Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ikisinkku Minna, 50, löysi miehen hylättyään kriteerinsä: ”Ihannemieheni voikin olla duunari, jolla on nuuska huulessa”
09.12.2019 |
Pitkään sinkkuna ollut mentaalivalmentaja Minna Marsh löysi kumppanin, kun alkoi ajatella toisin. – Olen tajunnut, että ei sen tarvitse olla se pukua käyttävä toimitusjohtaja, joka sitoo minut kravatilla.
Jos voisin antaa yhden neuvon parisuhdetta haluavalle, se oli tämä: Unohda kaikki ajatukset siitä, millainen on sinulle se oikeanlainen kumppani. Kiinnitä vain huomiota siihen, miltä hänen lähellään tuntuu vaikkapa treffeillä. Älä ajattele järjellä – kuuntele tunnetta ja seuraa sitä. Mutta jos olet epätoivoinen tai yli-innokas kumppanin etsijä, odota. Et ole silloin valmis.
Näin kirjoittaa mentaalivalmentaja Minna Marsh, 50, tuoreessa blogipostauksessaan. Marshin mukaan oivallus on omakohtainen. Se tapahtui alkuvuonna, kun hän teki listaa siitä, milainen miehen pitäisi olla.
– Ihannemieheni on ollut sellainen pukutyyppi, joka seksin aikana sitoo minut kravatilla. Mutta oli jääkylmä suihku tajuta, että eivät sentyyppiset miehet yleensä halua minun tyyppistä naista. Olen aika vapaa sielu ja räväkkä. En välttämättä pane rintsikoita, kun lähden yökerhoon. Nyt olen ymmärtänyt, että eihän miehen tarvitse olla se pukua käyttävä toimitusjohtaja, joka sitoo minut kravatilla, vaan saman kokemuksen voi saada duunarin kanssa, jolla on nuuska huulessa, ikisinkkuna itseään pitänyt Marsh kertoo.
Marshin oivallus on tuottanut myös tulosta. Hän on nyt toimivassa suhteessa miehen kanssa. Ensimmästä kertaa vuosiin.
SOPIMUS MÄÄRÄAIKAISESTA SUHTEESTA HELPOTTAA
Marsh uskoo, että monet parisuhteesta haaveilevat sinkut jäävät helposti jumiin omiin ajatusmalleihinsa. Odotuksiin ja vaatimukseen siitä, millainen kumppanin pitäisi olla. Niin kävi hänelle itselleenkin.
– Olen ajatellut, että miehen pitää olla minua pidempi. Mutta 180-senttisenä olen huomannut, että ei niitä pidempiä ole kovin paljoa. Nyt olen oppinut olemaan välittämättä tällaisista asioista. Kiinnitän huomiota siihen, miltä tuntuu, kun mies koskee, saako hän minut nauramaan ja miten hän minua kohtelee. Toki on myös tärkeää, onko meillä riittävän samanlaiset arvot.
Marsh on ajatellut olevansa ikisinkku monesta syystä. Hänelle parisuhde on tarkoittanut vankilaa. Marshilla on ollut kaksi vakavaa suhdetta, joissa molemmissa hän on tuntenut olevansa panttivanki. Sittemmin hän on luokitellut itsensä sitoutumiskammoiseksi.
– Myös menettämisen pelko on juurtunut minuun tosi syvään.
Kommentit (64)
Täällä myös entinen ikisinkku. Tai siis henkilö, jolla ei ole ollut 10 vuoteen suhdetta, sitä aiemmin jokunen lyhyt kyllä.
Tänä syksynä löysin miehen, jonka kanssa ollaan oltu nyt suhteessa 3 kuukautta. Asiaa ihan merkittävästi edisti se, että näin ystäväni esimerkin juuri tuollaisesta määräaikaisesta suhteesta. Ystäväni etsi kesäksi itselleen säpinää ja löysi samoilla ajatuksilla liikkeellä olevan miehen.
Olen ns. välttelevää kiintymystyyppiä ja sitoutumiskauhuinen. Minua henkisesti helpotti ajatus, että tämä on määräaikaista, eikä tarvitse suhdetta etsiessään olla niin kriittinen. Myös on jotenkin rauhoittavaa, että on sovittu, koska suhteesta keskustellaan ja tehdään sitten päätös.
