Voi luoja! Juuri äsken Kymmenen uutisissa sanottiin, kuinka yliopistoissa vain 29% opiskelijoista valmistuu tavoiteajassa!

Mitä sitten? Ennen kuule ilman rajoituksia meno oli paljon villimpää.

Miksette sit palkkaa vastavalmistuneita ilman työkokemusta? Monissa maissa sitä ei odoteta.

Vierailija kirjoitti:

Ne käy töissä samalla kun opiskelevat.

Ai. Haalariremuaminen ja mariskoolien osto on nykyään työntekoa. On se niin rankkaa että voi sitten raahautua ilmaisten masennuslääkäreiden pakeille.

No tästä voi vaan päätellä että tavoiteaika on liian tiukka.

T akateeminen

Suomessa ei pääse töihin pelkällä tutkinnolla, vaan se oman alan työkokemus on todella tärkeää. Väittäisin että paremmin työllistyy se, jolla on tutkinto kesken mutta relevanttia työkokemusta, kuin se jolla on tutkinto mutta ei ole tehnyt oman alan hommia. Joillain aloilla myös tutkinto on aidosti laajempi ja vaativampi kuin miltä se opintopisteissä näyttää. Ennen opintouudistusta DI-tutkinto oli opintoviikoissa pidempi kuin perus maisteri, mutta ne puristettiin samaan muottiin kaikki ja tekniikan alan opiskelijat joutuvat sen noppansa enemmän hikoilemaan enemmän kuin muut. 

Meidän tyttö opiskelee tietotekniikkaa ja on ekan vuoden keväästä tehnyt niitä oman alan hommia kaksi päivää viikossa, kesällä tietenkin kokopäiväisesti. Aika nopeasti keväällä kävi ilmi, ettei vaativat opinnot ihan edisty täyspäiväisesti jos kaksi päivää viikosta menee töihin. Ihan harkitusti kevensi opiskelukuormaa toiselle vuodelle, ettei kone ala piiputtaa. Uskon, että monella on sama tilanne. 

Uskon että oman alan töiden tekeminen myös osaltaan tukee sitä opiskelua, kun lisääntyy se ymmärrys mihin opiskeltavia asioita tarvitaan ja toisaalta työn puolesta voi tulla paineita täydentää teoriaosaamistaan. Ehkä se valmistuminen on hitaampaa näin, mutta sitten kun valmistuu, niin on oikeasti valmiimpi työelämään kuin se, joka vain paahtaa kirjojen kanssa eikä kerää työkokemusta kesätöitä enempää.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se taitaa olla työssäkäynti, mikä niitä opintoja venyttää. Opintotuki ei riitä mihinkään. Eli opintotukeen korotus niin kyllä se nopeuttaisi monella.

Ei vaan omat jonninjoutavia vaatimukset alas! Opiskelija ei tarvitse autopaikallista keskustayksiötä, autoa, skumppakylmiötä, merinäköalaa ja ilmaisia viinanjuontijuoksuja.

Opiskelija elää tulojensa mukaan ja ainoa velvollisuushan tätä ilmaisrahaa vastaan on valmistua ajallaan että pääsee työelämään jolloin voi vaatia em hyödykkeitä. Piste. Mikä v*ttu tossa on niin vaikea sisäistää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettei tavoite ole vähän liian kova?

No ei varmaan jos muualla maailmassa kuitenkin valmistutaan 3 vuotta nopeammin.

Ohis

USAssa potkitaan pois yliopistosta jos ei pysy tahdissa mukana. Mutta taalla onkin sitten suuri osa maailman parhaita kouluja, joille ei edes Helsingin yo veda vertoja.

Yhdysvalloissa tekniikan allalla töitä tekevä puolisoni on kovasti sitä mieltä, että suomalainen DI osaa työnsä paremmin kuin moni ulkomainen PhD, joita siis hänen kollegansa suurimmaksi osaksi ovat (puolisonikaan ei ole DI, joskaan ei myöskään PhD).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se taitaa olla työssäkäynti, mikä niitä opintoja venyttää. Opintotuki ei riitä mihinkään. Eli opintotukeen korotus niin kyllä se nopeuttaisi monella.

