Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Parisuhde kriisissä

10.06.2006 |

Olemme yksitoista vuotta yhdessä ollut akateeminen pariskunta, kaiken pitäisi olla kunnossa, ainakin ulkoisesti, on kallis asunto hienossa kaupunginosassa, autot, kummallakin ura hyvällä mallilla ja rahaa enemmän kuin riittävästi. Lapsia on kolme, ensimmäinen jo koulussa.



Ongelma on vaimoni kolme kertaa toistunut raskaudenjälkeinen masennus. Silloin ja muutenkin olen osallistunut enemmän lasten hoitoon kuin yksikään tuntemani mies. Olen myös kantanut vastuun raha-asioista perheessä, vaimo on saanut tehdä mitä huvittaa, opiskella pari tutkintoa ynnä muuta " kivaa" .



Nyt taas vainoharhaisuus (kuten masennusvaiheissa) ja paha mieli pulpahtivat rouvalla jostain syystä pintaan, ilmoitti käyneensä useita kertaa vieraissa, tosin pyörsi puheensa seuraavana päivänä. Hän myös ilmoitti ettei rakasta minua, seksiäkin " antaa" jottei tarvitsisi katsoa minun kiukutteluani. Kaikesta huolimatta en itse ole käynyt vieraissa vaikka tilaisuuksia olisi ollut pilvin pimein. Samassa ilmoitti että lapsistakaan ei pidä.



En tiedä mitä uskoa, jos asia on kuten edellä vaimoni totesi, en halua viettää seuraavia 20 vuotta vaimoni kanssa varsinkin jos hänellä ei ole tunteita minua kohtaan. Ovatko lapset syy jatkaa onnetonta avioliittoa. Tällaista tässä on taas joutunut miettimään.



Pitäisikö lähteä vihdoinkin yli kymmenen vuotta kärsittyään litomaan?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
10.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja puhuu vieraissakäymisestä ja sitten taas ei.



onko teille syntynyt lapsi viimeaikoina? synnytyksen jälkeisellä masennuksella on kyllä iso taipumus uusia ja tuohon sairauteen kuuluu mitä ihmeellisimpiä oireita. Ja jos on ollut synnytysmasennuksia niin on iso riski masentua muutenkin.



Ehkä ennen mitään radikaaleja juttuja teidän kannattaisi selvittää onko vaimollasi masennus uusinut. Jos tuo oireilu on masennusta niin jotain on tehtävissä ja se saattaa hyvinkin olla hoidettavissa. Jos kyse on siitä, niin sinuna yrittäisin killua vaan ja sitten kun rouva on terve niin katsoa mikä eteen.



Oli sitten kyse mistä tahansa niin koita sinä pitää omasta jaksamisestasi huolta. Esim omaiset mielenterveystyöntukena yhdistyksistä saa asiantuntevaa apua ja pääsee purkamaan omaakin pollaansa tarvittaessa. Koita tehdä asioita mistä nautit ja työstää juttuja. Ehdota vaimollesi yksinterapiaa tai lähtekää pariterapiaan. Vaikuttais hieman siltä että sinä olet katkeroitunut kaikesta kun sanot että olet 10 vuotta kärsinyt...



Parisuhteessa tahtoo käydä niin että kaikkea vastuuta ja lastenhoitoa ei jaeta tasan, varsinkaan jos toinen prakaa henkisesti. Ei sinun kuitenkaan kannata jäädä vetämään mitään ritari pelastaa roolia vaan sanoa vaimollesi ihan ystävällisesti että sinun jaksamisesi on myös tärkeää.



Menkää ihan oikeasti kallonkutistajalle yhdessä tai erikseen jos ette kaksin saa asioita puitua ja tilanne lukkiutuu.



tsemp tsemp.

Vierailija
2/5 |
15.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaapas rankalta toi sinun ja perheesi elämäntilanne. Meillä onv ain yksi elämä, joten sinuna miettisin, että mikä tekee sinut onnelliseksi ja olisiko ero teille parempi ratkaisu kuin yhdessä olemine, jos kerta puolison puheet ovat tommosia. Tärkein asia on se rakkaus ja halu olla yhdessä, sitoutuminen, mutta siihen tarvitaan molempia. Jos teillä on halua jatkaa yhteistä elämää, voisitte hakeutua ammattiauttajalle juttelemaan.. Tietysti päätösten tekeminen on vaikeaa, mutta epätoivokin on kurjaa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
16.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli itse masennustaipuvaisena ja muutenkin tunne-elämältäni epävakaana saatan tehdä ja sanoa sekopäisiä asioita. Minkälainen vaimosi on muuten, onko teillä masennusten välissä hyviä aikoja? Terapia kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta, mutta ennen kaikkea vaimosi pitää saada itsensä kuntoon, minusta kuulostaa siltä että hän ei voi oikein hyvin. Ero ei siinä mielessä ole ratkaisu, koska kärsiväthän lapsetkin tasapainottomasta äidistä. MInustakin kuulostaa hyvältä lykätä eron pohtimista ja yrittää saada vaimosi huolehtimaan mielenterveydestään ja olla tukena (niinkuin olet ollutkin).

Voimia!

Vierailija
4/5 |
16.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa omituiselta. Siis voisko olla, että masennuksen lisänä olis tullut psykoosi. Siis silloin menee ihmiseltä todellisuuden taju tai asiat vääristyy enemmän tai vähemmän ja tulee sekavaa juttua jne. Koita saada hänet hoitoon ja pikimmiten.



Niinkuin edelläolevat jo sanoivat, älä mieti avioeroa just nyt, lapset varmana tarvitsevat jotakin vakautta elämään, kun äiti ei voi hyvin. Odota että vaimo kuntoutuu ja sitten näet mikä on tilanne.



Voimia sulle.

5/5 |
20.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos vaimo ei jaksa heitä parisuhteessakaan, antaa se viitteitä ainakin siitä, että hänen jaksamisensa on vielä suuremmalla koetuksella lähivanhempana.



Usein ihan " tavallinen" ja " helppo, hyvä elämä" ovat liikaa masentuneelle. Masennuksella voi olla pitkät juuret.