Lue keskustelun säännöt.
Nalkutus tappaa minut hitaasti
10.12.2019 |
Olen aina nauranut vanhojen Suomi-filmien tohvelisankareille, joille Justiinat kaulin kädessä pitävät kuria. Mikset vienyt roskia? Taas on kuraiset kengät eteisessä!
Kuvittelin nalkutuksen olevan jonkinlainen koominen pikkuharmi. Valitusta arkisista ongelmista. Olin lapsellinen ja elämää kokematon. En osannut edes tunnistaa nalkutusta.
Oikeasti nalkutus on loputon YLE-helvetin puheohjelma, jota ei voi sammuttaa. Se on tuntikausien passiivisagressiivista monologia. Vastaa siihen aivan mitä tahansa, niin vastauksesi todistaa ettet ymmärrä ja tilanne pahenee. Ole hiljaa ja kuuntele, niin olet mykkä etkä yritä auttaa tai et ymmärrä miten väärin toimit.
Hiljaisuus on kuitenkin parempi vaihtoehto. Istut hiljaa ja kuuntelet ja kuuntelet. Loputtomasti. Päivästä toiseen. Kuukaudesta toiseen. Taitava nalkuttaja ei sano 99% ajasta mitään mihin voisit päästä kiinni. Kaikki yritykset viedä tämä "keskustelu" konkreettiselle tasolle ovat loukkaavia ja todiste siitä etten ymmärrä. Pahinta on kysyä suoraan mikä nyt on ongelma koska sinun kuuluu tietää se.
Mitä minä en ymmärrä? Sinun pitää ymmärtää se tai et ymmärrä mitään. Miksi puhut minulle jos en ymmärrä mitään?
Ja lopulta et enää pysty nukkumaan. Kotioven avaaminen on jännittävää. Kaikki on mustaa. Olet nahkasi sisällä. Se on puutunut, mutta puutumus ei poista pahaa oloa. Sitä pahaa oloa oksennetaan päällesi joka päivä. Olet ihminen, josta on tullut ukkosenjohdatin.
Ja aina välilllä. Silloin tällöin. Toinen kysyy sinulta: "Oletko masentunut? Näytät niin surulliselta?" Se on kaikkein kamalinta.
Kommentit (305)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n vaimo tarvitsisi kumppanikseen miehen, eikä hiirulaista joka nielee naiseltaan millaista käytöstä tahansa.
Prkele lyö nyrkkiä pöytään ja kerro että nyt tuo vitun nalkutus loppuu tai se laitetaan loppumaan. Viime kädessä siten, että tämä ukko kerää kamppeensa ja häipyy.
Oletettavasti tilanne ei ole enää korjattavissa millään terapialla tai perheneuvonnalla.
Kun voimakastahtoinen nainen, joka ei tiedä mitä tahtoo ja heikkotahtoinen mies, joka pelkää jätetyksi tulemista ja alistuu mille tahansa kohtelulle kohtaavat, on lopputulos molempien kannalta surullista katseltavaa.
Nainen ei voi hyvin lassukkamiehensä kanssa, jota voi syyttää kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä.
Miehenkuvatus ei voi hyvin kun pelkää Justiinaansa enemmän kuin mitään muuta ja ennenkaikkea matalaksi poljetun itsetuntonsa seurauksena näkee silmissään yksinäisen juopon rukkarin kohtalon lähiökapakan samanlaisessa seurakunnassa.
Voihan vitalis mikä kohtalo molemmilla.
Tee Ap. palvelus itsellesi ja vaimollesi. Pakkaa kamasi ja lähde.
Kun yksi ovi sulkeutuu, pystyy näkemään ne sadat muut ovet, avaamaan ne ja astumaan niistä sisään.
Tässä on yksi oikea pointti ja toisaalta sitten tämä käsittämätön käsitys.
Se oikea pointti on lähteminen. Myönnän ajattelevani sitä yhä useammin. En kuitenkaan kykene pienten lapsieni takia. En tahdo särkeä heidän kotiaan. En kykene ajattelemaan elämää, jossa en näkisi heitä joka päivä.
