Miksi joulua pitäisi viettää sukulaisten kanssa?

Meillä sama ongelma, vaatimus on joka vuosi miehen äidin luo ja miehen isoäidin luo. Miehen isoäiti itse on asian kanssa ok, että vietetään joulu omalla perheellä, mutta miehen äiti ei. Kun sanotaan ettei tulla hänen luokseen, sitten alkaa kärttää, että entäs miehen isoäiti, tulee kuulemma niiiiin vihaiseksi, jos ei tulla. 

Olemme viettäneet omanlaisen joulumme jo 7 vuotta, ennen lapsien syntymää, mutta ei uppoa miehen äidin kalloon. Joka ikinen vuosi alkaa kärttää jo syksyllä, että tullaanko aaton aattona vai kenties jo aiemmin.

Meillä joulunvietto menee niin, että aatto ollaan rauhassa, aamulla toivotellaan joulut kaikille ja laitetaan puhelimet äänettömälle ja tehdään omia joulujuttuja. Joulupäiväksi ja tapaninpäiväksi on "avoimet ovet" jos joku haluaa tulla ja on aina kerrottu kaikille. Toki kellonajat on kaikille kerrottu ja kaikki niitä ovatkin noudattaneet. Miehen isoäiti yleensä tulee ja pari muuta sukulaista, mutta miehen äiti ei tule, vaan leikkii marttyyria ja kiukuttelee kotona.

Sitten uutena vuotena kärttää meitä myös luokseen ja aina mutisee, miten "ei joulunakaan taaskaan voitu nähdä" ja yrittää tällä sitten saada tahtoaan läpi asiassa kuin asiassa. Sanomattakin lienee selvää, ettei toimi, hän on tervetullut meille joulupäivänä ja tapaninpäivänä, kuten muutkin. 

Vierailija kirjoitti:

Eihän enää tarvitse mitään suvun suhteen. Sen kun unohdatte koko suvun. Sitten on aika yksin lopulta, mutta se oma napa tärkeintä. Lapsellehan se lopulta kurjinta on jäädä ulos suvusta joka aina rasitti vaatimuksellaan viettää aikaa yhdessä, mutta muistaa sitten tulevaisuudessa, ettei sukulaisiin pidetä yhteyttä kun yksin se on paras.

Jos mulla tulee koskaan olemaan lapsia, niin se ei tule kärsimään yhtään mitään siitä, jos ei oo minun puolen sukulaisten kanssa missään tekemisissä. Luonnevikaiset, narsistiset, alistavat, väkivaltaiset ja alkoholistiset sukulaiset eivät varsinaisesti ole mitään ilon ja onnen tuojia. Yksi istuu elinkautista vankilassa ja toinen on paikkoin menossa vankilaan, kunhan kaikki uhkailu- ja petossyytteet on käsitelty kaikissa oikeusasteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän enää tarvitse mitään suvun suhteen. Sen kun unohdatte koko suvun. Sitten on aika yksin lopulta, mutta se oma napa tärkeintä. Lapsellehan se lopulta kurjinta on jäädä ulos suvusta joka aina rasitti vaatimuksellaan viettää aikaa yhdessä, mutta muistaa sitten tulevaisuudessa, ettei sukulaisiin pidetä yhteyttä kun yksin se on paras.

Höpölöpö. Vuodessa on 365 päivää ja jouluaatto vain yksi niistä, joulunpyhät 3 päivää. Sukulaisiaan ehtii tavata muinakin päivinä kuin vain jouluna. 

Eihän tavata. On se raskas arki ja uraputki, harrastukset... Matkustelu... Suku on vaan rasite minä itse ihmisille. Yksinäisyys lisääntyy ja se on todellisuus.

Ei ketään voi pakottaa viettämään joulua suvun kanssa, jos ei halua. Se pitää vääntää ratakiskosta niin kauan, että perille menee. Tarvittaessa vaikka viilentää yhteydenpidon joksikin aikaa.

Itse olisin kyllä onnellinen, jos sukulaiset haluaisivat perhejoulua isolla porukalla viettää. Oman perheen kesken ollaan koko ajan, välillä voisi olla enemmän väkeä ja hälinää. Mutta eipä meidän suvuissa kukaan halua. Omat vanhempani ovat kuolleet, sisaruksia ei ole. Miehen vanhemmat ovat keskenään viihtyvää sorttia, tulevat kyllä käymään tyyliin pikaisesti joulupuurolla, jos pyytää, mutta kovassa kiireessä lähtevät poiskin. Itse eivät pyydä ketään kylään. Miehen siskon perhe haluaa ehdottomasti olla myös keskenään.

