Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sielu jatkaa matkaansa. Jos meillä on vielä opittavaa, saatamme syntyä uudestaan maan päälle tai ehkäpä johonkin toiseen ulottuvuuteen. Kun sielunkierto päättyy, sulaudumme siihen energialähteeseen, josta olemme alunperin alkuisin ja tämä on se ikuisen ekstaasin ja onnellisuuden olotila.

Tieteelle ja terveelle järjelle ihan uppo-outoa puuhaa tuollainen...

Minäkin pidin joskus ajatusta sielunvaelluksesta täysin järjenvastaisena konseptina, johon uskovat vain mielenvikaiset new age -hihhulit ja idiootit. Mutta kun olen viime vuosina tarkemmin perehtynyt siihen, miten vähän oikeasti tiedämme tietoisuudesta, alan pitää yhä todennäköisempänä sitä, että tietoisuutemme voisi jatkaa olemassaoloaan ruumiimme kuoleman jälkeenkin. Ei ole oikeasti olemassa mitään tieteellisiä todisteita tätä vastaan. Joten mielestäni sokea usko siihen, että kaikki on ohi kun aivotoiminta lakkaa, nimenomaan on terveelle järjelle uppo-outo uskonasia.

Vierailija kirjoitti:

Ikuisuus kammottaa. Pelottaa, että jonain päivänä en ihan oikeasti enää ole olemassa.

Oliko olemattomuus ennen olemassaoloasi kammottavaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruumis mätänee ja palautuu luonnon kiertokulkuun.

Koska jumalaa ei ole niin siinä kaikki.

Tämä. Eikä pelota tai ahdista yhtään. Niin se vain menee.

Ei minuakaan itse kuolema pelota tai ahdista, mutta se millä tavalla se henki lähtee, että jos saisi toivoa, niin...

Muuten uskoisin, että henkeni mätänee lihani kanssa, mutta olen kokenut elämässäni omituisia kohtaamisia kuolleiden ihmisten kanssa. Se saa minut epäilemään, että on olemassa toinen ulottuvuus, jonka vaistoni tavoittaa alkeellisella tasolla, mutta jota en täysin käsitä. En ole uskonnollinen enkä edes kovin spirituaalinen ihminen, mutta silti kokemukseni saavat minut epäilemään. Ja koska nuo kokemukset ovat universaalisti hyvin yleisiä, niin siksikin pohdin joskus, että onko ihmisen tietoisuus sittenkään niin sidottu ruumiillisuuteen, kuin olisi järkevää olettaa. 

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ajattelet että sinulle tapahtuu sen jälkeen kun kuolet?

Pääsen Taivaaseen Jumalan luo.

Ja sä olet siellä jumalan kanssa ikuisesti. Ei siis miljardia vuotta vaan miljardia miljardia. Voi jossain vaiheessa jumala alkaa ärsyttämään jos on nipottaja.

Minusta Jeesus on juuri mielenkiintoinen ja hän ja Isähän ovat yhtä. Sitä paitsi Jeesu sanoi että menee tekemään meille tilaa. Lukekaa Raamatusta.

Itse en enää pysty uskomaan taivaaseen, koska tulen niin surulliseksi sen vuoksi, että tämän uskonnon opin mukaan monet tuntemistani ihmisistä olisivat menneet helvettiin. Paria itsemurhan tehnyttä ystävää myöten ja en todellakaan halua uskoa siihen, kun he olivat hyviä ihania ihmisiä ja eivät ansaitse sitä todellakaan. Kaikista raastavinta on se, että yhden täältä lähteneen ihmisen rakas uskoo tapaavansa tämän taivaassa ja itse ajattelen toisin, kun eihän itsemurhan tehnyt sinne pääse. Se on niin raastava ajatus ja tulen surulliseksi jo pelkästään sen vuoksi. Hänkin kärsin täällä ollessaan jo niin paljon, että ajatus hänestä helvetissä niin sellainen, että itken täällä jo valmiiksi. Menen sitten heidän kanssaan helvettiin jos pitää valita niin. En halua kannattaa sellaista, että vain joillakin on oikeus päästä taivaaseen ja muut tuomitaan. 

Edelliseen vielä se, että todellakin toivon, että sitten knu kuolen niin elämä on ollut ja mennyt. Ehkä selviän jotenkin tästä yhdestä niin en kaipaa enää toista mitenkään. Minun tuurillani ensi elämä olisi vielä tätäkin pahempi, vaikka kuinka yrittäisin. Se kaikki saa sitten loppua minun puolestani.

Faith kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ajattelet että sinulle tapahtuu sen jälkeen kun kuolet?

Pääsen Taivaaseen Jumalan luo.

Niin, hyvässä lykyssä, mutta vasta maailmanlopun ja viimeisen tuomion jälkeen. Siihen asti makaat haudassasi etkä suinkaan ilakoi taivaassa edesmenneitten rakkaittesi kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Itse en enää pysty uskomaan taivaaseen, koska tulen niin surulliseksi sen vuoksi, että tämän uskonnon opin mukaan monet tuntemistani ihmisistä olisivat menneet helvettiin. Paria itsemurhan tehnyttä ystävää myöten ja en todellakaan halua uskoa siihen, kun he olivat hyviä ihania ihmisiä ja eivät ansaitse sitä todellakaan. Kaikista raastavinta on se, että yhden täältä lähteneen ihmisen rakas uskoo tapaavansa tämän taivaassa ja itse ajattelen toisin, kun eihän itsemurhan tehnyt sinne pääse. Se on niin raastava ajatus ja tulen surulliseksi jo pelkästään sen vuoksi. Hänkin kärsin täällä ollessaan jo niin paljon, että ajatus hänestä helvetissä niin sellainen, että itken täällä jo valmiiksi. Menen sitten heidän kanssaan helvettiin jos pitää valita niin. En halua kannattaa sellaista, että vain joillakin on oikeus päästä taivaaseen ja muut tuomitaan. 

Jeesuksella on tuomiovalta ja hän sanoi kadotustuomion julistamisesta, älkää julistako niin ei teillekään julisteta. Paholainen on olemassa myös ja häneä pyrkii kaikin keinoin saamaan sinut loukkaantuneeksi Jumalaan ja epäilemään Hänen hyvyyttään. Ihminen tietää niin vähän.