Käsittämätön käsitys on se, että jos nainen on ihmissuhteessa, jossa hän kokee henkistä tai fyysistä väkivaltaa on vastuussa väkivaltainen mies. Jos mies on tällaisessa suhteessa hän on "l**ssukka" koska... Niin siis miksi olen l**sukka? Siksikö etten tuki vaimoni t urpaa nyrkillä?
"Kun voimakastahtoinen nainen, joka ei tiedä mitä tahtoo ja heikkotahtoinen mies"
Onko vaimoaan pahoinp*televä mies siis "voimakastahtoinen"? Onko vaimonsa väkivall*n (koska väkiv*ltaa tämä on) todellakin heikkotahtoinen`? Siitäkö parisuhdev**ivallassa lopulta onkin kysymys? Niinkö todella?
Ap
PS
Omituinen sensuuri pakotti lisäämään **
Minkä ihmeen takia olet mennyt nussimaan niitä lapsia useamman, jos vaimosi kerran on niin kamala nalkuttaja?!? Ihan taatusti olet tiennyt asiasta, joten olisit nyt lopettanut alkuunsa lapsien vääntämisen ja vaihtanut maisemia. Mutta etpä sinä tietenkään, sinä valitat. Valitat, itket ja ruikutat. Uskomatonta.
Eli minä sukupuoleni takia olen aina ja kaikkialla subjekti, syyllinen ja ruikuttaja. Nainen on sukupuolensa takia samassa tilanteessa objekti, uhri ja pyytää apua.
Et ole mielipiteesi kanssa yksin. Miksi luulet minun lopettaneen avun hakemisen ja asiasta omalla naamalla puhumisen jo ajat sitten? En puhu tästä edes ystävilleni. Joten ruikuttamisestani sinun on turhaa huolestua. Minä pysyn hiljaa mitä nyt täällä anonyymisti mieltäno puran.
Kyllä minä tiedän ettei mitään sympatiaa ole saatavilla mistään.
Ap
Vaikutat suoraansanoen tyypilliseltä uhriutujalta, mieheltä vailla omaa tahtoa.
Tai masennuksesta kärsivältä, jolla ei ole enää mahdollisuutta nähdä mikä sen masennuksen on taudiksi puhkaissut, eli perhe-elämä.
Ehkä olet jollakin tavalla fiksautunut alistettuun asemaasi ja jollakin perverssillä tavalla nautit siitä, kukapa senkään tietää?
Sinun pitäisi ehkä ensimmäisenä saada menneisyyden möröt hoideltua omasta päästäsi, syyt jotka saavat sinut elämään puolisosi mielivallan alla ja ruikuttamaan kovaa kohtaloasi vauva palstalla.
Ottakaa etäisyyttä toisiinne, ehdota väliaikaista eroa, selvitä oma pääsi ja palatkaa yhteen jos se vielä senjälkeen tuntuu kummallekaan osapuolelle järkevältä vaihtoehdolta.
Asia on yksinkertaisempi eikä tarvitse mitään syvyyspsykologista analyysiä minun perversioistani:
En halua tulla savustetuksi lasteni elämästä.
Ap
Älä puhu paskaa, tulet erossa savustetuksi ulos lastesi elämästä vain jos annat.
Mun vanhemmat oli yhteensopimattomia, ja lapsenkin näkökulmasta olisi ollut parempi jos olisivat eronneet aiemmin. Minkä h-tin takia sä luulet että sun lapset voi hyvin nyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap...nouse ylös..kävele ulos ovesta...mikä pidättää?
Aivan ...tarvitset vaimosi rahoja/kämppää/huolenpitoa.
Kukaan ei sinua huoli..mutta haluat ulista täällä
Kasvata PALLIT
Epätoivoisessa nuorukaisessa on jotain karismaattista. Epätoivoisessa miehessä on jotain pelottavaa. Epätoivoisessa vanhemmassa miehessä on vain jotain halveksuttavaa epämääräistä heikkoutta.
Ap
Mitkä asiat vaimosi elämässä pitäisi muuttua, ettei hän enää purkaisi pahaa oloaan sinuun?
Vierailija kirjoitti:
Ap, englanniksi voidaan erottaa toisistaan abusive behaviour ja abuse. Esim. huonot tunne- ja ihmissuhdetaidot ja käyttäytymismallit, liian ahtaalle joutuminen ja mielenterveysongelmat voivat johtaa käytökseen, joka vastaa henkistä väkivaltaa, muttei esiinny osana kontrollimotiiviin liittyvää, koko suhteen määrittelevää johdonmukaista kaavaa.
