Lue keskustelun säännöt.
Miten viettäisit/vietät mieluisimman joulun?
15.12.2019 |
Tämä joulu tulee olemaan itselleni paras. Ei huolia, ei stressiä vaan olen joulun matkoilla.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Perheen kanssa mökillä Lapissa.
Perhe tarkoittaa siis sisaruksiani, vanhempiani ja meidän lasten jälkeläisiä ja puolisoita.En ymmärrä koko joulustressi-käsitettä ollenkaan, siis mitä ja miksi ihmiset siitä stressaavat?
En muista omassa lapsuudessani koskaan mitään joulustressiä kenelläkään aikuisella, eikä itsellänikään ole kokemusta moisesta.
Ja ei kai nyt terveessä perheessä kukaan yksinään laita joulua? Sehän on perhejuhla, aikuiset ja lapset laittaa yhdessä.
Meille tuli lapsuudessa usein isovanhemmatkin touhuamaan kanssamme jouluviikolla joulujuttuja.
Hyviä muistoja, joulunaika oli aina todella erityistä ja sosiaalista puuhastelua ja sitten aattoillasta eteenpäin rauhaisaa oleskelua suvun kesken.Minusta on outoa syyttää jotain joulustressiä siitä, ettei elä siten kuin olisi itselle hyväksi ja on nainut huonon miehen joka ei tee mitään ja kasvattanut lapsetkin tekemättömiksi ja epäempaattisiksi lusmuiksi.
Viittaan siis tällä niihin naisiin, jotka tätä ”joulustressiä” potevat ja ilmeisesti yksin tekevät eivätkä edes tykkää niistä joulujutuista?
Aika moni perhe ei tosiaan ole tuolla tavalla "terve". Ei minun isäni ja aikuiset veljet ainakaan mitään jouluruokia tee, eivät siivoa ja lahjojen hankkiminenkin näyttää olevan älyttöman vaikeaa. Minä en noita ole kasvattanut, äitini olisi saanut olla tiukempi aikoinaan. Perheessä ja suvussa on kuitenkin muita hyviä puolia joten yritän kestää tämän enkä aio aiheuttaa riitoja. Stressaavaa jouluvalmistelut minulle kuitenkin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perheen kanssa mökillä Lapissa.
Perhe tarkoittaa siis sisaruksiani, vanhempiani ja meidän lasten jälkeläisiä ja puolisoita.En ymmärrä koko joulustressi-käsitettä ollenkaan, siis mitä ja miksi ihmiset siitä stressaavat?
En muista omassa lapsuudessani koskaan mitään joulustressiä kenelläkään aikuisella, eikä itsellänikään ole kokemusta moisesta.
Ja ei kai nyt terveessä perheessä kukaan yksinään laita joulua? Sehän on perhejuhla, aikuiset ja lapset laittaa yhdessä.
Meille tuli lapsuudessa usein isovanhemmatkin touhuamaan kanssamme jouluviikolla joulujuttuja.
Hyviä muistoja, joulunaika oli aina todella erityistä ja sosiaalista puuhastelua ja sitten aattoillasta eteenpäin rauhaisaa oleskelua suvun kesken.Minusta on outoa syyttää jotain joulustressiä siitä, ettei elä siten kuin olisi itselle hyväksi ja on nainut huonon miehen joka ei tee mitään ja kasvattanut lapsetkin tekemättömiksi ja epäempaattisiksi lusmuiksi.
Viittaan siis tällä niihin naisiin, jotka tätä ”joulustressiä” potevat ja ilmeisesti yksin tekevät eivätkä edes tykkää niistä joulujutuista?
Mökillä Lapissa? Onko matka kotoa mökille miten pitkä? Onko mökillä kaikki mukavuudet? Miten ihmeessä mahdutte tuolla porukalla mökkiin?
Meillä tulee auto täyteen tavaraa ihan tavallisella lomareissulla, en edes halua miettiä miten raahaisin jouluruoat ja miten ne kestäisivät matkan pilaantumatta. Saati sitten mökkien parvinukkumispaikat... sinne kuuluu kaikki alakerran möly.
Eli tuo loma toisi stressin. Olemme töissä ja joulu on tervetullutta lepoa, ei ajelua ympäri Suomea sukuloimassa tai lomailemassa.
