Lähtisikö nykyiset nuoret miehet sotimaan?
Tuli vaan mieleen Talvisota-elokuvaa katsoessa. Epäilen. Toisaalta hyvä olisi, jos vaihtoehto olisi kuolemanleirille.
Kommentit (224)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvisodassakin rintamakarkuruus oli erittäin korkeaa ja tuhansia nuoria teloitettiin kenttäoikeudessa kun eivät halunneet kuolla sodassa.
Eli asia ei ole noin yksinkertainen kuin annat ymmärtää.Moni veteraani myös alkoholisoitui vakavasti tai jäi huumekoukkuun, ja jäi kokonaan pois elämänsyrjästä jo siinä 25 vuoden iässä koettuaan hirveyksiä parikymppisenä pojankloppina muutamaa vuotta aiemmin.
Sodassa ei ole mitään hienoa tai uljasta. Se tuhosi sen aikaiset nuoret miessukupolvet täysin.
Tutkimuksien mukaan suurin osa sodassa traumatisoituneista traumatisoituivat omien tekojensa takia eli järkyttyivät siitä mitä pystyivät tekemään. Kannattaa miettiä tätä seuraavan kerran, kun joku valittaa sotatraumojaan. Mitähän on tehnyt...
Sodassa on pakko tehdä. Joko sinä teet tai se toinen tekee.
Suurin osa ymmärtää kykenevänsä ampumaan, mutta sitä ei sitten tiedä kuinka julma pitää olla järkyttääkseen itseään.
Eikä ymmärrä. 1. maailmansodassa taisi olla vain 10% kiväärimiehistä, jotka edes yrittivät osua, muut ampuivat tarkoituksella ohi. Tykistö tappoi 80% uhreista.
2. maailmansodassa prosentti oli korkeampi, en aivan muista kuinka korkea. Armeijat olivat oppineet kouluttamaan (aivopesemään) sotilaita tappajiksi paremmin.
Yksi asia on ainakin selvä, sinä et ymmärrä sodista mitään.
Olen 46-vuotias mies ja toivon, että nimenomaan minun ikäiseni miehet pistettäisiin ensimmäisinä etulinjaan. Mulla kuitenkin on jo takana opiskeluelämä, iso pätkä työelämää, kaksi kariutunutta avoliittoa jne. Molemmat lapsetkin jo melkein aikuisia, eli elämän kohokohdat on tullut jo koettua. Jos vaikka saisinkin jossain vaiheessa napin otsaani, se ei olisi maailman epäreiluin kohtalo, toisin kuin se, että 18-kesäinen veljenpoikani kokisi saman kohtalon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvisodassakin rintamakarkuruus oli erittäin korkeaa ja tuhansia nuoria teloitettiin kenttäoikeudessa kun eivät halunneet kuolla sodassa.
Eli asia ei ole noin yksinkertainen kuin annat ymmärtää.Moni veteraani myös alkoholisoitui vakavasti tai jäi huumekoukkuun, ja jäi kokonaan pois elämänsyrjästä jo siinä 25 vuoden iässä koettuaan hirveyksiä parikymppisenä pojankloppina muutamaa vuotta aiemmin.
Sodassa ei ole mitään hienoa tai uljasta. Se tuhosi sen aikaiset nuoret miessukupolvet täysin.
Tutkimuksien mukaan suurin osa sodassa traumatisoituneista traumatisoituivat omien tekojensa takia eli järkyttyivät siitä mitä pystyivät tekemään. Kannattaa miettiä tätä seuraavan kerran, kun joku valittaa sotatraumojaan. Mitähän on tehnyt...
Sodassa on pakko tehdä. Joko sinä teet tai se toinen tekee.
Suurin osa ymmärtää kykenevänsä ampumaan, mutta sitä ei sitten tiedä kuinka julma pitää olla järkyttääkseen itseään.
Eikä ymmärrä. 1. maailmansodassa taisi olla vain 10% kiväärimiehistä, jotka edes yrittivät osua, muut ampuivat tarkoituksella ohi. Tykistö tappoi 80% uhreista.