Et kerro hirveästi vaimostasi emmekä tunne teitä joten emme tietenkään voi ottaa asiaan kantaa suuntaan tai toiseen. Mutta mulle ei viesteistäsi välity kuva vaimostasi suhteen ongelmien yksipuolisena aiheuttajana. Enemmänkin kuulostaa siltä että hänellä on joku hätänä, sekä itsensä kanssa että suhteessanne.
Varmaan ymmärrät ettet esittänyt nyt asiaasi niin että vaikuttaisit palstalaisten kannalta siltä että pussissasi olisi kaikki jauhot ihan puhtaita. Nalkuttaminen on vanha seksistinen klisee jonka funktio on vaientaa nainen ja delegitimoida kaikki hänen sanomansa. Nalkuttamisesta puhuminen implisiittisesti tarkoittaa, ettet koe tuota ajattelutapaa ainakaan itsellesi vieraaksi ja vastenmieliseksi, ja herättää palstalla epäluottamusta. Valtaosa meistä on lisäksi nähnyt loputtomasti niitä miehiä jotka eivät tee osaansa, imevät naisensa elinvoimat kuiviin ja haukkuvat päälle. Tähän nähden sua kohtaan on oltu täällä mun mielestä ihan kohtuullisia, vaikka ei olekaan suhtauduttu lähtökohtaisesti tulkintasi sellaisenaan hyväksyen.
Kyllä meistä aivan jokainen on nähnyt myös niitä henkisesti väkivaltaisia naisia. Jos ihan oikeasti tiedät mikä kuvio tässä on, niin kyllä sun pitää lähteä. Ei tästä ole mitään epäselvyyttä. Yritykset vedota ylpeyteen tossujen miehisyyttä kiistämällä ja velvollisuuteen lapsien kohdalla ilmeisesti eivät suhun toimi, eka yleisestikin on huono lähestymistapa. Toimisiko tieto että saat kyllä hyvin todennäköisesti lapsesi vuoroviikoiksi jos vaan vaadit? Ota yhteyttä huoltajuuskiistoja tuntevaan lakimieheen ja kysy. Toimisiko tuskan ja pahan olon välttely? Halu olla vapaa ja joskus vielä onnellinen? Mitä sun pitäisi kertoa itsellesi että saat tuon korjatuksi, kuka voi auttaa toistamalla sitä aina kun alat kyseenalaistaa itsesi ja luovutat? Irti pääseminen on vaikeaa ja usein sitä pitää yrittää monta kertaa. Mutta se on ihan oikeasti parasta mitä voit tehdä lapsillesi, itsellesi, hyvin todennäköisesti vaimollesikin. Pystyt siihen kyllä. Leiki tarvittaessa päättäväisempää ja rohkeampaa kuin olet. Choose life.
Olet oikeassa. "Nalkutus" on huono sanavalinta eikä oikeastaan edes kuvaa tilannettani. "Henkinen väkivalta" on lähempänä totuutta, mutta tämäkin termi on monessa yhteydessä kyseenalaisessa käytössä. Ei kai tälle ole edes varsinaista kattavaa nimeä. Otsikkoon valitsemani termi on varmasti johtanut osaa kommentoijista harhaan.
Puolisoni pahoinpitelee minua henkisesti. Tämä oli hyvin vaikea sanoa jopa näin anonyyminä. En edes ole tainnut koskaan muotoilla tätä ajatusta sanoiksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitkä asiat vaimosi elämässä pitäisi muuttua, ettei hän enää purkaisi pahaa oloaan sinuun?
Sen pitäisi välillä saada....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, englanniksi voidaan erottaa toisistaan abusive behaviour ja abuse. Esim. huonot tunne- ja ihmissuhdetaidot ja käyttäytymismallit, liian ahtaalle joutuminen ja mielenterveysongelmat voivat johtaa käytökseen, joka vastaa henkistä väkivaltaa, muttei esiinny osana kontrollimotiiviin liittyvää, koko suhteen määrittelevää johdonmukaista kaavaa.