Ei vaan omat jonninjoutavia vaatimukset alas! Opiskelija ei tarvitse autopaikallista keskustayksiötä, autoa, skumppakylmiötä, merinäköalaa ja ilmaisia viinanjuontijuoksuja.

Opiskelija elää tulojensa mukaan ja ainoa velvollisuushan tätä ilmaisrahaa vastaan on valmistua ajallaan että pääsee työelämään jolloin voi vaatia em hyödykkeitä. Piste. Mikä v*ttu tossa on niin vaikea sisäistää?

Ilman työkokemusta ei pääse töihin.

Opintojen aikana pitää tehdä töitä, jotta valmistuttua olisi työkokemusta, joka on vaatimuksena alan töihin.

Yksi syy on myös yliopiston huono suunnittelu opintojen suhteen. Pakollisille kursseille ei välttämättä mahdu suositeltuun aikaan ja valmistuminen jää odottamaan sitten näitä kursseja. Tai pakolliset toisen vuoden opinnot menevät päällekkäin ja poissaoloja ei sallita.

Rahaa ei kuitenkaan saa valtiolta kuin rajatusti. Ja yliopistokin valittaa, jos tuloksia ei tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se taitaa olla työssäkäynti, mikä niitä opintoja venyttää. Opintotuki ei riitä mihinkään. Eli opintotukeen korotus niin kyllä se nopeuttaisi monella.

Ei vaan omat jonninjoutavia vaatimukset alas! Opiskelija ei tarvitse autopaikallista keskustayksiötä, autoa, skumppakylmiötä, merinäköalaa ja ilmaisia viinanjuontijuoksuja.

Opiskelija elää tulojensa mukaan ja ainoa velvollisuushan tätä ilmaisrahaa vastaan on valmistua ajallaan että pääsee työelämään jolloin voi vaatia em hyödykkeitä. Piste. Mikä v*ttu tossa on niin vaikea sisäistää?

Ilman työkokemusta ei pääse töihin.

Riippuu alasta mitä opiskelee. Miksi sitten ulkomailla opiskellessaan suomalainen opiskelija voi asua yhteisasumuksissa, ilman autoa ja joka viikkoisia juominkeja? Ei käy töissä vaan keskittyy opiskeluun. Sitä pidetään hienona ja kasvattavana elämäntyylinsä. Kun päästään Suomen rajojen sisäpuolelle niin opiskelijan elämänlaatu tuhoutuu ilman 1000e/kk hifiyksiötä ja sähkötolppapaikkaa. Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Ne käy töissä samalla kun opiskelevat.

Mitä sitten, tuokin on tekosyy viedä paikka joltain toiselta.

Yliopiston käyneenä ihmettelen, että edes noin paljon.

Sitä oli totaalisen yksin.

Ehkä helpompaa, jos on selvät vuosikurssit.

Ma aloitin maisteriopinnot Aallossa nyt syksylla. Ajattelin etta opiskelen taysipaivaisesti ja valmistun ajallaan kahdessa vuodessa. Sitten selvisi, etta viimeisessa periodissa ei mene kursseja ja kevaalla pitaa vetaa 3 kurssia per periodi. Tama tarkoittaa omalla alallani n. 60h opiskelua viikossa. Olen alalla jossa ne ohjeelliset aikamaarat oikeasti pitaa paikkansa. Katon nyt miten lahteen sitten joulun jalkeen sujumaan, mutta en usko etta pystyn tuolla tahdilla menemaan. 

Samalla sitten koulun puolelta kuumotellaan etta pitaisi saada tehtya siina kahdessa vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se taitaa olla työssäkäynti, mikä niitä opintoja venyttää. Opintotuki ei riitä mihinkään. Eli opintotukeen korotus niin kyllä se nopeuttaisi monella.