2. maailmansodassa prosentti oli korkeampi, en aivan muista kuinka korkea. Armeijat olivat oppineet kouluttamaan (aivopesemään) sotilaita tappajiksi paremmin.
Yksi asia on ainakin selvä, sinä et ymmärrä sodista mitään.
Tykistö tappaa enemmän, koska silti ei pääse niin helposti piiloon. Lähdettä viitteelle että toisessa maailmansodassa kuoli kiväärimiesten toimesta suurempi osuus kuin ensimmäisessä.
Miehet on nykyään niin pullamössöä, että ei lähtis.
No sittenhän sen näkis, jos tilanne tulisi ajankohtaiseksi. Aika umpihullua olisi venäläisiltä lähteä wanhanaikaisesti sotatoimiin. Vihreitä ukkojakaan ei voi Suomessa mitenkään puolustella, kun ei kukaan ei edes hulluimmissa psykooseissaan kuvittele tässä maassa olevan mitään venäläisvähemmistöä, jota emämaan pitäisi puolustaa.
No hah! Nämä laiskat ja huonokuntoiset nykymiehet, varmaan menisivät... heh heh
Ennemmin minusta saisi Suomi antautua viholliselle kuin lähettää suurta määrää ihmisiä kuolemaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen 46-vuotias mies ja toivon, että nimenomaan minun ikäiseni miehet pistettäisiin ensimmäisinä etulinjaan. Mulla kuitenkin on jo takana opiskeluelämä, iso pätkä työelämää, kaksi kariutunutta avoliittoa jne. Molemmat lapsetkin jo melkein aikuisia, eli elämän kohokohdat on tullut jo koettua. Jos vaikka saisinkin jossain vaiheessa napin otsaani, se ei olisi maailman epäreiluin kohtalo, toisin kuin se, että 18-kesäinen veljenpoikani kokisi saman kohtalon.
No mitähän hyötyä kaltaisestasi raakista etulinjassa enää olisi? Ei, sota tarvitsee nuoria höyrypäisiä miehenalkuja ruoakseen, sellaisia 17-25 vuotiaita.
Napin otsaan saaminen on muuten kovin huonoa sotataitoa, siitä ei mitaleja jaeta.
Meille keski-ikäisille miehille riittää sota-aikana töitä hyvin varsinaisen sodankäynnin ulkopuolella, muun muassa kotirintaman varmistuksessa ja tarpeiden tyydyttämisessä. Ja voidaanhan me ikämiehet opettaa rintamalle lähtijöille vaikka kyykkyynmenoa, sehän on tuiki tarpeellinen taito kenttäoloissa.
Jaahas, av-made käynyt taas siivoamassa pois viestejä, josta ei pitänyt. Liian paljon totuutta niissä. Siitä hauska, että tuo n-sanan sisältävä viesti on vielä täällä, mutta fiksuimmat on siivottu pois. Tuommoiset jätetään, jotta voidaan sättiä vastapuolta, eikä tarvitse ajatella itse asiaa.
Losoperseet löisivät mahdollista vihollista lesesäkillä.
Vierailija kirjoitti:
Ei hirveästi kiinnosta puolustaa maata joka on aika pitkälti myyty ulkomaalaisille. Ja vielä kun maa on täytetty muilla kuin suomalaisilla
Koita ny pysyä housuissas, viikon päästä pääset osoittamaan urhouttasi kulkueisiisi.
Vierailija kirjoitti:
No sittenhän sen näkis, jos tilanne tulisi ajankohtaiseksi. Aika umpihullua olisi venäläisiltä lähteä wanhanaikaisesti sotatoimiin. Vihreitä ukkojakaan ei voi Suomessa mitenkään puolustella, kun ei kukaan ei edes hulluimmissa psykooseissaan kuvittele tässä maassa olevan mitään venäläisvähemmistöä, jota emämaan pitäisi puolustaa.