Unelmajoulua vietetään rennosti ystäväperheen kanssa. Hyvää ruokaa, lapsille muutama lahja, rentoa olemista. Ja kun ystävät lähtee, on jäljellä monta lomapäivää ilman mitään ohjelmaa. Ulkoilua, leffoja ja löhöilyä uuteen vuoteen asti, jolloin meille tulee kolme naapuriperhettä lapsineen istumaan iltaa.
Sukulaisille ilmoitettu hyvissä ajoin lokakuussa suunnitelmat, niin ei kukaan turhaan odota meiltä mitään ja hyvin on kaikki suhtautunet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheen kanssa mökillä Lapissa.
Perhe tarkoittaa siis sisaruksiani, vanhempiani ja meidän lasten jälkeläisiä ja puolisoita.En ymmärrä koko joulustressi-käsitettä ollenkaan, siis mitä ja miksi ihmiset siitä stressaavat?
En muista omassa lapsuudessani koskaan mitään joulustressiä kenelläkään aikuisella, eikä itsellänikään ole kokemusta moisesta.
Ja ei kai nyt terveessä perheessä kukaan yksinään laita joulua? Sehän on perhejuhla, aikuiset ja lapset laittaa yhdessä.
Meille tuli lapsuudessa usein isovanhemmatkin touhuamaan kanssamme jouluviikolla joulujuttuja.
Hyviä muistoja, joulunaika oli aina todella erityistä ja sosiaalista puuhastelua ja sitten aattoillasta eteenpäin rauhaisaa oleskelua suvun kesken.Minusta on outoa syyttää jotain joulustressiä siitä, ettei elä siten kuin olisi itselle hyväksi ja on nainut huonon miehen joka ei tee mitään ja kasvattanut lapsetkin tekemättömiksi ja epäempaattisiksi lusmuiksi.
Viittaan siis tällä niihin naisiin, jotka tätä ”joulustressiä” potevat ja ilmeisesti yksin tekevät eivätkä edes tykkää niistä joulujutuista?Oletpa ilkeä. En toivota sinulle hyvää joulua.
Jahas ja mitähän ilkeätä on todeta neutraalisti tosiasia eli se, että perhe jossa on yksi orjan asemassa oleva ihminen, ei ole terve perhe?
Eikä sillä ole minulle minkäänlaista merkitystä, ettet toivota minulle hyvää joulua. Huvittava ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemalla viettämättä joulua. Kotona se onnistuu huonosti kun perhe ja sukulaiset haluavat osallistuvan joulunviettoon eli varmaan pitäisi hankkiutua matkalle. Pitää vaan keksiä joku jouluton kohde. Oliskohan Malediivit sellainen? Tai sitten menen jonnekin korpimökkiin hankien keskelle hiihtelemään otsalampun kanssa.
Tämä on just se, miten vietän nyt jouluni! Aurinkolomat ei ole minun juttuni.
- ap -Mulla taas ei omatunto salli jättää vanhempiani huomioimatta kun en ole missään kauan sitten varatulla matkalla (toivottavasti ensi jouluna olen). Olis niin helppoa, jos edes asuttaisiin lähekkäin, mutta väkisinkin joutuu majoittumaan huonoon vuodesohvaan vähintään yhdeksi yöksi - ja jos he tulisi meille, niin olisi pakko antaa olla kaksi yötä ainakin. t. se joulunviettoa vieroksuva
Mikset mene yöksi hotelliin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotona lapsen kanssa. Jos olisi rahaa ostaisin jouluruokia ja lahjoja. Ehkä kuusenkin. Mutta ollaan jouluna niinkuin muinakin päivinä , kun ei sitä rahaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheen kanssa mökillä Lapissa.
Perhe tarkoittaa siis sisaruksiani, vanhempiani ja meidän lasten jälkeläisiä ja puolisoita.En ymmärrä koko joulustressi-käsitettä ollenkaan, siis mitä ja miksi ihmiset siitä stressaavat?
En muista omassa lapsuudessani koskaan mitään joulustressiä kenelläkään aikuisella, eikä itsellänikään ole kokemusta moisesta.
Ja ei kai nyt terveessä perheessä kukaan yksinään laita joulua? Sehän on perhejuhla, aikuiset ja lapset laittaa yhdessä.