Ei vaan omat jonninjoutavia vaatimukset alas! Opiskelija ei tarvitse autopaikallista keskustayksiötä, autoa, skumppakylmiötä, merinäköalaa ja ilmaisia viinanjuontijuoksuja.

Opiskelija elää tulojensa mukaan ja ainoa velvollisuushan tätä ilmaisrahaa vastaan on valmistua ajallaan että pääsee työelämään jolloin voi vaatia em hyödykkeitä. Piste. Mikä v*ttu tossa on niin vaikea sisäistää?

Ilman työkokemusta ei pääse töihin.

Riippuu alasta mitä opiskelee. Miksi sitten ulkomailla opiskellessaan suomalainen opiskelija voi asua yhteisasumuksissa, ilman autoa ja joka viikkoisia juominkeja? Ei käy töissä vaan keskittyy opiskeluun. Sitä pidetään hienona ja kasvattavana elämäntyylinsä. Kun päästään Suomen rajojen sisäpuolelle niin opiskelijan elämänlaatu tuhoutuu ilman 1000e/kk hifiyksiötä ja sähkötolppapaikkaa. Miksi?

Ulkomailla opiskelleena voin kertoa, etta ihan samalla tavalla siella 'ulkomailla' otetaan keittoa ja lintsataan luennoilta kuin taallakin!

Briteissa ainakin on pakko tehda tietyt kurssit tiettyyn aikaan (ei akateemista vapautta) ja siksi siella valmistutaan kolmessa vuodessa kandiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettei tavoite ole vähän liian kova?

No ei varmaan jos muualla maailmassa kuitenkin valmistutaan 3 vuotta nopeammin.

Ohis

USAssa potkitaan pois yliopistosta jos ei pysy tahdissa mukana. Mutta taalla onkin sitten suuri osa maailman parhaita kouluja, joille ei edes Helsingin yo veda vertoja.

Yhdysvalloissa tekniikan allalla töitä tekevä puolisoni on kovasti sitä mieltä, että suomalainen DI osaa työnsä paremmin kuin moni ulkomainen PhD, joita siis hänen kollegansa suurimmaksi osaksi ovat (puolisonikaan ei ole DI, joskaan ei myöskään PhD).

Suomessa tekniikan alalla matemaattisia vaatimuksia on alennettu ja puuttuu klassinen koulutus, jota Yhdysvaltalaiseen tekniseen koulutukseen kuuluu. Jenkeissä DI:t opiskelevat myös kirjallisuutta ja muuta yleistietoa. Jenkki PhD puolisona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettei tavoite ole vähän liian kova?

No ei varmaan jos muualla maailmassa kuitenkin valmistutaan 3 vuotta nopeammin.

Ohis

USAssa potkitaan pois yliopistosta jos ei pysy tahdissa mukana. Mutta taalla onkin sitten suuri osa maailman parhaita kouluja, joille ei edes Helsingin yo veda vertoja.

Yhdysvalloissa tekniikan allalla töitä tekevä puolisoni on kovasti sitä mieltä, että suomalainen DI osaa työnsä paremmin kuin moni ulkomainen PhD, joita siis hänen kollegansa suurimmaksi osaksi ovat (puolisonikaan ei ole DI, joskaan ei myöskään PhD).

Suomessa tekniikan alalla matemaattisia vaatimuksia on alennettu ja puuttuu klassinen koulutus, jota Yhdysvaltalaiseen tekniseen koulutukseen kuuluu. Jenkeissä DI:t opiskelevat myös kirjallisuutta ja muuta yleistietoa. Jenkki PhD puolisona.

Suomalaisilla on jo yleissivistys peruskoulusta ja lukiosta. 

Pakko kysyä, että jos kerta pitää valmistua ajallaan, mutta työelämänkokemusta pitää samalla kyllä kartuttaa niin mikä tässä yhtälössä menee vikaan ? Helppoa oli aikanaan kun suoraan yliopistosta pääsi aina töihin, ei paljoa tarvinnut hakemuksia edes lähetellä. 