Kivaa on ollut, minulla ja hänellä. Saa nyt sitten nähdä, mihin määräaikaiskeskustelu vie tammikuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu, mitä ne kriteerit ovat. Omat kriteerini ovat lähinnä ne, että kumppanin pitää olla samanhenkinen, tärkeitä on samantyyppinen arvomaailma ja ajattelutapa, se että viihdymme toistemme seurassa ja ymmärrämme toisiamme. Ja ulkonäöllisesti myös se, että on molemminpuolista seksuaalista vetovoimaa. Normaalipainoinen. Ja ei saa olla päihdeongelmaa, elämää haittaavia addiktioita, mielenterveysongelmia, väkivaltaista/rikollista käyttäytymistä, tms. Minulla ei ole ollut ongelmia löytää seuraa, mutta jos olisi, niin mistähän näistäkin kriteereistä nyt voisi lähteä tinkimään... en kyllä oikein voisi tinkiä mistään.
Omalla kohdallani on vaikein löytää oikeasti samanhenkinen ihminen. Sanoisinkin melkein, että nuo koulutustasoon tms liittyvät kriteerit ovat vielä "helppoja".
Vierailija kirjoitti:
Riippuu, mitä ne kriteerit ovat. Omat kriteerini ovat lähinnä ne, että kumppanin pitää olla samanhenkinen, tärkeitä on samantyyppinen arvomaailma ja ajattelutapa, se että viihdymme toistemme seurassa ja ymmärrämme toisiamme. Ja ulkonäöllisesti myös se, että on molemminpuolista seksuaalista vetovoimaa. Normaalipainoinen. Ja ei saa olla päihdeongelmaa, elämää haittaavia addiktioita, mielenterveysongelmia, väkivaltaista/rikollista käyttäytymistä, tms. Minulla ei ole ollut ongelmia löytää seuraa, mutta jos olisi, niin mistähän näistäkin kriteereistä nyt voisi lähteä tinkimään... en kyllä oikein voisi tinkiä mistään.
Omalla kohdallani on vaikein löytää oikeasti samanhenkinen ihminen. Sanoisinkin melkein, että nuo koulutustasoon tms liittyvät kriteerit ovat vielä "helppoja".
Nuo ovat ihan hyviä kriteereitä. Ei siinä ole vaatetus-, työpaikka- tai koulutukriteereitä
Hypergamialla (engl. hypergamy) tarkoitetaan tapaa pariutua sosiaalisesti korkeampitasoisemman kumppanin kanssa.
Arkikielessä ilmiöstä käytetään mm. termiä ylöspäin naiminen/avioituminen.
Joo, ei. En ottanut kannabiksen polttajaa 5 v. sitten, enkä ota nyt. Olen vaikka mieluummin se ikisinkku :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suusyöpä tekee miehestä kuin miehestä seksikkään.
Samoin erilaiset vagina bakteerit naisesta
mies51v
Tarkoitatko ehkä latinoista lähtöisin olevia vierasviljelmiä, vai jotain muuta?
https://www.vauva.fi/keskustelu/3611627/25-35v-suomalainen-nainen-tuore…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saman ikäinen kuin tuo Minna ja olen huomannut sen, että kiinnostuksen kohteet muuttuu elämän varrella.
En missään tapauksessa kiinnittäisi huomiota mahdollisen kumppanin varallisuuteen, ulkonäköön, mihinkään pinnalliseen. Itseasiassa tässä iässä innokas suhtautuminen omaisuuteen ja rahaan on jotenkin luontaantyötävää. Duunari olisi parasta mitä rinnalleen voisi löytää. Joku tavallinen, jolla onnea on olut saunan jälkeen lauantaina. Joku jonka seurassa voisi vain olla oma itsensä ilman mitään yritystä olla jotain. Ei mitään sijoittajaa enää mun elämään, kiitos.
On ihan luonnollista, että kiinnostuksen kohteet muuttuvat iän myötä. Sitä kutsutaan kypsymiseksi ja kehittymiseksi. Omalla kohdallani suunta on ollut kuitenkin koko lailla toinen kuin sinulla. Ulkonäkö on ollut tärkeä "speksi", koska haluan elämänkumppanini olevan myös seksikumppanini. Varallisuus ei itsessään ole tärkeää, koska en aio laittaa rahoja yhteen kumppanini kanssa, mutta samanlainen elintaso ja elämäntapa olivat. Ennen kaikkea minulle oli tärkeää löytää ihminen, jota voin arvostaa ja "katsoa ylöspäin" (kuten myös hän minua, niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin) eli ihminen, joka on älykäs, fiksu, nokkela, sivistynyt, paljon lukenut, kielitaitoinen ja sosiaalinen.
Hänen kanssaan on kiva ottaa olut saunan jälkeen mutta myös jakaa yhteinen sänky, lukea sunnuntain Hesari, matkustella, käydä klubeilla ja keikoilla ja konserteissa jne.
Minun duunarini on tuollainen, minkä juuri kuvailit. Ja hän pääsisi heittämällä mensaan.