Meille tuli lapsuudessa usein isovanhemmatkin touhuamaan kanssamme jouluviikolla joulujuttuja.
Hyviä muistoja, joulunaika oli aina todella erityistä ja sosiaalista puuhastelua ja sitten aattoillasta eteenpäin rauhaisaa oleskelua suvun kesken.Minusta on outoa syyttää jotain joulustressiä siitä, ettei elä siten kuin olisi itselle hyväksi ja on nainut huonon miehen joka ei tee mitään ja kasvattanut lapsetkin tekemättömiksi ja epäempaattisiksi lusmuiksi.
Viittaan siis tällä niihin naisiin, jotka tätä ”joulustressiä” potevat ja ilmeisesti yksin tekevät eivätkä edes tykkää niistä joulujutuista?Mökillä Lapissa? Onko matka kotoa mökille miten pitkä? Onko mökillä kaikki mukavuudet? Miten ihmeessä mahdutte tuolla porukalla mökkiin?
Meillä tulee auto täyteen tavaraa ihan tavallisella lomareissulla, en edes halua miettiä miten raahaisin jouluruoat ja miten ne kestäisivät matkan pilaantumatta. Saati sitten mökkien parvinukkumispaikat... sinne kuuluu kaikki alakerran möly.
Eli tuo loma toisi stressin. Olemme töissä ja joulu on tervetullutta lepoa, ei ajelua ympäri Suomea sukuloimassa tai lomailemassa.
Mökki on käytännössä suurehko huvila, samat mukavuudet kuin perus okt:ssa.
Ja tosiaan joulu laitetaan yhdessä, ei kukaan yksin tee ruokia ja yksin niitä kuljettele - tietysti sen lisäksi, että osa hommataan paikanpäältä.
Täällä on monilla selvästi niin suuri asennevamma koko joulua kohtaan, ettette selkeästi ole mitään jouluihmisiä, joten miksi edes vietätte sitä?
Sinäkin saat tuollaisen mukavan koko perheen mökkireissun väännettyä heti mielessäsi joksikin kidutuksesta seuraavaksi tai vähintäänkin stressaavaksi työleiriksi, asenteesi on outo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheen kanssa mökillä Lapissa.
Perhe tarkoittaa siis sisaruksiani, vanhempiani ja meidän lasten jälkeläisiä ja puolisoita.En ymmärrä koko joulustressi-käsitettä ollenkaan, siis mitä ja miksi ihmiset siitä stressaavat?
En muista omassa lapsuudessani koskaan mitään joulustressiä kenelläkään aikuisella, eikä itsellänikään ole kokemusta moisesta.
Ja ei kai nyt terveessä perheessä kukaan yksinään laita joulua? Sehän on perhejuhla, aikuiset ja lapset laittaa yhdessä.
Meille tuli lapsuudessa usein isovanhemmatkin touhuamaan kanssamme jouluviikolla joulujuttuja.
Hyviä muistoja, joulunaika oli aina todella erityistä ja sosiaalista puuhastelua ja sitten aattoillasta eteenpäin rauhaisaa oleskelua suvun kesken.Minusta on outoa syyttää jotain joulustressiä siitä, ettei elä siten kuin olisi itselle hyväksi ja on nainut huonon miehen joka ei tee mitään ja kasvattanut lapsetkin tekemättömiksi ja epäempaattisiksi lusmuiksi.
Viittaan siis tällä niihin naisiin, jotka tätä ”joulustressiä” potevat ja ilmeisesti yksin tekevät eivätkä edes tykkää niistä joulujutuista?Aika moni perhe ei tosiaan ole tuolla tavalla "terve". Ei minun isäni ja aikuiset veljet ainakaan mitään jouluruokia tee, eivät siivoa ja lahjojen hankkiminenkin näyttää olevan älyttöman vaikeaa. Minä en noita ole kasvattanut, äitini olisi saanut olla tiukempi aikoinaan. Perheessä ja suvussa on kuitenkin muita hyviä puolia joten yritän kestää tämän enkä aio aiheuttaa riitoja. Stressaavaa jouluvalmistelut minulle kuitenkin on.