Et kerro hirveästi vaimostasi emmekä tunne teitä joten emme tietenkään voi ottaa asiaan kantaa suuntaan tai toiseen. Mutta mulle ei viesteistäsi välity kuva vaimostasi suhteen ongelmien yksipuolisena aiheuttajana. Enemmänkin kuulostaa siltä että hänellä on joku hätänä, sekä itsensä kanssa että suhteessanne.
Varmaan ymmärrät ettet esittänyt nyt asiaasi niin että vaikuttaisit palstalaisten kannalta siltä että pussissasi olisi kaikki jauhot ihan puhtaita. Nalkuttaminen on vanha seksistinen klisee jonka funktio on vaientaa nainen ja delegitimoida kaikki hänen sanomansa. Nalkuttamisesta puhuminen implisiittisesti tarkoittaa, ettet koe tuota ajattelutapaa ainakaan itsellesi vieraaksi ja vastenmieliseksi, ja herättää palstalla epäluottamusta. Valtaosa meistä on lisäksi nähnyt loputtomasti niitä miehiä jotka eivät tee osaansa, imevät naisensa elinvoimat kuiviin ja haukkuvat päälle. Tähän nähden sua kohtaan on oltu täällä mun mielestä ihan kohtuullisia, vaikka ei olekaan suhtauduttu lähtökohtaisesti tulkintasi sellaisenaan hyväksyen.
Kyllä meistä aivan jokainen on nähnyt myös niitä henkisesti väkivaltaisia naisia. Jos ihan oikeasti tiedät mikä kuvio tässä on, niin kyllä sun pitää lähteä. Ei tästä ole mitään epäselvyyttä. Yritykset vedota ylpeyteen tossujen miehisyyttä kiistämällä ja velvollisuuteen lapsien kohdalla ilmeisesti eivät suhun toimi, eka yleisestikin on huono lähestymistapa. Toimisiko tieto että saat kyllä hyvin todennäköisesti lapsesi vuoroviikoiksi jos vaan vaadit? Ota yhteyttä huoltajuuskiistoja tuntevaan lakimieheen ja kysy. Toimisiko tuskan ja pahan olon välttely? Halu olla vapaa ja joskus vielä onnellinen? Mitä sun pitäisi kertoa itsellesi että saat tuon korjatuksi, kuka voi auttaa toistamalla sitä aina kun alat kyseenalaistaa itsesi ja luovutat? Irti pääseminen on vaikeaa ja usein sitä pitää yrittää monta kertaa. Mutta se on ihan oikeasti parasta mitä voit tehdä lapsillesi, itsellesi, hyvin todennäköisesti vaimollesikin. Pystyt siihen kyllä. Leiki tarvittaessa päättäväisempää ja rohkeampaa kuin olet. Choose life.
Olet oikeassa. "Nalkutus" on huono sanavalinta eikä oikeastaan edes kuvaa tilannettani. "Henkinen väkivalta" on lähempänä totuutta, mutta tämäkin termi on monessa yhteydessä kyseenalaisessa käytössä. Ei kai tälle ole edes varsinaista kattavaa nimeä. Otsikkoon valitsemani termi on varmasti johtanut osaa kommentoijista harhaan.
Puolisoni pahoinpitelee minua henkisesti. Tämä oli hyvin vaikea sanoa jopa näin anonyyminä. En edes ole tainnut koskaan muotoilla tätä ajatusta sanoiksi.
Ap
Kantsii lähtee ennen kuin vintti pimenee ja jokin heilahtaa..kuulostat siltä että olet tulossa hulluksi.
Vierailija kirjoitti:
Jatkuva turhasta nalkuttaminen on takuulla väsyttävää, mutta aloituksessa mainitsemasi asiat ovat sellaisia joista on syytäkin huomauttaa. Ei kuraisia kenkiä jätetä hujan hajan eteiseen ja jos sinulle on asiasta huomautettu etkä silti tee asialle mitään, on "nalkutus" ehkä osittain omaakin syytäsi. Silti olen sitä mieltä, että jatkuvaa nillitystä ei tarvitse kestää, etenkin silloin kun teet parhaasi ja siltikään mikään ei kelpaa.
Kenkiä jätti avauksessani Suomi-Filmin vanhojen elokuvien Pekka-Puupää en minä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nalkutatko ongelmiasi useinkin miesasiakkaan perassa?
