Voin ennustaa teille
Tai pikemminkin katsoa korteista. En ehkä jaksa katsoa kovin monelle, koska se on jotenkin kuluttavaa hommaa, mutta energia riittää ainakin muutamaan kysyjään.
Kortit yleensä kertovat minulle sen, mikä nyt pitää tietää. En osaa sanoa mitään aikaväleistä, koska ei tuo tuonpuoleinen maailma ihmisten ajasta välitä. Saan omiin kyselyihini lähinnä vastauksia siltä näkökannalta, että miten ihmisestä tulisi jotenkin "parempi" eli miten asioista ja kokemuksista voi oppia parhaiten ja miten voisi olla muille avuksi. Ehkä meillä on jokin tehtävä täällä Maan päällä.
Jos olet totaalisesti hukassa, niin et voi ainakaan enempää eksyä tietä kysymällä.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voisin löytää "oikean suunnan" elämälleni? Lähinnä ammatillisessa mielessä... olen aivan hukassa. Löydänkö joskus sen "oman juttuni"?
Näen burn-outin merkkejä. Sun pitää levätä hetki. Tällä hetkellä säntäilet päättömästi vääriin suuntiin pääsemättä mihinkään. Ainakin ajatuksesi tekevät niin. Näen kuitenkin, että sulla on ihminen tai ihmisiä, joihin voit tukeutua.
Sulla on mahdollisuuksia suuntiin, joihin et ehkä usko pystyväsi. Et ole liian tyhmä toteuttamaan haaveitasi, jos sitä mietit. Olet älykkäämpi kuin uskot. Ota pieni aikalisä. En osaa sanoa, minkä mittainen. Kunnon pitkä kävelykin saattaisi olla hyväksi vaikka heti aamulla.
Näen edessäsi uusien asioiden opettelua. Ehkä opiskelua. Kunhan rauhoitut ja pystyt katsomaan oikeasti eteesi, näet uusia mahdollisuuksia.
ap
Kiitos
Vierailija kirjoitti:
Miten minun pitäisi toimia lapseni kanssa? Tai mistä saisimme sen avun jota hän tarvitsee? Kiitos.
Näen, että itse mietit aika paljon juttuja oman lapsuutesi kautta ja jahtaat ehkä mielikuvaa siitä, miten asioiden pitäisi olla, vaikla se ei ole mahdollista. Teidän pitäisi opetella ihan uudenlainen tapa olla perhe. Näen, että lapsellasi on asiat huonosti. Hän on rasittunut.
Näen, että te kuitenkin voitte pystyä muutokseen. Ette ole normaali perhe, eivätkä normaalit keinot siis toimi. Ei sen myöntäminen ole häpeällistä.
Nostin teille aika pelottavalta näyttäviä kortteja. Ette ehkä pysty kaikkeen yksin. Näen, että lapsikin yrittää omalla tavallaan parhaansa ja on jopa ylirasittunut itsekin. Kummankin osapuolen on opeteltava tulemaan toisen kanssa toimeen.
Selkeä kommunikaatio on aina paras asia. Lääke on ymmärrys ja jopa nöyrtyminen sen edessä, ettei toista ymmärrä täysin.
Voitte kuitenkin onnistua. Ei teillä ole huonot lähtökohdat, etkä ole huono vanhempi. Kun läydätte oikean rutiinin ja oikeat keinot, saatte homman toimimaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vetis 17v kirjoitti:
Hmm... näetkö minun tulevaisuuteen?
Näen, ei kovin ruusuiselta näytä.
Saat 19-vuotiaana 2-lasta ja juoppomiehen.
Eroatte hyvin pian kun mies hakk aa sinua päivittäin.
Löydät uuden miehen, mutta hän juo salaa saunan takana ja pieksee sinut teho-osastolle.
Pidemmälle en nyt näe kuin utuisesti, mutta viina ja pillerit on kuvassa mukana.
Ai kaksoset on tulossa? Sepäs kiva. Alanpas miettimään nimiä. 😊
Vierailija kirjoitti:
Menen maanantaina kalaan. Näkyykö korteissa saalista?
Oli pakko vastata tähän tässä välissä.
Näen paljon itsetutkiskelua, mutta vähän saalista. Elämässäsi on ristiriitaisia elementtejä, mutta kiistat ratkeaisivat, jos laitat riidan poikki ja voita väliin. Ongelmaasi on ratkaisu, mutta se on se, mitä et halua tehdä.
ap
Mitä näet mulle rakkauteen: oon pitkässä parisuhteessa ja aikoinaan töiden kautta tapasin henkilön, joka jollain lailla loisti ylitse muiden. Mitään ei ikinä käynyt, ihastusta vain. Oltiin kai muutenkin niin eri maailmoista niin kai ihan hyvä vaan. Loppuuko tämä yksinäisyys ikinä, mulla ei juuri läheisiä ystäviä ole? Entä työ- ja opiskeluasiat? Löydänkö suunnan elämälleni, miten?