Meilläkin minä ja äiti käytännössä hoidetaan suurin osa keittiöhommista. Isä ei tee mitään, veljet eivät tee mitään isän esimerkin mukaan, veljien vaimot eivät tee mitään koska he ovat vieraina.
Vierailija kirjoitti:
Kotona lapsen kanssa. Jos olisi rahaa ostaisin jouluruokia ja lahjoja. Ehkä kuusenkin. Mutta ollaan jouluna niinkuin muinakin päivinä , kun ei sitä rahaa ole.
Neljän hengen jouluillan perusruuat maksavat muutaman kympin
Ymmärrän, jos ei ole sitä muutamaakaan kymppiä, mutta joulu ei tule yllätyksenä ja olisi varmaan voinut säästää vuoden varrella muuta euro kuukaudessa.
https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000005494854.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kotona lapsen kanssa. Jos olisi rahaa ostaisin jouluruokia ja lahjoja. Ehkä kuusenkin. Mutta ollaan jouluna niinkuin muinakin päivinä , kun ei sitä rahaa ole.
Muutama kinkkusiivu, riisipuuroa, valmista tai halvoista juureksista tehtyjä laatikoita. Kai nyt kuitenkin syötte jotain? Ei nuo maksa paljon.
Sos. toimistosta saa ruokakuponkeja, erilaisista keräyksistä lahjat. Meidän kunnassa on vapaaehtoisten järjestämä yksinäisten joulu, jossa ruoka on ilmaista. Onko siellä päin?
Vierailija kirjoitti:
Rauhallisesti kotona kahdestaan mieheni kanssa. Ei toteudu taaskaan. Suunnittelin jääväni kotiin, mutta taivuin taas painostuksen alla. Ensin käydään siskoni luona joulupuurolla, siellä on myös vanhempani ja toisen siskon perhe. Sitten kovalla kiireellä miehen vanhempien luokse syömään, mies esiintyy joulupukkina vaikka jokainen sisarusten lapsista tajuaa kuka pukki on. Lopulta päästään väsyneinä kotiin ja kynttilöiden ja kuusen äärellä tunnelmoinnin sijaan riidellään päivän kulusta, vaikka ollaankin siitä samaa mieltä.
Anoppi huokaisi helpotuksesta, kun hänen appensa poistui eikä enää ollut pakko mennä sukujoulun viettoon.
Olen huomannut että joulu on lasten ja miesten juhla. Siinä ei mikään saa muuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vietetään miehen kanssa joulua ihan rauhallisesti kotona ollen. Syödään hyvin, katsotaan elokuvia/sarjoja, luetaan, pelataan lautapelejä, käydään kävelyllä jne. Käydään aaton aattona vanhemmillani kylässä mutta joulunpyhät ollaan ihan kaksin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin viettää oikeasti rauhallisen ja stressittömän joulun. Se onnistuisikin tänä vuonna jollei perinteeksi olisi muodostunut se että joulupäivänä saadaan luultavasti taas vieraita jotka ovat kivoja ihmisiä mutta joita ei oikeasti jaksettaisi joka ikinen joulu. Istun tässä silmät punaisina itkettyäni kun hetken ehdin haaveilla oikeasti rentouttavasta joulusta ja sitten muistin että ai niin. Oikeasti tuntuu ihan epätoivoiselta. Tapaninpäivänä alkaa sukulaisvierailuralli. Miten hullun maineen saisin jos vain jättäisin kaiken taakseni ja häipyisin jonnekin?
Oletko ottanut puheeksi?
Varaa viimeistään ensi vuonna jouluristeily tms. Älä alistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun jouluni on melko yksinkertainen ja siksi niin hyvä. Herään kun herään, laitan riisipuuron tekeytymään haudutuskattilaan ja juon kahvit kinkkuvoileivän kanssa. Kinkku on paistettu edellisenä iltana.
Käppäilen läheiselle hautausmaalle viemään kynttilän ja käyn aaton kirkossa.
Kuuntelen joulurauhan julistuksen ja sen jälkeen menen saunaan. Sitten valmistelen jouluaterian, pappa tulee siinä vaiheessa ja syödään yhdessä.
Avataan paketteja ja otetaan muutama drinkki. Ihmetellään, että taas on yksi vuosi kohta paketissa ja ollaan saatu olla terveinä. Lapset soittelee ja kiittelee lahjoista. Joinain jouluina ollaan oltu lasten kotona, mutta tämä on siltikin parasta; olla vaan kahdestaan.