Kaikki asumme lähekkäin, eli ihan helppoa olisi kokoontua yhteenkin, mutta minkäs teet kun toiset eivät halua. Omasta lapsuudesta muistan, että jouluissa oli parasta, kun oli paljon serkkuja ja mahtavat leikit myöhään yöhön.

Ja ei, en kinua enkä syyllistä, koska tiedän että eivät halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän enää tarvitse mitään suvun suhteen. Sen kun unohdatte koko suvun. Sitten on aika yksin lopulta, mutta se oma napa tärkeintä. Lapsellehan se lopulta kurjinta on jäädä ulos suvusta joka aina rasitti vaatimuksellaan viettää aikaa yhdessä, mutta muistaa sitten tulevaisuudessa, ettei sukulaisiin pidetä yhteyttä kun yksin se on paras.

Höpölöpö. Vuodessa on 365 päivää ja jouluaatto vain yksi niistä, joulunpyhät 3 päivää. Sukulaisiaan ehtii tavata muinakin päivinä kuin vain jouluna. 

Juuri näin. Meillä ollaan pitkin kesää sukulaisten kanssa koska mökit lähekkäin ja ajokelit hyvät ja kakaralauma saa kirmata pihalla ja rannassa ja pitkin poikin järveä. Jouluna ei tartte ajaa räntäpaskaloskassa tuntikaupalla kenenkään kotiin syömään ja sitten takaisin. Harvan asunnot majoittaa kymmeniä henkiä jouluyöksi.

Mä haluan viettää joulun vain ydinperheen kesken. Ja se ollaan kerrottu, silti aina pyydetään, en kuole niihin pyyntöihin. Kerron että välipäivinä voidaan käydä syömässä/kahvilla tms

Apn tyyli on provo tai sitten itse on ikävä kitisijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän enää tarvitse mitään suvun suhteen. Sen kun unohdatte koko suvun. Sitten on aika yksin lopulta, mutta se oma napa tärkeintä. Lapsellehan se lopulta kurjinta on jäädä ulos suvusta joka aina rasitti vaatimuksellaan viettää aikaa yhdessä, mutta muistaa sitten tulevaisuudessa, ettei sukulaisiin pidetä yhteyttä kun yksin se on paras.

Höpölöpö. Vuodessa on 365 päivää ja jouluaatto vain yksi niistä, joulunpyhät 3 päivää. Sukulaisiaan ehtii tavata muinakin päivinä kuin vain jouluna. 

Eihän tavata. On se raskas arki ja uraputki, harrastukset... Matkustelu... Suku on vaan rasite minä itse ihmisille. Yksinäisyys lisääntyy ja se on todellisuus.

Ja sun mielestä yksinäisyys poistuu, jos kerran vuodessa yhtenä päivänä juoksee kaikki sukulaiset läpi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän enää tarvitse mitään suvun suhteen. Sen kun unohdatte koko suvun. Sitten on aika yksin lopulta, mutta se oma napa tärkeintä. Lapsellehan se lopulta kurjinta on jäädä ulos suvusta joka aina rasitti vaatimuksellaan viettää aikaa yhdessä, mutta muistaa sitten tulevaisuudessa, ettei sukulaisiin pidetä yhteyttä kun yksin se on paras.

Höpölöpö. Vuodessa on 365 päivää ja jouluaatto vain yksi niistä, joulunpyhät 3 päivää. Sukulaisiaan ehtii tavata muinakin päivinä kuin vain jouluna. 

Eihän tavata. On se raskas arki ja uraputki, harrastukset... Matkustelu... Suku on vaan rasite minä itse ihmisille. Yksinäisyys lisääntyy ja se on todellisuus.

Ja sun mielestä yksinäisyys poistuu, jos kerran vuodessa yhtenä päivänä juoksee kaikki sukulaiset läpi?

Olen eri, mutta ei tietenkään. Monella vaan on se mielikuva perhejouluista, joihin kuuluu useampi sukupolvi, lapsilla serkkuja, hälinää ja hössötystä. Ja siksi yksinäisyys tuntuu varmasti isommalta asialta jouluna.

Se ei tietenkään velvoita silti kyläilemään, jos ei hyvältä tunnu. Mutta on silti hyvä ymmärtää, ettei kyse ole kiusaamisesta, vaan monilla etenkin vanhemmilla ihmisillä ihan vaan halusta olla rakkaan perheen kesken.

Vierailija kirjoitti:

Ei ketään voi pakottaa viettämään joulua suvun kanssa, jos ei halua. Se pitää vääntää ratakiskosta niin kauan, että perille menee. Tarvittaessa vaikka viilentää yhteydenpidon joksikin aikaa.