Vierailija kirjoitti:
Miltä näyttää? Jääkö tämä elämä tähän? Enkä nyt kaipaa mitään jeesusteluja tyyliin "ainoa pysyvä asia on muutos". Onko mitään ihmissuhteita näkyvissä? Haluaisin parisuhteen ja perheen, enemmän kuin mitään muuta mutta tuntuu täysin mahdottomalta mulle.
Suoraan sanottuna en näe perhettä tai romantiikkaa, mutta näen kumppanuutta. Ehkä tulet löytämään ystäviä. Ehkä löydät muuta löydettyäsi ystäviä, mutta musta näyttää siltä, että et ainakaan lähiaikoina tule löytämään kaipaamiasi ihmissuhteita. En kuitenkaan sanoisi, että kuolet yksinäisenä.
Tällä hetkellä voit vain parannella vanhoja haavojasi.
ap
Mitä näkyy lähitulevaisuuteen. Koen olevani ajettu nurkkaan monin tavoin.
Voinko luottaa henkilöön joka vaikuttaa erityisesti lapseni elämässä. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten minun pitäisi toimia lapseni kanssa? Tai mistä saisimme sen avun jota hän tarvitsee? Kiitos.
Näen, että itse mietit aika paljon juttuja oman lapsuutesi kautta ja jahtaat ehkä mielikuvaa siitä, miten asioiden pitäisi olla, vaikla se ei ole mahdollista. Teidän pitäisi opetella ihan uudenlainen tapa olla perhe. Näen, että lapsellasi on asiat huonosti. Hän on rasittunut.
Näen, että te kuitenkin voitte pystyä muutokseen. Ette ole normaali perhe, eivätkä normaalit keinot siis toimi. Ei sen myöntäminen ole häpeällistä.
Nostin teille aika pelottavalta näyttäviä kortteja. Ette ehkä pysty kaikkeen yksin. Näen, että lapsikin yrittää omalla tavallaan parhaansa ja on jopa ylirasittunut itsekin. Kummankin osapuolen on opeteltava tulemaan toisen kanssa toimeen.
Selkeä kommunikaatio on aina paras asia. Lääke on ymmärrys ja jopa nöyrtyminen sen edessä, ettei toista ymmärrä täysin.
Voitte kuitenkin onnistua. Ei teillä ole huonot lähtökohdat, etkä ole huono vanhempi. Kun läydätte oikean rutiinin ja oikeat keinot, saatte homman toimimaan.
ap
Kiitos, kuvasit sitä mitä olen esim. tänään puhunut lapseni kanssa. Jäin vain miettimään, mitä kortteja oikein nostit kun näyttivät pelottavilta. Ja mitä pakkaa käytät? Tekee mieli hieman pohdiskella niitä kortteja itsekin.
Mitä voit kertoa minulle? Tuleeko muutto ja jos, niin minne? Terveyteni, uskallanko mennä leikkaukseen? Rahaongelmat?
Kiitän kauniisti etukäteen!
Olisinko hyvä siinä ammatissa, josta haaveilen?
Kysyisin miehestä, joka asuu Vantaalla. Onko turhaa yrittää jutella hänen kanssaan, tuleeko se jonain päivänä johtamaan johonkin positiiviseen lopputulokseen? Tähän mennessä on ollut vähän nihkeää, minkä kyllä toisaalta ymmärränkin, mutta en tiedä mikä lähestymistapa tehoaisi paremmin vai onko sellaista ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten minun pitäisi toimia lapseni kanssa? Tai mistä saisimme sen avun jota hän tarvitsee? Kiitos.
Näen, että itse mietit aika paljon juttuja oman lapsuutesi kautta ja jahtaat ehkä mielikuvaa siitä, miten asioiden pitäisi olla, vaikla se ei ole mahdollista. Teidän pitäisi opetella ihan uudenlainen tapa olla perhe. Näen, että lapsellasi on asiat huonosti. Hän on rasittunut.
Näen, että te kuitenkin voitte pystyä muutokseen. Ette ole normaali perhe, eivätkä normaalit keinot siis toimi. Ei sen myöntäminen ole häpeällistä.
Nostin teille aika pelottavalta näyttäviä kortteja. Ette ehkä pysty kaikkeen yksin. Näen, että lapsikin yrittää omalla tavallaan parhaansa ja on jopa ylirasittunut itsekin. Kummankin osapuolen on opeteltava tulemaan toisen kanssa toimeen.
Selkeä kommunikaatio on aina paras asia. Lääke on ymmärrys ja jopa nöyrtyminen sen edessä, ettei toista ymmärrä täysin.
Voitte kuitenkin onnistua. Ei teillä ole huonot lähtökohdat, etkä ole huono vanhempi. Kun läydätte oikean rutiinin ja oikeat keinot, saatte homman toimimaan.
ap
Kiitos, kuvasit sitä mitä olen esim. tänään puhunut lapseni kanssa. Jäin vain miettimään, mitä kortteja oikein nostit kun näyttivät pelottavilta. Ja mitä pakkaa käytät? Tekee mieli hieman pohdiskella niitä kortteja itsekin.