Kuvaile itseäsi ap
Oletko pitkä tumma komea tuuheatukkainen....
Lapset mummot pienet eläimet ja kauniit naiset hymyilevät sinulle, kun tulet vastaan
menikö oikein..tai edes lähelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, englanniksi voidaan erottaa toisistaan abusive behaviour ja abuse. Esim. huonot tunne- ja ihmissuhdetaidot ja käyttäytymismallit, liian ahtaalle joutuminen ja mielenterveysongelmat voivat johtaa käytökseen, joka vastaa henkistä väkivaltaa, muttei esiinny osana kontrollimotiiviin liittyvää, koko suhteen määrittelevää johdonmukaista kaavaa.
Et kerro hirveästi vaimostasi emmekä tunne teitä joten emme tietenkään voi ottaa asiaan kantaa suuntaan tai toiseen. Mutta mulle ei viesteistäsi välity kuva vaimostasi suhteen ongelmien yksipuolisena aiheuttajana. Enemmänkin kuulostaa siltä että hänellä on joku hätänä, sekä itsensä kanssa että suhteessanne.
Varmaan ymmärrät ettet esittänyt nyt asiaasi niin että vaikuttaisit palstalaisten kannalta siltä että pussissasi olisi kaikki jauhot ihan puhtaita. Nalkuttaminen on vanha seksistinen klisee jonka funktio on vaientaa nainen ja delegitimoida kaikki hänen sanomansa. Nalkuttamisesta puhuminen implisiittisesti tarkoittaa, ettet koe tuota ajattelutapaa ainakaan itsellesi vieraaksi ja vastenmieliseksi, ja herättää palstalla epäluottamusta. Valtaosa meistä on lisäksi nähnyt loputtomasti niitä miehiä jotka eivät tee osaansa, imevät naisensa elinvoimat kuiviin ja haukkuvat päälle. Tähän nähden sua kohtaan on oltu täällä mun mielestä ihan kohtuullisia, vaikka ei olekaan suhtauduttu lähtökohtaisesti tulkintasi sellaisenaan hyväksyen.
Kyllä meistä aivan jokainen on nähnyt myös niitä henkisesti väkivaltaisia naisia. Jos ihan oikeasti tiedät mikä kuvio tässä on, niin kyllä sun pitää lähteä. Ei tästä ole mitään epäselvyyttä. Yritykset vedota ylpeyteen tossujen miehisyyttä kiistämällä ja velvollisuuteen lapsien kohdalla ilmeisesti eivät suhun toimi, eka yleisestikin on huono lähestymistapa. Toimisiko tieto että saat kyllä hyvin todennäköisesti lapsesi vuoroviikoiksi jos vaan vaadit? Ota yhteyttä huoltajuuskiistoja tuntevaan lakimieheen ja kysy. Toimisiko tuskan ja pahan olon välttely? Halu olla vapaa ja joskus vielä onnellinen? Mitä sun pitäisi kertoa itsellesi että saat tuon korjatuksi, kuka voi auttaa toistamalla sitä aina kun alat kyseenalaistaa itsesi ja luovutat? Irti pääseminen on vaikeaa ja usein sitä pitää yrittää monta kertaa. Mutta se on ihan oikeasti parasta mitä voit tehdä lapsillesi, itsellesi, hyvin todennäköisesti vaimollesikin. Pystyt siihen kyllä. Leiki tarvittaessa päättäväisempää ja rohkeampaa kuin olet. Choose life.
Olet oikeassa. "Nalkutus" on huono sanavalinta eikä oikeastaan edes kuvaa tilannettani. "Henkinen väkivalta" on lähempänä totuutta, mutta tämäkin termi on monessa yhteydessä kyseenalaisessa käytössä. Ei kai tälle ole edes varsinaista kattavaa nimeä. Otsikkoon valitsemani termi on varmasti johtanut osaa kommentoijista harhaan.
Puolisoni pahoinpitelee minua henkisesti. Tämä oli hyvin vaikea sanoa jopa näin anonyyminä. En edes ole tainnut koskaan muotoilla tätä ajatusta sanoiksi.
