulle tai kavereilleni. Viimeksi näin 4 vuotta sitten, tuppasi seuraan ja suuttui kun ahdistun hänen läsnäolostaan ja lähti vihaisena painellaan. Aivan kammottava tyyppi ja riepoo että menneisyyttäni tahraa tuommoisen kanssa seurustelu.

Vierailija kirjoitti:

Työpaikkaihastus muutaman vuoden takaa. Olen kovasti yrittänyt unohtaa hänet ja jos nyt tapaisimme, tunteeni roihahtaisivat uudelleen.

Sama.

En haluaisi nähdä Tomppaa.