Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsuuden kodissani, aina kun joku kävi kylässä, isäni haukkui vieraan/vieraat heidän lähdettyään
03.12.2019 |
Mistähän johtuu, että joka kerta vieraiden lähdettyä isäni haukkui vieraat, jotka kuitenkin olivat äitini kanssa itse kutsuneet kylään luokseen. Joka ikinen kerta. Naureskeli, kuinka kukakin oli tyhmä, ei osannut keskustella fiksuja, oli pönttö, tyhmä ja yksinkertainen. Ei ollut kyse, että olisi humalassa haukkunut, vaan ihan joka kahvikyläilynkin jälkeen sama juttu. Se mitä olen nähnyt, käydessäni nyt aikuisena heillä, sama meininki hänellä jatkuu.
Nyt aikuisena olen ihmetellyt, miksi hän käyttäytyy niin, miksi kukaan ihminen ei kelpaa hänelle, miksi kokee voivansa haukkua muita ja kasvotusten esittää heille kylän mukavinta miestä? Mikä saa ihmisen käyttäytymään niin?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Todella tutun kuuloista! Oletteko tekin Kainuusta kotoisin?
En ole ap, mutta hep! Isäni aikoinaan alkoi myös käymään läpi asioita vieraiden lähdettyä, luulotteli usein mielestäni. Siskoni kertoi huomanneen samaa, mutta hän itsekin tekee samoin, ei edes näytä nolottavan vierailun analysointi ja arvostelu esim. minun kuullen.
Tähän kaikkeen liittyy kaksinaamaisuutta - toiselle toista. Koen tuon johtuvan juurikin huonosta itsetunnosta ja kateudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mun isä haukkuu mua ihan suoraan. Samoin äitiäni ja veljeäni. En kauheasti halua olla tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä voiko olla kyse heikosta itsetunnosta, koska minun vanhempani tekivät samaa ja ovat hyvin koulutettuja ja korkeissa asemissa aloillaan. Heidän ystävänsä puolestaan ovat huonommin koulutettuja, eivätkä niin korkeissa asemissa työelämässä. Varallisuutta löytyy vaikka muille jakaa, joten en usko että kyse olisi heidän kohdallaan materian tai statuksen kadehtimisesta.
Kaikesta huolimatta haukkuvat kaikki vieraansa juuri ap:n tavoin.
Uskon, että haukkuvat myös minut ja perheeni aina jälkikäteen, kun olemme tavanneet.
Ei kateellinen ja kaunainen persoona muutu, vaikka saisi osakseen mitä tahansa hyvää. Silti kateus kalvaa. Vanhempasi voivat kadehtia tuttaviensa iloa, hyvää parisuhdetta, ulkonäköä, mitä tahansa. Kateellinen rikas ihminen voi kadehtia jopa itseään köyhemmän rahoja. Ehkä tämä ei ole muka ansainnut niitä tai ehkä hän kehtaa käyttää ne johonkin kateellisen mielestä sopimattomaan.
Vierailija kirjoitti:
Isäni kauhistelee esim vessapaperin kulutusta. Et käteen pitäisi pyyhkiä. Haukkuu minut, mun exäni ja meidän elämän samoin serkkuni jne.
Joo, tuo kulutus ja sen paheksuminen. Vessapaperia ei saisi käyttää liikaa, suihkussa ei saisi käydä "liian usein" (mikä sitten on liian usein, kuka sen määrittelee) eikä siellä saisi olla "liian kauan". P*skalle haiseminen on parempi vaihtoehto kuin se, että kävisi liian usein suihkussa. Herkkuja ei saisi syödä eikä uusia vaatteita ei saisi ostaa. Edes tavallista ruokaa ei saisi syödä kovin paljon, ja ruuan tulisi mielellään olla pahanmakuista, koska eihän käyttökelpoisen ruuan tarvitse olla hyvää. Jos sisareni perheeseen on hankittu jotain uutta, isän pitää heti päästä sanomaan "tuo se kyllä menee kohta rikki".
Syy tähän paheksuntaan ja pihistelyyn ei ole ekologisuus eikä välttämättä edes rahan säästäminen vaan silkka tympeys ja v*ttumaisuus, halu arvostella muita ja tarve päästä näpäyttämään. Uudenaikaiset laitteet (tietokoneet, puhelimet) ovat turhia ja muutenkin hanurista, mutta silti niitä hankitaan. Tietokonetta asentaessa haukutaan kaikki laitevalmistajat, nykyajan ihmiset ja koko nykyaika, koska nykyaika ja kaikki nykyajan ilmiöt nyt vain sattuvat olemaan p*rseestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä voiko olla kyse heikosta itsetunnosta, koska minun vanhempani tekivät samaa ja ovat hyvin koulutettuja ja korkeissa asemissa aloillaan. Heidän ystävänsä puolestaan ovat huonommin koulutettuja, eivätkä niin korkeissa asemissa työelämässä. Varallisuutta löytyy vaikka muille jakaa, joten en usko että kyse olisi heidän kohdallaan materian tai statuksen kadehtimisesta.