Eri
En yhtään epäile, etteikö tuollaisia duunareita olisi. Itse vain ihmettelen, että miksi he tyytyvät suorittavan tason työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viiskymppinen mentaalivalmentaja on oivaltanut ettei puvun käyttäminen ole niitä olennaisimpia parisuhdekriteerejä, mutta mainitsee ihannemiehestään duunariuden ja nuuskankäytön.
No, ehkä hän jossain elämänsä vaiheessa tajuaa, ettei mikään noista takaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saman ikäinen kuin tuo Minna ja olen huomannut sen, että kiinnostuksen kohteet muuttuu elämän varrella.
En missään tapauksessa kiinnittäisi huomiota mahdollisen kumppanin varallisuuteen, ulkonäköön, mihinkään pinnalliseen. Itseasiassa tässä iässä innokas suhtautuminen omaisuuteen ja rahaan on jotenkin luontaantyötävää. Duunari olisi parasta mitä rinnalleen voisi löytää. Joku tavallinen, jolla onnea on olut saunan jälkeen lauantaina. Joku jonka seurassa voisi vain olla oma itsensä ilman mitään yritystä olla jotain. Ei mitään sijoittajaa enää mun elämään, kiitos.
On ihan luonnollista, että kiinnostuksen kohteet muuttuvat iän myötä. Sitä kutsutaan kypsymiseksi ja kehittymiseksi. Omalla kohdallani suunta on ollut kuitenkin koko lailla toinen kuin sinulla. Ulkonäkö on ollut tärkeä "speksi", koska haluan elämänkumppanini olevan myös seksikumppanini. Varallisuus ei itsessään ole tärkeää, koska en aio laittaa rahoja yhteen kumppanini kanssa, mutta samanlainen elintaso ja elämäntapa olivat. Ennen kaikkea minulle oli tärkeää löytää ihminen, jota voin arvostaa ja "katsoa ylöspäin" (kuten myös hän minua, niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin) eli ihminen, joka on älykäs, fiksu, nokkela, sivistynyt, paljon lukenut, kielitaitoinen ja sosiaalinen.
Hänen kanssaan on kiva ottaa olut saunan jälkeen mutta myös jakaa yhteinen sänky, lukea sunnuntain Hesari, matkustella, käydä klubeilla ja keikoilla ja konserteissa jne.
Minun duunarini on tuollainen, minkä juuri kuvailit. Ja hän pääsisi heittämällä mensaan.
Eri
En yhtään epäile, etteikö tuollaisia duunareita olisi. Itse vain ihmettelen, että miksi he tyytyvät suorittavan tason työhön.
Mielenkiinto ja intohimo on muualla kuin työelämässä, usein harrastuksessa. -eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein kriteereillä naiset tekee vain hallaa itselleen koska he eivät ymmärrä miehiä ja valitsevat itselleen huonoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä tässä nyt on? On ihan tavallista, että iän myötä prioriteetit muuttuvat. Jotkin asiat menettävät merkitystään, ja toiset taas korostuvat.
Siltikin olen sitä mieltä, että ihmisellä on oikeus asettaa haavekumppanille ihan mitä tahansa kriteerejä.
Tottakai on, mutta voi olla että aika loppuu ja busines kärsii
mies51v
No, jos noin käy - mitä sitten?
Niin mitä sitten - meille, mutta jos tuo on jonkun työpaikka, niin ei ihan näin helposti. Ei tuo minun pil lun saamiseen vaikuta millään tavalla. Olkoot sitten näin..
mies51v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saman ikäinen kuin tuo Minna ja olen huomannut sen, että kiinnostuksen kohteet muuttuu elämän varrella.
En missään tapauksessa kiinnittäisi huomiota mahdollisen kumppanin varallisuuteen, ulkonäköön, mihinkään pinnalliseen. Itseasiassa tässä iässä innokas suhtautuminen omaisuuteen ja rahaan on jotenkin luontaantyötävää. Duunari olisi parasta mitä rinnalleen voisi löytää. Joku tavallinen, jolla onnea on olut saunan jälkeen lauantaina. Joku jonka seurassa voisi vain olla oma itsensä ilman mitään yritystä olla jotain. Ei mitään sijoittajaa enää mun elämään, kiitos.
On ihan luonnollista, että kiinnostuksen kohteet muuttuvat iän myötä. Sitä kutsutaan kypsymiseksi ja kehittymiseksi. Omalla kohdallani suunta on ollut kuitenkin koko lailla toinen kuin sinulla. Ulkonäkö on ollut tärkeä "speksi", koska haluan elämänkumppanini olevan myös seksikumppanini. Varallisuus ei itsessään ole tärkeää, koska en aio laittaa rahoja yhteen kumppanini kanssa, mutta samanlainen elintaso ja elämäntapa olivat. Ennen kaikkea minulle oli tärkeää löytää ihminen, jota voin arvostaa ja "katsoa ylöspäin" (kuten myös hän minua, niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin) eli ihminen, joka on älykäs, fiksu, nokkela, sivistynyt, paljon lukenut, kielitaitoinen ja sosiaalinen.