Ap
Joku vinkkasi sulle jo Miessakit, oikeasti ota sinne yhteyttä että saat apua.
https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/vakivaltaa-kokeneet-miehet/nain…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä määrään täällä kirjoitti:
Minulla auttoi kun sen yhden ainoan kerran elämässäni näytin miten raivoissani olen siitä valittamisesta.
Nousin sohvalta seisomaan suoraan ryhdikkääseen asentoon, siis asentoon minkä armeijassa opin. Sitä ennen olin kulkenut nöyrästi kumarassa muita varoen.
Seisoin siinä suorassa oluttölkki kädessäni ja toisessä kädessä kaukeli eli suomen kielellä kaukosäädin.
Avasin suuni ja huusin että: "NYT HILJAA JA ANNA MINUN OLLA RAUHASSA".
Tämän jälkeen kerroin että jos et anna minun olla työpäivän jälkeen rauhassa ilkeiltä asioiltasi, niin lähden pois. Tämä riitti.
Olen aina pelännyt sanoa mielipiteeni ja onhan minut lapsena kasvatettu palvelemaan muita ja olemaan nöyrä.
Olin kasvatettu kiltiksi nöyräksi rengiksi.
Nykyään sanon napakasti ihan kaikille että minä olen täällä se pomo joka määrää ja te olette hiljaa.
Jos ei miellytä niin käykää päälle. Aika hiljaista on ollut aina sen jälkeen.
Usein jään vielä louskuttelemaan leukaani paikan päälle ja haukun kaikki pelkureiksi.
Asetelma on nykyään vaihtunut. Minä olen se pomo joka määrää kaikkia.
Joo mutta nythän olet sitten samanlainen dickhead kuten oli vastapuolesi ennen kun nousit siltä sohvaltasi. Eli samaa pa*kaa, vaan eri paketissa.
Tavallaan. Silti olen luonteeltani hiljainen. Eli saatan mulkoilla todella agressiivisesti ja painan muiden katseet alas maihin, sanoin maihin.
En siis jankuta tai länkytä turpaani jouten. Sanon vain miten asiat on ja lopetan siihen.
En siis nakuta turpaani jatkuvasti ikävään sävyyn.
Mun tapa on sanoa että pää kiinni nyt jo.
Vaikket vastaakaan asiallisiin kysymyksiin, ehdotan siitä huolimatta että haet apua itsellesi. Tuo aiempien vinkkaama miessakit ry on todella hyvä paikka.
Lasten elämästä et joudu savustetuksi, ero heidän takiaan jos kotona on huono ilmapiiri. Anna heille edes puolet lapsuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuvaile itseäsi ap
Oletko pitkä tumma komea tuuheatukkainen....
Lapset mummot pienet eläimet ja kauniit naiset hymyilevät sinulle, kun tulet vastaan
menikö oikein..tai edes lähelle?
Olen niin tavallinen tallaaja, että kävelisit ohitseni kadulla mitään ajattelematta. Ja varmasti käveletkin kaltaisteni ohi joka päivä. Miesten ja naisten.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, englanniksi voidaan erottaa toisistaan abusive behaviour ja abuse. Esim. huonot tunne- ja ihmissuhdetaidot ja käyttäytymismallit, liian ahtaalle joutuminen ja mielenterveysongelmat voivat johtaa käytökseen, joka vastaa henkistä väkivaltaa, muttei esiinny osana kontrollimotiiviin liittyvää, koko suhteen määrittelevää johdonmukaista kaavaa.
Et kerro hirveästi vaimostasi emmekä tunne teitä joten emme tietenkään voi ottaa asiaan kantaa suuntaan tai toiseen. Mutta mulle ei viesteistäsi välity kuva vaimostasi suhteen ongelmien yksipuolisena aiheuttajana. Enemmänkin kuulostaa siltä että hänellä on joku hätänä, sekä itsensä kanssa että suhteessanne.