Mulla ei itselläni ole lainkaan kokemusta lapsista. Muistan, että lapsellesi nostin tornin ja sauvojen kympin. Tuo sauvojen kymppi viittaa siihen, että vähän lannistuneena kannetaan seuraukset, vaikka parhaansa hän on yrittänyt.
Nuo jäivät mieleeni, enkä valitettavasti muista toisesta puolesta kuin kuppien kutosen, mikä viittaa ehkä kipeäänkin nostalgiaan ja menneen muisteluun. Siinä oli muutakin, mutta tuo kuppien kutonen jäi mieleeni.
Näin vähän sellaista omiin poteroihin kaivautumista. Kumpikaan osapuoli ei ole paha, mutta teillä on ongelmia toistenne tulkinnassa, eikä nuori tai lapsi välttämättä ymmärrä, että ajattelet hänen parastaan.
Olette ehkä kovia väittelemään. Sain nyt miekkojen kahdeksikon väärinpäin. Kummallakin osapuolella on halu lopettaa konflikti, mutta olette vaikeassa tilanteessa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten minun pitäisi toimia lapseni kanssa? Tai mistä saisimme sen avun jota hän tarvitsee? Kiitos.
Näen, että itse mietit aika paljon juttuja oman lapsuutesi kautta ja jahtaat ehkä mielikuvaa siitä, miten asioiden pitäisi olla, vaikla se ei ole mahdollista. Teidän pitäisi opetella ihan uudenlainen tapa olla perhe. Näen, että lapsellasi on asiat huonosti. Hän on rasittunut.
Näen, että te kuitenkin voitte pystyä muutokseen. Ette ole normaali perhe, eivätkä normaalit keinot siis toimi. Ei sen myöntäminen ole häpeällistä.
Nostin teille aika pelottavalta näyttäviä kortteja. Ette ehkä pysty kaikkeen yksin. Näen, että lapsikin yrittää omalla tavallaan parhaansa ja on jopa ylirasittunut itsekin. Kummankin osapuolen on opeteltava tulemaan toisen kanssa toimeen.
Selkeä kommunikaatio on aina paras asia. Lääke on ymmärrys ja jopa nöyrtyminen sen edessä, ettei toista ymmärrä täysin.
Voitte kuitenkin onnistua. Ei teillä ole huonot lähtökohdat, etkä ole huono vanhempi. Kun läydätte oikean rutiinin ja oikeat keinot, saatte homman toimimaan.
ap
Kiitos, kuvasit sitä mitä olen esim. tänään puhunut lapseni kanssa. Jäin vain miettimään, mitä kortteja oikein nostit kun näyttivät pelottavilta. Ja mitä pakkaa käytät? Tekee mieli hieman pohdiskella niitä kortteja itsekin.
Mulla ei itselläni ole lainkaan kokemusta lapsista. Muistan, että lapsellesi nostin tornin ja sauvojen kympin. Tuo sauvojen kymppi viittaa siihen, että vähän lannistuneena kannetaan seuraukset, vaikka parhaansa hän on yrittänyt.
Nuo jäivät mieleeni, enkä valitettavasti muista toisesta puolesta kuin kuppien kutosen, mikä viittaa ehkä kipeäänkin nostalgiaan ja menneen muisteluun. Siinä oli muutakin, mutta tuo kuppien kutonen jäi mieleeni.
Näin vähän sellaista omiin poteroihin kaivautumista. Kumpikaan osapuoli ei ole paha, mutta teillä on ongelmia toistenne tulkinnassa, eikä nuori tai lapsi välttämättä ymmärrä, että ajattelet hänen parastaan.
Olette ehkä kovia väittelemään. Sain nyt miekkojen kahdeksikon väärinpäin. Kummallakin osapuolella on halu lopettaa konflikti, mutta olette vaikeassa tilanteessa.
ap
Kiitos. Pitää ihan kirjata ylös mitä vastasit ja aamulla tutkailtava aihetta enemmän.
Tuleeko minulle suhde miehen kanssa, jota nyt tapailen? Mitä näet meille?
Tämä on minulle valtavan tärkeä asia. Kiitos, jos ennustat minulle.
Kysyisin miehestä jonkun kanssa tutustuin työn kautta. Miltä näyttää meidän suhde?
Minä mielelläni kuulisin parisuhteen ennusteen ja opiskeluihin liittyen tietoa jos saisi. Kiitos paljon :)
Miesystäväni miettii uusia työkuvioita. Mahdunko niihin mukaan tulevaisuudessa vai meneekö tapailumme mahdottomaksi?
Saako pieni perheemme pojalleni avun perheneuvolan kautta tai jostain muualta? Hänen käytöshäiriönsä rasittavat ja vievät energiaa kohtuuttomasti.
Vieläkö jaksat katsoa mulle?
En voi avata enempää, mutta onko mitään helpotusta elämään tiedossa?
Miltä näyttää? Jääkö tämä elämä tähän? Enkä nyt kaipaa mitään jeesusteluja tyyliin "ainoa pysyvä asia on muutos". Onko mitään ihmissuhteita näkyvissä? Haluaisin parisuhteen ja perheen, enemmän kuin mitään muuta mutta tuntuu täysin mahdottomalta mulle.