Joulun paras hetki?
Kommentit (25)
Jouluaattoilta. Syödä juustoja, juoda vähän viiniä. Katsella kun lapsi on tyytyväinen lahjoihinsa
Loppiaisilta. Melkein vuosi seuraavaan jouluhössötykseen.
Aattoilta kun kaikki on ohi ja pari seuraavaa päivää etenkin jos ihmiset on tyyväisiä ja ei ollut mitään riitoja tai muuta kuluttavaa.
Se kun viinalle haiseva, raitis ja autoileva pukki saapuu kylään.
Kinkku ulos uunista. Pistän haarukalla palan leipää kinkun paistorasvaan. Ai kuin hyvää.
Aattona kun istutaan pöytään ja ruvetaan syömään. Juuri ennen ruokailun aloitusta on laitettu joululaulut soimaan. Joulu alkaa tuosta hetkestä ja siitä tunteesta joka siitä syntyy ❤️🎄
Aatonaatto: kaikkien neljän lapsen lahjojen paketointi, kinkku uuniin ja muutama lasi lämmintä glögiä.
Niitä on kaksi. Se, kun joulutonttu vilahtaa ikkunassa ja lasten riemu. Ja sit se, kun lapset nukkumassa ja voi käpertyä sohvannurkkaan suklaan ja viinilasillisen kanssa.
Yöpalaa, lasi viiniä ja telkkarista jouluyön messu.
Minulla on kaksi hetkeä. Ensimmäinen on juuri kun istutaan ruokapöytään, kaikki ne tuoksut! Meillä luetaan aina jouluevankeliumi siinä ennen kuin ruokailu alkaa. Toinen hetki on illalla kaiken tohinan rauhoituttua kun istahtaa herkuttelemaan juustoilla.
Kun ollaan käymässä aattona syömään yhteistä jouluateriaa.
No ei ainakaan tämä kun rahat loppu taas ja vtuttaa koko paketti. Ai mihin ne loppu no ei työttömänä saa joulubonuksia ja perussetti vie jo kaiken. Ai niin mene töihin, juu menen kyllä kun semmonen paikka löytyy. Käytä säästöjä, jeps ai niin ne meni jo kun pelastin asunnon.
Se kun saa yksin istua kotona sohvalla itkien ja miettiä itsetuhoisia ajatuksia...
Jouluaaton iltana, kun on syöty ja juotukylliksi, sekä lahjat kaikille jaettu. Istahdan sohvalle, sylissä avattu lahjasuklaarasia ja kädessä lasillinen hyvää viiniä. Katselen joulukuusen valoja ja koristeita, kuuntelen joulumusaa ja nautin joulun tunnelmasta. Carpe diem.
Pyytäisin kylään mutta ei ole sohvaa eikä ruokapöytää, nojatuoli ja keittiön tuolit on. Takka, sauna ja rauhallinen tunnelma löytyy.
Joulun paras hetki on se kun mahdolliset vieraat on saatu häädettyä ja voi alkaa ottamaan ns rennosti kenties viinilasin kera ja vain olla rauhassa ilman stressiä. Sellainen pieni rauhoittuminen pariksi päiväksi tekee todellakin hyvää mielelle.
Aattoaamu, kun lapset heräävät ja juoksevat kilpaa takanreunalla roikkuvien joulusukkien luo katsomaan aattoaamunlahjansa.
Aattona syödään yhdessä, meitä on neljä sukupolvea ja kuusi perhettä saman pöydän ääressä. Ihan paras perinne ruokineen, koristeluineen ja kattauksineen.
Käynti hautausmaalla, pois nukkuneiden rakkaiden muistelu ja hiljentyminen. Kotimatkalla tarinoiden kertominen, menneistä sukulaisista omille lapsille.
Aatto huipentuu iltaan, jolloin kokoonnumme isommalla porukalla kahvittelemaan, laulamaan joululauluja yhdessä ja toki avaamme lahjatkin kunhan pukki ehtii meillekin.
En osaa valita parasta hetkeä. Omat jouluni ovat olleet lapsuudesta asti samanlaisia, vain roolini on vaihtunut vuosien aikana. En osaa edes ajatella joulua ilman noita kaikkia vaiheita.
Visa-laskun saapuminen tammikuussa.
Aatonaatto kun mennään veljen ja vanhan ukin kanssa mökille valmistelemaan joulua ennen kuin muu perhe ja suku ehtii paikalle. Haetaan kuusi omasta metsästä sulamaan, valmistellaan laatikot ja kinkku. Ukki lämmittää saunaa veljen kanssa ja ikkunasta näkyy luminen pihamaa ja järvimaisema.
Kuunnellaan joululauluja ja pihapolkujen lumenluonnin lomassa naukkaillaan glögiä. Yöllä paistetaan kinkku ja valvotaan että muu lauma löytää perille. Jouluaattoaamupäivästä keitetään iso yhteinen riisipuuro ja siitä se aatto sitten alkaa. Käydään kylillä asuvat sukulaiset moikkaamassa samalla reissulla kun viedään haudoille kynttilät. Aattona saunotaan jo päivällä ja illalla hiljennytään hetki ennen joulupöytään käymistä.
Joulu on ihanaa aikaa. Ei yhtä hetkeä voi valita toisen edelle.
Päästä lentomatkan jälkeen etelänlomakohteen hotellihuoneeseen. Se helpotuksen tunne.