Köllähdetään nukkumaan ja yölläkin saa syödä.
Hidas aamu kotona omassa rauhassa riisipuuroa syöden, sitten vanhemmille, syödään, he lähtevät haudoille, minä katson Samu Sirkan joulutervehdyksen, he saunovat, avataan lahjat, sitten tulen kotiin (mahdollisesti kävellen raittiista ilmasta/talvimaisemista nauttien, jos on satanut lunta), juon glögiä ja syön joulutortun/pipareita/suklaata, kuuntelen joululauluja, dataan, ehkä katson joululeffan. Ah!
Vietän nytkin oikein mukavan joulun mieheni kanssa kotona. Emme lähde sukulaisiin pyörimään, koska matka on niin pitkä, enkä halua höntäillä paikasta toiseen.
Haaveenani olisi kuitenkin edes kerran viettää kunnon sukujoulu jossain isossa maalaiskartanossa, niin että kaikilla olisi tilaa halutessaan olla myös omissa oloissaan. Olisimme keskellä idyllistä maaseutua, hankien keskellä. Päivisin reipasta ulkoilua, ja illalla saunan jälkeen kokoontuisimme suuren pöydän ääreen juhlaillalliselle, pitkän kaavan mukaan. Takassa palaisi tuli, ja olohuoneessa olisi hieno ja iso joulukuusi. Pyhät kuluisivat yhdessä reippaillessa, kirjoja lukiessa ja herkutellessa. Ehkä vielä joskus...
Viettäisin joulun kylpylässä täyshoidoilla.
Vierailija kirjoitti:
Minun jouluni on melko yksinkertainen ja siksi niin hyvä. Herään kun herään, laitan riisipuuron tekeytymään haudutuskattilaan ja juon kahvit kinkkuvoileivän kanssa. Kinkku on paistettu edellisenä iltana.
Käppäilen läheiselle hautausmaalle viemään kynttilän ja käyn aaton kirkossa.
Kuuntelen joulurauhan julistuksen ja sen jälkeen menen saunaan. Sitten valmistelen jouluaterian, pappa tulee siinä vaiheessa ja syödään yhdessä.
Avataan paketteja ja otetaan muutama drinkki. Ihmetellään, että taas on yksi vuosi kohta paketissa ja ollaan saatu olla terveinä. Lapset soittelee ja kiittelee lahjoista. Joinain jouluina ollaan oltu lasten kotona, mutta tämä on siltikin parasta; olla vaan kahdestaan.
Köllähdetään nukkumaan ja yölläkin saa syödä.
Kuulostaa ihanalta! Kymmenien ja kymmenien lapsiperhejoulujen jälkeen tämmöinen voisi olla ihan mahtavaa! Monille se joulu on vain jotain ihan muuta, eikä loppua näy.
Ei ole aloituksen mukaista, mutta pahin joulupainajainen olisi autolastillinen kiljuvia/riiteleviä ja muutenkin tyytymättömiä kakaroita, äkäinen ukko, jota ei voisi vähempää kiinnostaa mennä appivanhemmille kylään. Appivanhempia ei myöskään kiinnosta nähdä epämieluisaa vävyä. Sama toisinpäin.
Vaihdellaan epäsopivia lahjoja ja kotiin päästään puolen yön aikoihin ja se oli siinä. V#tuttaa koko helvetin sirkus ja on onnellinen, että on vuosi aikaa seuraavaan.
Onnekseni en elä tuota elämää!
Kotona oman perheen kanssa. Syödään mitä halutaan ja milloin halutaan. Saunotaan, ollaan, katsellaan telkkaa, rentoudutaan.
Juuri näin myös toimimme.
Kieltäydyn aina kaikista jouluaaton kutsuista ja hössötyksestä. Ne suvusta ketkä haluaa viettää joulua keskenään sen tehköön, minun ei ole pakko kun en tahdo. Koskaan en ole kieltänyt muuta perhettä menemästä miehen sukulaisille tai muualle, mutta eivät hekään halua nykyään kun tykkäävät, että kotona on leppoisampaa.
Sukua voi nähdä muulloinkin kuin jouluna.