Mies haluaisi pistää äitinsä ruotuun, mutta en ole varma onko se hyvä idea.
Mies haluaisi tehdä äidilleen selväksi, ettei hänen elämäänsä tarvitse puuttua eikä valintoja arvostella. Äiti on hyvin kiihkeä ja tuomitseva ja koko suku säestää mukana.
On hienoa, että mies on löytämässä pallit ja haluaa laittaa äitinsä ojennukseen. Tulee vähän mieleen, että mies elää nyt jotain teini-iän kapinavaihetta, joka on aikanaan jäänyt elämättä.
Mutta en ole varma onko viisasta pöyhiä muurahaispesää. Nyt elämme kuitenkin näennäistä rauhan aikaa, jonkinlaista kauhun tasapainoa. Se on tavallaan hyvä tilanne, kun ei tarvitse vastaanottaa haukkumisviestejä tai muuta riidanhaastamista. Jos tilannetta pöyhitään, niin on aika todennäköistä, että siitä syttyy jotain äkäisyyttä, huutelua, kiusaamista, viestejä ja puheluita. Luultavasti enemmän minulle kuin miehelle, sillä minähän kaikkeen olen syypää ja mieheni on vain raasu uhri. En kaipaa sellaisia lainkaan. Ja pelkään, että lapsillekin syntyy jotain jälkiseurauksia.
Mikähän tässä olisi viisasta. Onko hyvä, jos mies pääsee olemaan miehenä talossa? Vai onko se vain idioottimaista?
Kommentit (32)
Ei kannata herättää nukkuvaa karhua.
Suoraan sanomisilla on tuskin koskaan hyviä vaikutuksia. Luovimalla pärjää pahoissakin karikoissa.
No, siis mielestäni jokainen tekee päätökset omien sukulaistensa suhteen, eli miehen päätös.
Olen kyllä tosin sitä mieltä, että 50+ ihminen, joka käyttäytyy rajattomasti, ikävästi ja tuomitsevasti omaa lastaan kohtaan, ei todennäköisesti muutu millään suorien sanojen sanomisella lainkaan, voi vaikka pahentua. Miehesi todennäköisesti haaveilee, että saisi äitinsä vihdoin tajuamaan hänen näkökulmansa ja rakastamaan häntä ehdoitta, mutta se ei tule tapahtumaan.
Pitääkö mies seniorikerholle sulkeisia?
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että sentään mies haluaa katkaista napanuoran .
Kieltämättä minustakin on ihan hyvä, että miehellä on nyt tuo asenne. Uskon, että aika hoitaa homman ilman mitään luennoimistakin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata herättää nukkuvaa karhua.
Suoraan sanomisilla on tuskin koskaan hyviä vaikutuksia. Luovimalla pärjää pahoissakin karikoissa.
Kuulostaa varmemmalta vaihtoehdolta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
No, siis mielestäni jokainen tekee päätökset omien sukulaistensa suhteen, eli miehen päätös.
Olen kyllä tosin sitä mieltä, että 50+ ihminen, joka käyttäytyy rajattomasti, ikävästi ja tuomitsevasti omaa lastaan kohtaan, ei todennäköisesti muutu millään suorien sanojen sanomisella lainkaan, voi vaikka pahentua. Miehesi todennäköisesti haaveilee, että saisi äitinsä vihdoin tajuamaan hänen näkökulmansa ja rakastamaan häntä ehdoitta, mutta se ei tule tapahtumaan.
No tämä juuri, kun en oikeastaan usko, että sanomisilla on mitään käytännön vaikutusta mihinkään. Enintään saadaan taas uusi syy mustamaalata minua ja tehdä kaikenlaista kiusaa.
Ap
riippuu täysin että onko perintöä tulossa vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö mies seniorikerholle sulkeisia?
Enpä ole kysynyt millaisia sulkeisia on käytännössä ajatellut pitää. Mutta sait minut naurahtamaan. Kiitos!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen kannattaisi ihan ensimmäisenä miettiä, miksi äidin sanomisilla on hänelle niin paljon merkitystä. En lähtisi ehdoin tahdoin haastamaan riitaa kenenkään kanssa "sanomalla suorat sanat" vaan yksinkertaisesti vaan antaisin muiden sanomisten mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Kun karavaani on mennyt menojaan, koiratkin lakkaavat haukkumasta.
Lakkaisikin karavaanin koirat haukkumasta. Mutta nuohan eivät tarvitse kuin vilahduksen meidän perheenjäsenestä, niin taas ollaan innolla selän takana juoruamassa. Töitäkin yrittävät sabotoida. Pahansuopaista väkeä.
Ap
Tuo on sitten jo vähän eri tilanne. Aikoinaan äidilläni oli tapana arvostella valintojani ja tekemisiäni. Hänellä oli hyvin selvät sävelet, miten mun olisi kuulunut elää, mitä opiskella, millaisen miehen kanssa hankkia lapsia jne jne. Annoin hänen tehdä niin, hymähtelin vaan ja tein kuten itse halusin. Lopulta äitini kai huomasi, ettei hänen sanomisillaan ollut mitään vaikutusta siihen, miten elin mitä opiskelin, kenen kanssa tein lapset jne.
Vierailija kirjoitti:
riippuu täysin että onko perintöä tulossa vai ei.
Tämä oli varmaan tarkoitettu sarkastiseksi. Mutta niin surullista kuin se onkin, niin ei perintö, mutta jotain muuta on, mitä mies ei haluaisi pilata itseltään. Ja se laittaa pokkuroimaan. Ja vaikka omaa elämää ei kannattaisi uhrata, niin tuo vanhempien "perintökin" on liian iso asia uhrattavaksi.
Ap
Pitäisi mieheltä kysyä, että mitä hän sillä ulostulollaan oikeasti tavoittelee. Huomaan nyt, etten ihan tiedä sitä. Toivottavasti hän itse tietää.
Ap
Juuri nuo mustamaalaamiset ja juoruilut ovat tuttuja. Lastensuojeluilmoituksilta ollaan sentään säästytty, vaikka olen niihinkin ollut varautunut.
Minulla mies on vähän sellainen lonely rider. On sanonut, että ei halua kokonaan katkoa välejä sukuun, kun sitten hänellä ei olisi edes niitä ihmisiä ympärillään. Eli ei olisi ketään muuta kuin minä.
Ap