Itse olisin kyllä onnellinen, jos sukulaiset haluaisivat perhejoulua isolla porukalla viettää. Oman perheen kesken ollaan koko ajan, välillä voisi olla enemmän väkeä ja hälinää. Mutta eipä meidän suvuissa kukaan halua. Omat vanhempani ovat kuolleet, sisaruksia ei ole. Miehen vanhemmat ovat keskenään viihtyvää sorttia, tulevat kyllä käymään tyyliin pikaisesti joulupuurolla, jos pyytää, mutta kovassa kiireessä lähtevät poiskin. Itse eivät pyydä ketään kylään. Miehen siskon perhe haluaa ehdottomasti olla myös keskenään.

Kaikki asumme lähekkäin, eli ihan helppoa olisi kokoontua yhteenkin, mutta minkäs teet kun toiset eivät halua. Omasta lapsuudesta muistan, että jouluissa oli parasta, kun oli paljon serkkuja ja mahtavat leikit myöhään yöhön.

Ja ei, en kinua enkä syyllistä, koska tiedän että eivät halua.

Minäkin muistan, että jouluissa lapsena parasta oli tuo serkkujen kanssa leikkiminen. En sitten tiedä nauttivatko aikuiset yhdessäolosta, mutta ainoana lapsena olin ikionnellinen juuri serkuista. Kun mummini kuoli, vaari oli kuollut jo aiemmin, eivät vanhemmat enää kokoontuneetkaan yhteen sisarusten kanssa ja itseltä kyllä katosi iso osa joulun ilosta, vaikka olin jo pitkällä teini-iässä.

Onneksi oman siskoni perhe jouluisin viettää aikaa meidän kanssa, yleensä kokoonnumme jomman kumman kotiin ja mukana voi olla miestenkin sisaruksia siis ja yleensä vanhempamme myös jossain vaiheessa joulun aikana käyvät. Ainakin lapsille se tuntuu olevan hieno kokemus joka kerta. Ja tapaamme siis miehenkin puolen sukua aina jossain vaiheessa joulunpyhiä.

Onko teillä, joille sukujoulut tuntuvat hankalilta, muutoin hyvät välit sukuunne? Mietityttää vaan.

Ymmärrän hyvin, että jouluna tekee mieli rauhoittua, eikä säntäillä sinne tänne, mutta luulisi kuitenkin että jos on hyvät välit vanhempiin ja/tai sisaruksiin, sitä haluaisi viettää vaikka pitkän kaavan mukaan jouluillallisen tms?

Haluan viettää jouluni yksin ,rauhassa. Saan silloin saunoa rauhassa,syödä pitkän kaavan mukaan,katsella haluamiani elokuvia,käydä kävelyllä iltasella ja RENTOUTUA JA PALAUTUA HELVETIN RASKAASTA TYÖVUODESTA. Ei oiken nappaa autossa ajaminen tai junassa istuminen vittuuntuneiden kanssa matkaajien kanssa.

 Ja kyllä mulla on nok välit lähimpiin sukulaisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä, joille sukujoulut tuntuvat hankalilta, muutoin hyvät välit sukuunne? Mietityttää vaan.

Ymmärrän hyvin, että jouluna tekee mieli rauhoittua, eikä säntäillä sinne tänne, mutta luulisi kuitenkin että jos on hyvät välit vanhempiin ja/tai sisaruksiin, sitä haluaisi viettää vaikka pitkän kaavan mukaan jouluillallisen tms?

On hyvät välit. Inhoan sukujoulussa sitä, että siihen ladataan niin valtavasti odotuksia, pitää olla tietyt ruuat, kaiken pitää sujua tietyllä kaavalla ja tietyllä aikataululla, lapset odottavat koko päivän kärsimättöminä lahjoja, sitten riehaantuvat paketeistaan jos eivät ole jo valmiiksi sokerihumalassa. Valitsen sen yhteisen illallisen mieluummin jonain muuna ajankohtana ja vietän joulun itsekseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jouluksi etelään kirjoitti:

Sanot, että haluatte viettää perhejoulua keskenänne. Vähän sama kuin äitini vaati minua ja siskoani sinne joulun viettoon. Kysyin äidiltäni, että eikö siskollani ole oikeus viettää joulua lastensa kanssa kotonaan? Siihen loppui.

Kun lapset perustivat omat perheet, äitimme siirtyi itse viettämään jouluja heidän luonaan. Oli helpompaa, että äiti tuli vieraaksi, kuin se, että kokonainen perhe olisi lähtenyt hänen luokseen. Vierailuvuoroa äiti kierrätti ja kävi vuorovuosina jokaisen lapsen perheessä joulunvietossa. 

