mies hylkii muuta perhettä töidensä vuoksi

okei

Nyt on oikein sanoa: Jätä se sika!

Kuka miehen on sinulle valinnut?

Olette varmaan puhuneet tästä asiasta? Kokeeko mies itse työnsä liian vaativaksi ja vapaa-ajalle tunkevaksi tai stressaavaksi, vai onko niitä jotka nauttivat työstään ja siksi tekevät enemmänkin kuin tarvisi? Miten mies suhtautuu jos puhut hänelle tuosta, että sinusta tuntuu ettei mies työn takia osallistu tarpeeksi perheen elämään?

Jos mies on samaa mieltä kanssasi niin ehkäpä olisi mahdollista joko muuttaa työtapojaan tai vaihtaa työpaikkaa, jos nykyisessä on sellainen työkulttuuri että siellä ei käytännössä voi rajata (koska kaikki muutkin tekee noin ja sitä odotetaan). Tosin osalla aloista on nykyään joka paikassa melkein niin kovaa, varsinkin asiantuntijahommissa, että ei välttämättä pärjää jos ei ainakaan jonkin verran vapaa-ajalla jousta töihin.

Ja itse sinuna alkaisin lopettaa tuon "miehen mielen mukaan menemisen", ja mennä ilman miestä minne haluan, silloin kun haluan. Esim. lomallekin voisi lähteä ilman, vaikka miehen täytyisi loma perua.

Meillä auttoi työttömyys.

Toisaalta vaimo on nyt tyytyväinen mutta rahat loppuu.

Väsyn todella helposti töissä ja minun on pakko ylityöpakon edessä ja matalan palkan edessä ignoorata koko perhe työssäolojakson ajan.

Ihmettelen tosiaan sitä että miksi mikään ei ole naiselle hyvä.

Ei se että käyn töissä ja saa vuokran maksettua, mutta työttömänäkään ei ole hyvä kun uhkaa kokoajan häätö ja laskut jää maksamatta, mutta olen nyt isänä ja aviomiehenä enemmän läsnä.

Tuntuu että minua pidetään eräänlaisena renkinä. Myös pomo huutaa ja uhkailee että jos en tee 10h työpäivää niin ei minua ole varaa pitää.

Verenpaine on koholla ja olen jo yhden aivoinfarktin kärsinyt.

Miksi puoliso ei näe tätä puolta että se loma vie hirveän siivun rahaa ja sen kahden viikon etelän loman vuoksi pitää taas käydä 10-12h  työpäivää viisi vuotta että saa rahat tienattua takaisin?

Olen jo väsynyt pelkästä ajatuksesta. Ikääkin tulee ja en enää ole nuorijannu.

Mun mies teki kanssa noin. Hänellä oli oma firma ja ymmärrän, että se vie ajatukset ja ajan. Mutta että ihan kaiken vuosia... Keskusteltiin monet kerrat, mutta hänen kantansa oli että hän tekee kaiken perheen takia. Lopulta jätin hänet, koska mitään perhettä ei ollut - olin minä lasten kanssa ja mies työnsä. Erosta on nyt parikymmentä vuotta ja hän tekee töitä ihan yhtä paljon kuin ennenkin eli koko ajan.  Nyt aikuiset lapsemme ovat jääneet isälleen aivan vieraiksi, eivätkä pidä mitään yhteyttä. Joskus hän kuulema humalassa soittaa eli kait asia sitten vaivaa.

En tarvitse miestäni lomille enkä muuhunkaan vapaa-ajan viettoon.Ei haittaa, tehköön töitä jos haluaa. Pääsemme lasten kanssa ilman häntä mihin haluamme.