Juuriltaan venäläisiä lasketaan Suomessa olevan 30 000-70 000 kpl, määritelmistä ym. riippuen. Heidän puolustamisensa (Venäjä katsoo oikeudekseen puolustaa venäläisiä riippumatta siitä missä he asuvat) voi aivan hyvin riittää sotilasoperaation syyksi, muiden syiden ohella.
Et selvästikään ymmärrä kuinka sotapolitiikka toimii. Ja jos mikään niin se on hullua uskoa, vieläpä Talvisodan vuosipäivänä, valheellisen provokaation verukkeella maahamme hyökänneen suurvallan motiivien rehellisyyteen.
Sodan voi aloittaa oikeastaan millä tahansa syyllä, aina tarpeen mukaan. Sota on politiikkaa, valtapolitiikkaa, sisäpolitiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
suomalaiset lähtisivät kyllä
Kyllä muuten olisi aika hiljaista. MIKSI sinne pitäisi lähteä, kun täällä ei ole mitään puolustettavaa. Minä esim. en ainakaan ala itseäni tapattamaan suomalaisten naisten tai EK-mulkeroiden pörssiomistusten ja lompakoiden takia. Miksi pitäisi itsensä uhrata, kun ei ole mitään saanut elämässä eikä tulisi senkään jälkeen saamaan ? Siinähän olisi EK-mulkvisteille näytönpaikka, mennä itse kikyilemään torrakon kanssa ja puolustamaan hillojaan.
Ainaostaan mikä nykysuomessa ja asiassa on sääli, se että omat isoisät vuosia taisteli tämän pilatun maan eteen. Turhaa työtä tekivät, se on ainoa asia joka harmittaa ja säälittää.
Jos maksetaan hieman palkkaa + sodan jälkeinen eläke loppuelämäksi + omakotitalo valtiolta tontin kanssa + stimulantteja sodankäynnin ajaksi niin hoituu. Jo antiikin roomassa veteraaneille annettiin palkan lisäksi sodan jälkeen tontteja ja maata viljeltäväksi eläkkeen kanssa tietysti.
Ketjun avaajalle: kyllä nuoret miehet tänä päivänäkin tarpeen tullen/pakon edessä rintamalle menevät. Tuntematon sotilas -kirjasta pääsee selville, että niin se oli 1940-luvun alussakin... Mielipiteiden kirjoa oli, mutta käsky oli käynyt ja siellä rintamalla sitten oltiin ja tapeltiin. Tapettiin ja tultiin tapetuksi.
Mihin sitä sitten lähtisi? Rajat menisi saman tien kiinni. Ei kai mitään sotia sodita niin että vapaaehtoiset sotii.
"Jo antiikin roomassa veteraaneille annettiin palkan lisäksi sodan jälkeen tontteja ja maata viljeltäväksi eläkkeen kanssa tietysti."
Näin on. Sieltähän tämä kaikki kumpuaa. Rooma viitoitti tietä tulevaisuuteen tuhansia vuosia sitten.
Suomen osa tässä maailmassa - Venäjän rajanaapurina - on keskimääräistä kovempi. Kun Venäjällä on taipumus otollisen tilaisuuden tullen aina pyrkiä laajentumaan. Katsokaa vaikka idän suuntaan. Tyynelle valtamerelle asti on menty, kun vihollisista ei ollut torjumaan venäläisiä.
Näin naisena sitä tulee joskus mietittyä, että kumpi se sitten ahdistaisi enemmän; odottaa kotona milloin vihollinen tulee koputtelemaan, eikä voisi kuin toivoa parasta, vai se että olisi siellä itse hidastamassa niiden tulemista ja voisi puolustaa itseään edes siinä hetkessä. Sehän nyt on selvä että tämä maa jyrättäisiin. Missä sitä silloin haluaisi olla. Pois tuskin pääsisi. En ole päässyt lopputulokseen pohdinnan kanssa.
Vai onko se ihonväri? Jos ei ole ruskea, ei voi hyväksyä paköläiseksi?