Ihan uteliaisuudesta, antoiko äiti lapsilleen mahdollisuuden viettää joulua vain oman ydinperheen kesken, vai oliko tulo pelkkä ilmoitusasia?

Meitä on kuusi lasta, joten omalle kohdalle ei kovin usein äidin tulo siis osunut. Jokainen meistä olisi halunnut äidin luokseen, joten siinä mielessä oli ilmoitusasia.

Mulla on hyvät välit sukulaisiin ja nähdään yleensä 2 kertaa kuukaudessa vanhempia ja osaa sisarusten perheistä. Jouluna EN VAAN JAKSA istua autossa yhteensä 4 tuntia, jos on huono keli niin menee vielä kauemmin. Todella tympeää ajaa jäisellä/loskaisella tiellä pimeässä kun voisi vaan loikoilla kotisohvalla konvehteja syöden ja lämmittää saunaa. Varsinkin kun tuo matka ei ikinä taitu toisin päin että sukulaisia tulis meille, hyvä jos kerran kesässä käyvät. Noh, olen tottunut matkustamaan ja se on mulle ihan ok, mutta mieluummin ajan sukulaisille sellaisena päivänä kun ei ole hirveästi odotuksia ja aikatauluja ym. Eli välipäivinä tavataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä, joille sukujoulut tuntuvat hankalilta, muutoin hyvät välit sukuunne? Mietityttää vaan.

Ymmärrän hyvin, että jouluna tekee mieli rauhoittua, eikä säntäillä sinne tänne, mutta luulisi kuitenkin että jos on hyvät välit vanhempiin ja/tai sisaruksiin, sitä haluaisi viettää vaikka pitkän kaavan mukaan jouluillallisen tms?

On hyvät välit. Inhoan sukujoulussa sitä, että siihen ladataan niin valtavasti odotuksia, pitää olla tietyt ruuat, kaiken pitää sujua tietyllä kaavalla ja tietyllä aikataululla, lapset odottavat koko päivän kärsimättöminä lahjoja, sitten riehaantuvat paketeistaan jos eivät ole jo valmiiksi sokerihumalassa. Valitsen sen yhteisen illallisen mieluummin jonain muuna ajankohtana ja vietän joulun itsekseni.

Joo, ymmärrän. Oma äitinikin on tuollainen, että kaiken pitäisi jouluna olla pilkulleen tietynlaista. Tai oli, teimme selväksi, että joulu meidän kotona on meidän näköinen ja aikataulujen ei tarvitse olla sekunnilleen. Tämän jälkeen on ollut oikein mukava vieras. Jos ollaan äidin luona, saa tietysti hössöttää omalla tavallaan.

Lasten suhteen tuo taitaa vähän niinkuin kuulua asiaan, ja onkin juuri parasta joulussa. Riehuminen, paketit, leikit, herkut jne.

Se joka kysyi väleistä

Vierailija kirjoitti:

Mulla on hyvät välit sukulaisiin ja nähdään yleensä 2 kertaa kuukaudessa vanhempia ja osaa sisarusten perheistä. Jouluna EN VAAN JAKSA istua autossa yhteensä 4 tuntia, jos on huono keli niin menee vielä kauemmin. Todella tympeää ajaa jäisellä/loskaisella tiellä pimeässä kun voisi vaan loikoilla kotisohvalla konvehteja syöden ja lämmittää saunaa. Varsinkin kun tuo matka ei ikinä taitu toisin päin että sukulaisia tulis meille, hyvä jos kerran kesässä käyvät. Noh, olen tottunut matkustamaan ja se on mulle ihan ok, mutta mieluummin ajan sukulaisille sellaisena päivänä kun ei ole hirveästi odotuksia ja aikatauluja ym. Eli välipäivinä tavataan.

Hmm joo, pitkä välimatka on tylsä ajella, sitten pitää kyllä olla pidempi aika perilläkin (mun kumpikin sisko asuu kävelymatkan päässä, eli tuota ongelmaa ei ole)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ketään voi pakottaa viettämään joulua suvun kanssa, jos ei halua. Se pitää vääntää ratakiskosta niin kauan, että perille menee. Tarvittaessa vaikka viilentää yhteydenpidon joksikin aikaa.

Itse olisin kyllä onnellinen, jos sukulaiset haluaisivat perhejoulua isolla porukalla viettää. Oman perheen kesken ollaan koko ajan, välillä voisi olla enemmän väkeä ja hälinää. Mutta eipä meidän suvuissa kukaan halua. Omat vanhempani ovat kuolleet, sisaruksia ei ole. Miehen vanhemmat ovat keskenään viihtyvää sorttia, tulevat kyllä käymään tyyliin pikaisesti joulupuurolla, jos pyytää, mutta kovassa kiireessä lähtevät poiskin. Itse eivät pyydä ketään kylään. Miehen siskon perhe haluaa ehdottomasti olla myös keskenään.