Hänen kanssaan on kiva ottaa olut saunan jälkeen mutta myös jakaa yhteinen sänky, lukea sunnuntain Hesari, matkustella, käydä klubeilla ja keikoilla ja konserteissa jne.
Minun duunarini on tuollainen, minkä juuri kuvailit. Ja hän pääsisi heittämällä mensaan.
Eri
En yhtään epäile, etteikö tuollaisia duunareita olisi. Itse vain ihmettelen, että miksi he tyytyvät suorittavan tason työhön.
No, minun mieheni on yrittäjä, mutta se ei johdu siitä, ettei hän ”tyytyisi” suorittavan tason työhön. Innovatiivisuus ja uusien asioiden keksiminen vain tulee läpi joka paikasta.
On mies aikanaa merkonomi-pohjalta (ei yo) pyrkinyt kauppakorkeaan ja päässyt sisään. Hän ei vain nähnyt opiskeluissa mitään järkeä.
Niin huonosti ei ole asiat että nuuskan käyttäjän kanssa pitäisi seurustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Usein kriteereillä naiset tekee vain hallaa itselleen koska he eivät ymmärrä miehiä ja valitsevat itselleen huonoja.
Tämä varmaan on se perusongelma. Naiset eivät ymmärrä miehiä.
Minulla on nuuskankäyttäjä. Kun me menimme naimisiin, niin moni mieheni vanha ystävä (joita en tuntenut) tuli sanomaan minulle, että olen saanut harvinaisen hyvän miehen.
Ja nyt seitsemän vuoden jälkeen totean, että näin on. Mies hyväksyy minut sellaisena kuin olen, hän on antelias ja tekee kaikkensa tehdäkseen minut onnelliseksi, on ehdottoman lojaali, omaa hyvä sosiaaliset taidot. Eikä ole joojoo-mies, vaan maskuliininen.
No, sitten se on se nuuska. Aika vähän painaa vaakakupissa.... jos olisin laittanut sen suureen arvoon, olisi timantti valunut sormistani.
Oma seurusteluhistoria koostuu pääosin duunarimiehistä. Heistä löytyy kyllä runsain mitoin mätiä omenoita, joten mentaalivalmentaja voi onnitella itseään löydettyään sopivan ihmisen, ilman mitään pukumiesdissausta tai duunarihehkutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein kriteereillä naiset tekee vain hallaa itselleen koska he eivät ymmärrä miehiä ja valitsevat itselleen huonoja.
Tämä varmaan on se perusongelma. Naiset eivät ymmärrä miehiä.
Minulla on nuuskankäyttäjä. Kun me menimme naimisiin, niin moni mieheni vanha ystävä (joita en tuntenut) tuli sanomaan minulle, että olen saanut harvinaisen hyvän miehen.
Ja nyt seitsemän vuoden jälkeen totean, että näin on. Mies hyväksyy minut sellaisena kuin olen, hän on antelias ja tekee kaikkensa tehdäkseen minut onnelliseksi, on ehdottoman lojaali, omaa hyvä sosiaaliset taidot. Eikä ole joojoo-mies, vaan maskuliininen.
No, sitten se on se nuuska. Aika vähän painaa vaakakupissa.... jos olisin laittanut sen suureen arvoon, olisi timantti valunut sormistani.
Niin totta. Töissä tunnen monta itseäni nuorempaa nuuskankäyttäjää ja kaikilla on nainen ja hyvä sellainen. Monet muuten pelaavat jollakin sarjatasolla futista.
mies51v
No, hyvä jos Minna on löytänyt ihannemiehen nuuskaavasta duunarista.
Itse näen töissä aivan riittävästi mitä mm. tuolla nuuskalla saa itselleen aikaan. Ei tarvitse sellaista "ihannemiestä" enää vapaa-ajalle.
No mä en kyllä voisi luopua kaikista kriteereistäni. Mun miehelläni ei koskaan olisi nuuskaa huulessa. Ihan mihin tahansa en tyydy.
No ei naiset onneksi ihan noin sekaisin keskimäärin ole kuin tuo Minna.
Eli välttämättä hänen "neuvoista" ei kauheasti ole iloa kellekään muulle.
Alue: Aihe vapaa
No, jos noin käy - mitä sitten?