Kaikesta huolimatta haukkuvat kaikki vieraansa juuri ap:n tavoin.
Uskon, että haukkuvat myös minut ja perheeni aina jälkikäteen, kun olemme tavanneet.
Ei kateellinen ja kaunainen persoona muutu, vaikka saisi osakseen mitä tahansa hyvää. Silti kateus kalvaa. Vanhempasi voivat kadehtia tuttaviensa iloa, hyvää parisuhdetta, ulkonäköä, mitä tahansa. Kateellinen rikas ihminen voi kadehtia jopa itseään köyhemmän rahoja. Ehkä tämä ei ole muka ansainnut niitä tai ehkä hän kehtaa käyttää ne johonkin kateellisen mielestä sopimattomaan.
Kateuteen taipuvainen voi olla kateellinen vaikka toisen peräpukamista. Tälläkin palstalla näkee, että pitkäaikaissairaita ja erityislasten vanhempia kadehditaan näiden saamien avun, tuen, huomion ja etujen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan tavannut ihmistä joka ei puhu pahaa toisista ihmisistä? On sellaisia kai olemassa, mutta ne ovat hyvin harvinaisia.
Kaikki kai puhuvat toisista pahaa joskus, ei siltä oikein voi välttyä. Kuitenkin näkisin, että rakentava kritiikki on jossain määrin eri asia kuin haukkuminen tai p*skan puhuminen. Ihmisten toimintatapoja voi kritisoida, ja siitäkin saa puhua, jos joku ihminen ärsyttää. En kuitenkaan näe mitään järkeä siinä, että isäntä/emäntä haukkuu kaikki itse kutsumansa vieraat jälkikäteen tuohon tyyliin, jota ap kuvaa.
Samaa huomannut vanhemman väen keskuudessa ja juurikin kainuussa. Maaseudun ihmisillä eritoten. Koko ikä asutaan ja työskennellään siinä omassa pihapiirissä ja sosiaaliset kontaktit ovat vaan naapurit ja suku. Nämä ihmiset valittavat ja puhuvat takanapäin ihan joka asiasta. Mitään heidän mielikseen ei osaa tehdä. En tiedä eivätkö he sitten tiedosta käytöstään ja miksi olla edes tekemisissä saati ystäviä ihmisten kanssa joita pitää haukkua, mitä se sellainen ystävyys on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen negailu taitaa olla aika yleistä vanhemmilla ikäpolvilla.
Meillä ei sentään haukuttu ihmisiä tuolla tavalla, mutta vanhemmillani oli ihmeellinen tapa paheksua ja ihmetellä vähän kaikkea, mikä poikkesi oman perheen tavoista. Kasvaessani sain luonnollisesti oman osani tuosta paheksunnasta, jos kehtasin olla eri mieltä jostain, jos yritin pyytää itselleni jotain vanhempien mielestä "turhaa" tai jos en osannut jotain kotihommaa neuvomatta. Isä oli etäinen, jyrkkä ja ankara, äiti puolestaan välinpitämätön ja ailahteleva. Etenkin teininä tunsin olevani aina vähän tiellä, ja jossain vaiheessa äiti tuntui suorastaan inhoavan minua, tai siltä se ainakin tuntui.
Nyt aikuisena minulla on vanhempiin vähän ristiriitaiset välit, olen arka ja kärsin masennuksesta. Huomaan usein pohtivani, saanko pyytää itselleni mitään, saanko toivoa mitään, saanko valittaa mistään, saanko sanoa mielipiteeni jne. Ajatus "en ansaitse mitään [hyvää]" oikeastaan seuraa vuodesta toiseen.
Lisään vielä. Pahinta on ehkä se, että tuo negailu tarttuu. Tunnen olevani perusluonteeltani melko negatiivinen ja pessimistinen ihminen. Ajattelen usein ihmisistä hyvin tuomitsevasti ja sisimmässäni olen melko ylimielinen, vaikka en yleensä tätä puolta itsestäni näytäkään - useimmiten miellyttämisenhalu menee minulla ankeuttamistaipumusten edelle. Vaikka minulla on huono itsetunto, usein salaa ajattelen olevani muita sivistyneempi, älykkäämpi ja parempi. Ristiriitaista, tiedän.
Uskon, että pessimistisyyteni ja vastahakoinen elämänasenteeni ovat suurimmaksi osaksi lapsuudenkodin peruja. Miten teillä muilla?
Ei kai tämä ketju vielä tyrehtynyt?
Alue: Aihe vapaa
Eipä sillä koulutuksella ja varallisuudella ole mitään tekemistä itsetunnon kanssa. Terveellä itsetunnolla varustetun ihmisen ei tarvitse pilkata ja vähätellä muita. Ihminen antaa todella sivistymättömän ja juntin kuvan itsestään, kun haukkuu muita. Paljastaa silloin todella paljon itsestään. Tällä palstallakin jotkut surutta teilaa muita ihmisiä.