Ostatteko suvun aikuisille joululahjat?

Ei ole ostettu vuosiin. Joulukukan vien vanhemmilleni. Poikakin jo sen ikäinen ettei joululahjoista perusta, mutta olen aina jonkun paketin hänen hankkinut. Sukulaisten kanssa ollaan myös sovittu, ettei lahjoja vaihdella lapsillekaan, vaan jokainen hankkii omilleen. Ihanaa, kun ei tarvitse käyttää aikaa turhaan miettimiseen.

Ysikymppiselle mummolle viedään itse koottu "herkkukori", jossa on ihan arkisia, säilyviä juttuja (voileipäkeksiä, hapankorppua, jotain makeaa keksiä, ehkä joku hillopurkki, suklaalevy). Tykkää näistä, mutta ostaa itse kaupasta vain välttämättömimmät. Puolison vanhempien tai sisarusten kanssa ei vaihdeta lahjoja, jokainen osallistuu yhteisen joulupöydän antimiin ja se riittää. Äitini nukkui pois viime keväänä, joten lahjaa en enää voi antaa. Isälleni olen neulonut villasukat. Toivoo niitä joka toinen vuosi, kun on hiippaillut entiset puhki. Aiemmin annoin vanhemmilleni usein myös tuollaisen itse kootun herkkukorin, heidän makunsa mukaan tuunattuna.

Veljeni kanssa vaihdetaan joka vuosi huumorilahja. Saimme lapsena usein arkisia tavaroita joululahjaksi, kun meillä oli taloudellisesti tiukkaa. Sukkia, alusvaatteita yms. Olemme siirtäneet tavan aikuisuuteen ja annamme toisillemme jotain arkisen ankeaa prameassa paperissa. Tyyliin tiskiharja, rulla roudarinteippiä, pussillinen perunoita. Mitä ankeampi lahja, sitä suurempi riemu sitä avatessa.

Puolisolleni annan jotain pientä, jota tiedän hänen tarvitsevan tai haluavan, mutta ei koskaan "muista" ostaa itse. Nyt hänen termosmukinsa on alkanut falskata, joten taidan ostaa uuden sellaisen. Itse olen saanut mm lahjakortin kasvohoitoon (tykkään käydä, mutta en koskaan muista varata aikaa), nahkahansikkaat (entisissä oli kulunut pari sormea puhki, mutta mielestäni ne oli "ihan hyvät") ja teräksisen vesipullon (siihen asti olin pärjäillyt tyhjillä limupulloilla). Toivon nytkin puolisoni näkevän jonkun "tarpeeni" ja antavan jotain siihen sopivaa. Rahallisella arvolla ei juurikaan ole merkitystä.

Vien vanhemmilleni ja appivanhemmille vain joulukukat, muut saavat pärjätä ilman lahjoja.

Päätin näin 20 vuotta sitten muilta asiaa kyselemättä, mutta sanomalla tiukan kohteliaasti, että itse en halua ja en myöskään anna. Siskoni mielestä se oli todella ikävä asia ja parista muustakin paikasta tuli hieman nurinaa, mutta nyt kaikkien mielestä idea olikin heidän.

Ostamme käyttöjuttuja, herkkukorin tai teemme käsitöitä. 

Ollaan sovitti, että ei osteta lahjoja aikuisille. Vanhemmilleni, anoppilaan, miehen siskoille ja minun veljelle viedään joulukukat ja ehkä suklaarasiat, joskus olen leiponut jotain tai tehnyt itse joulukarkkeja.