Varmaan ymmärrät ettet esittänyt nyt asiaasi niin että vaikuttaisit palstalaisten kannalta siltä että pussissasi olisi kaikki jauhot ihan puhtaita. Nalkuttaminen on vanha seksistinen klisee jonka funktio on vaientaa nainen ja delegitimoida kaikki hänen sanomansa. Nalkuttamisesta puhuminen implisiittisesti tarkoittaa, ettet koe tuota ajattelutapaa ainakaan itsellesi vieraaksi ja vastenmieliseksi, ja herättää palstalla epäluottamusta. Valtaosa meistä on lisäksi nähnyt loputtomasti niitä miehiä jotka eivät tee osaansa, imevät naisensa elinvoimat kuiviin ja haukkuvat päälle. Tähän nähden sua kohtaan on oltu täällä mun mielestä ihan kohtuullisia, vaikka ei olekaan suhtauduttu lähtökohtaisesti tulkintasi sellaisenaan hyväksyen.
Kyllä meistä aivan jokainen on nähnyt myös niitä henkisesti väkivaltaisia naisia. Jos ihan oikeasti tiedät mikä kuvio tässä on, niin kyllä sun pitää lähteä. Ei tästä ole mitään epäselvyyttä. Yritykset vedota ylpeyteen tossujen miehisyyttä kiistämällä ja velvollisuuteen lapsien kohdalla ilmeisesti eivät suhun toimi, eka yleisestikin on huono lähestymistapa. Toimisiko tieto että saat kyllä hyvin todennäköisesti lapsesi vuoroviikoiksi jos vaan vaadit? Ota yhteyttä huoltajuuskiistoja tuntevaan lakimieheen ja kysy. Toimisiko tuskan ja pahan olon välttely? Halu olla vapaa ja joskus vielä onnellinen? Mitä sun pitäisi kertoa itsellesi että saat tuon korjatuksi, kuka voi auttaa toistamalla sitä aina kun alat kyseenalaistaa itsesi ja luovutat? Irti pääseminen on vaikeaa ja usein sitä pitää yrittää monta kertaa. Mutta se on ihan oikeasti parasta mitä voit tehdä lapsillesi, itsellesi, hyvin todennäköisesti vaimollesikin. Pystyt siihen kyllä. Leiki tarvittaessa päättäväisempää ja rohkeampaa kuin olet. Choose life.
Olet oikeassa. "Nalkutus" on huono sanavalinta eikä oikeastaan edes kuvaa tilannettani. "Henkinen väkivalta" on lähempänä totuutta, mutta tämäkin termi on monessa yhteydessä kyseenalaisessa käytössä. Ei kai tälle ole edes varsinaista kattavaa nimeä. Otsikkoon valitsemani termi on varmasti johtanut osaa kommentoijista harhaan.
Puolisoni pahoinpitelee minua henkisesti. Tämä oli hyvin vaikea sanoa jopa näin anonyyminä. En edes ole tainnut koskaan muotoilla tätä ajatusta sanoiksi.
Ap
Joku vinkkasi sulle jo Miessakit, oikeasti ota sinne yhteyttä että saat apua.
https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/vakivaltaa-kokeneet-miehet/nain…
Kiitos tästä.
Ap
Tuli mieleen tuossa kun täytin taannoin 39-vuotta.
Kävelin puiston ohi ja poika sanoi isälleen haluavansa olla yhtä iso ja vahva. Koska hänestä tulee yhtä vahva.
Isä sanoi jotain siihen malliin että ei ole kiirettä kasvaa mihinkään. Kyllä sinustakin tulee iso ja vahva.
Tajusin sillä hetkellä että minäkin olen nyt iso ja vahva. Olen oman laumani kuningas ja täysikokoinen uros, joka itse päättää asioista. En enää ole lapsi tai pieni poika jota komennellaan.
Menin kotiin ja kun vaimo aloitti nassuttamaan tyypilliseen tapaan, niin sanoin että minä olen nyt kuningas ja täysikokoinen uros ja voittamaton jällikkä tämän korttelin läheisyydessä.
Hän halusi että vien roskiksen. Totesin että vien sen huomenna klo 8, kun lähden aamulla töihin.
Sitten totesin kun huomasin että naisen ilme ei ollut mieleinen, että: "ja sillä sipuli".
Se oivallis ja itsevarmuus siitä että olen iso aikuinen uros ja tästä lähtien heikkenen takaisin pikkupojaksi tai heikommaksi sai minut ottamaan tilanteen haltuun. Mua ei enää kohdella kuin pentua.
Kukaan ei hypi mun silmille.