Kaikki asumme lähekkäin, eli ihan helppoa olisi kokoontua yhteenkin, mutta minkäs teet kun toiset eivät halua. Omasta lapsuudesta muistan, että jouluissa oli parasta, kun oli paljon serkkuja ja mahtavat leikit myöhään yöhön.

Ja ei, en kinua enkä syyllistä, koska tiedän että eivät halua.

Minäkin muistan, että jouluissa lapsena parasta oli tuo serkkujen kanssa leikkiminen. En sitten tiedä nauttivatko aikuiset yhdessäolosta, mutta ainoana lapsena olin ikionnellinen juuri serkuista. Kun mummini kuoli, vaari oli kuollut jo aiemmin, eivät vanhemmat enää kokoontuneetkaan yhteen sisarusten kanssa ja itseltä kyllä katosi iso osa joulun ilosta, vaikka olin jo pitkällä teini-iässä.

Onneksi oman siskoni perhe jouluisin viettää aikaa meidän kanssa, yleensä kokoonnumme jomman kumman kotiin ja mukana voi olla miestenkin sisaruksia siis ja yleensä vanhempamme myös jossain vaiheessa joulun aikana käyvät. Ainakin lapsille se tuntuu olevan hieno kokemus joka kerta. Ja tapaamme siis miehenkin puolen sukua aina jossain vaiheessa joulunpyhiä.

Hassua, meillä on tismalleen sama tilanne ollut. Serkkujen kanssa teininäkin vielä pelattiin lautapelejä yms pitkälle yöhön. Kun molemmat isovanhemmat kuolivat, loppuivat sukujoulut. Liekö ollut sitten aikuisille ihan pakkopullaa jo silloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin kulunut aloitus, ja samasta aiheesta ehtii tulla muutama kymmenen aloitusta ennen joulua. Älkää kitiskö aikuiset ihmiset turhasta. Avaatte suunne ja sanotte, että ette osallistu sukujouluun. Ei sitä av:lla päätetä, missä te joulunne vietätte.

Kun se sanominen ei vttu riitä! Ja sitten kun menee perille, sama kitinä alkaa seuraavana jouluna uudestaan. Minua kiinnostaa, mitä kitisijän päässä oikein pyörii.

ap

No ehkä kitisijä haluaa sinut mukaan joulun viettoon, ei kai hänellä sen ihmeempää päässä pyöri.

Itse asiassa harmittaa, kun en pääsekään töihin tänä jouluna.

Ei tuplapalkka pauku tutusti ja pöydät notkuu jouluherkkuja jonkun kollegan edessä.

Kyrsii jopa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä, joille sukujoulut tuntuvat hankalilta, muutoin hyvät välit sukuunne? Mietityttää vaan.

Ymmärrän hyvin, että jouluna tekee mieli rauhoittua, eikä säntäillä sinne tänne, mutta luulisi kuitenkin että jos on hyvät välit vanhempiin ja/tai sisaruksiin, sitä haluaisi viettää vaikka pitkän kaavan mukaan jouluillallisen tms?

On hyvät välit. Inhoan sukujoulussa sitä, että siihen ladataan niin valtavasti odotuksia, pitää olla tietyt ruuat, kaiken pitää sujua tietyllä kaavalla ja tietyllä aikataululla, lapset odottavat koko päivän kärsimättöminä lahjoja, sitten riehaantuvat paketeistaan jos eivät ole jo valmiiksi sokerihumalassa. Valitsen sen yhteisen illallisen mieluummin jonain muuna ajankohtana ja vietän joulun itsekseni.

Joo, ymmärrän. Oma äitinikin on tuollainen, että kaiken pitäisi jouluna olla pilkulleen tietynlaista. Tai oli, teimme selväksi, että joulu meidän kotona on meidän näköinen ja aikataulujen ei tarvitse olla sekunnilleen. Tämän jälkeen on ollut oikein mukava vieras. Jos ollaan äidin luona, saa tietysti hössöttää omalla tavallaan.

Lasten suhteen tuo taitaa vähän niinkuin kuulua asiaan, ja onkin juuri parasta joulussa. Riehuminen, paketit, leikit, herkut jne.

Se joka kysyi väleistä

Totta. En tiedä lasten vanhemmista, mutta näin lapsettomana se on vaan hermoja raastavaa.