Nykyään kun seuraan nuorempien ruljanssia niin kesätöitä haetaan 100 hakemusta vuodessa taktiikalla, epävarma työllisyystilanne, kurssit vaativampia (lähinnä koska ovat pitkälti englanniksi). 

Lisäksi opintotuki ei ole noussut reilu kymmeneen vuoteen, asumiskustannukset ja eläminen sen sijaan on noussut hyvinkin paljon. Nykyään jo pelkkä soluasunto maksaa helposti sen mitä tukea saa. Tuohon päälle vielä se, että jos lainalla vain elellään niin ehkä sitten. Kaikki eivät vaan taida haluta velkaantua niin rankasti. 

Asia ei ole niin yksiselitteinen senkään takia, että mitään työvoimapulaa ei ole ja senkään takia opiskelijoiden valmistuminen ei ole pakollista mahdollisimman nopeasti. Opintotukikuukaudet loppuu nopeasti, jos opinnot venyy, pitää itsensä elättää sitten työllä tai papan lompakolla.

Yksi iso asia on kanssa opiskelijoiden työnteko. Opiskelijat on oikeasti aika tarpeellista työvoimaa. Opiskelijoiden tukijärjestelmä on siitä hyvä, että he voivat tehdä satunnaistöitä ja saada sen suoraan aina omaksi hyödyksi ilman selvityksiä siinä samalla. Meillä on valtavasti tarvetta työntekijöille, jotka tekee pienemmälläkin palkalla töitä ja silloin, kun työnantaja tarvitsee. Jos opiskelijat poistettaisiin työmarkkinoilta, niin kuka kävisi tekemässä sen yhden iltavuoron siellä Finnkinon kassalla tai soitettuna pesulassa? Ei työttömän kannata ja aina saa tehdä vaan selvityksiä perään.

Ei kukaan pysty yhteiskunnan tuilla määräänsä enempää opiskelemaan. Onko joltain jäänyt ymmärtämättä, että opintotukikuukausia on rajoitettu määrä? Eli jokainen kykenee opiskelemaan yhteiskunnan piikkiin vain tietyn aikaa. Turha kauhistella ja puhua mistään toisten rahoilla lusmuilevista laiskiaisista. Oma tyttäreni on käyttänyt tukikuukaudet ja opiskelee toista maisterintutkintoa tukeakseen työllistymistään lääketeollisuuteen, mikä on hänen haaveensa. Opinnot hän rahoittaa ihan itse käymällä töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettei tavoite ole vähän liian kova?

No ei varmaan jos muualla maailmassa kuitenkin valmistutaan 3 vuotta nopeammin.

Ohis

USAssa potkitaan pois yliopistosta jos ei pysy tahdissa mukana. Mutta taalla onkin sitten suuri osa maailman parhaita kouluja, joille ei edes Helsingin yo veda vertoja.

Yhdysvalloissa tekniikan allalla töitä tekevä puolisoni on kovasti sitä mieltä, että suomalainen DI osaa työnsä paremmin kuin moni ulkomainen PhD, joita siis hänen kollegansa suurimmaksi osaksi ovat (puolisonikaan ei ole DI, joskaan ei myöskään PhD).

Suomessa tekniikan alalla matemaattisia vaatimuksia on alennettu ja puuttuu klassinen koulutus, jota Yhdysvaltalaiseen tekniseen koulutukseen kuuluu. Jenkeissä DI:t opiskelevat myös kirjallisuutta ja muuta yleistietoa. Jenkki PhD puolisona.

Suomalaisilla on jo yleissivistys peruskoulusta ja lukiosta. 

On jenkkilässäkin vastaavat ja silti syventävät sivistystään myös yliopistossa. Tiesitkö, että MIT:ssä on maailman huippu klassillisen antiikin tutkimuksen laitos? Katsos kun ne osaa jenkkilässä laajemmin katsoa maailmaa kuin siellä Lappeenrannan teknillisessä, sillä ne jenkit on valloittaneet avaruutta myöten maailaa.