Kuten sanoin että olen nyt uros ja lähialueen alfa. Koko alueen pitäisi teoriassa maksaa mulle veroja että suojelen heitä ja olen heille armollinen, siis jos elettäisi jotain muuta aikaa kuin nyt tätä aikaa.
Vai mitä?
Kaikki eivät sovi yhteen, ja jotkut eivät kenenkään kanssa.
Pahin tapaus on voimakastahtoinen mutta neuroottinen ihminen. Tämä luonnetyyppi on tyypillisempi naisissa koska keskimäärin naiset ovat neuroottisempia (kts. Big Five-persoonallisuuspiirteet), mutta esiintyy toki miehissäkin.
Nämä naiset päätyvät yksiin tohvelisankarien kanssa koska voimakastahtoiset miehet eivät halua naista joka on jatkuvasti "haastamassa". Haasteita riittää työelämässä ja harrastuksissa, lisää samaa ei haluta kotona.
Näillä naisilla on loputtomasti energiaa ja he ovat perfektionisteja jotka eivät pysty katselemaan sekuntiakaan jos joku asia pitää hoitaa, oli kyse sitten sammuneesta ulkovaraston lampusta tai olemattomasta tahrasta keittiön pöydässä.
Vielä pahemmaksi asian muuttaa sukupuoliroolit. Nämä naiset haluaisivat että miehestä olisi "vastusta". Mutta ne harvat miehet joista olisi, kiertävät nämä tapaukset seurustelumielessä kaukaa.
Entinen pomoni oli tällainen. Löysi varsin näyttävänä naisena seuraa helposti, mutta jokaisen herran kanssa seurustelu kävi täysin mahdottomaksi ja miehet lähtävät läiskimään ennen kuin menettivät mielenterveytensä täysin.
Olen alfakoiras ja uros kirjoitti:
Tuli mieleen tuossa kun täytin taannoin 39-vuotta.
Kävelin puiston ohi ja poika sanoi isälleen haluavansa olla yhtä iso ja vahva. Koska hänestä tulee yhtä vahva.
Isä sanoi jotain siihen malliin että ei ole kiirettä kasvaa mihinkään. Kyllä sinustakin tulee iso ja vahva.
Tajusin sillä hetkellä että minäkin olen nyt iso ja vahva. Olen oman laumani kuningas ja täysikokoinen uros, joka itse päättää asioista. En enää ole lapsi tai pieni poika jota komennellaan.
Menin kotiin ja kun vaimo aloitti nassuttamaan tyypilliseen tapaan, niin sanoin että minä olen nyt kuningas ja täysikokoinen uros ja voittamaton jällikkä tämän korttelin läheisyydessä.
Hän halusi että vien roskiksen. Totesin että vien sen huomenna klo 8, kun lähden aamulla töihin.
Sitten totesin kun huomasin että naisen ilme ei ollut mieleinen, että: "ja sillä sipuli".
Se oivallis ja itsevarmuus siitä että olen iso aikuinen uros ja tästä lähtien heikkenen takaisin pikkupojaksi tai heikommaksi sai minut ottamaan tilanteen haltuun. Mua ei enää kohdella kuin pentua.
Kukaan ei hypi mun silmille.
Kuten sanoin että olen nyt uros ja lähialueen alfa. Koko alueen pitäisi teoriassa maksaa mulle veroja että suojelen heitä ja olen heille armollinen, siis jos elettäisi jotain muuta aikaa kuin nyt tätä aikaa.
Vai mitä?
Varsinainen ALfa uros :-)
Viet siis roskiksen vaimosi käskystä aamulla klo. 8?
Tuli mieleeni vanha vitsi avioparista keskellä riitaa.
Vaimo vihaisena: tule heti pois sieltä sängyn alta.
Mies: saan mä olla kotonani missä haluan.
Alfa urokselle tiedoksi, että kun lähdet viemään sitä roskista aamulla ja puhelimeesi tulee tekstiviesti, vaimosi ajattelee, siinä se meidän alfa vie roskia ja piipittää :-)
Ap...nouse ylös..kävele ulos ovesta...mikä pidättää?
Aivan ...tarvitset vaimosi rahoja/kämppää/huolenpitoa.
Kukaan ei sinua huoli..mutta haluat ulista täällä
Kasvata PALLIT