Miksi vaimo ja äiti menee baariin?

Johtuu varmaan siitä, ettei siellä ollut sinkkuaikoinakaan aina niin kovin hauskaa.

Mäki olen mielummin kyllä kotona. Mutta taisin nuorempana mesota niin paljon baareissa, että ei enää kyllä tee yhtään mieli :)

Baarissa on jotenkin kepeämpi tunnelma jutella kuin muuten (kavereiden kanssa) ja tiedän, että monet nauttivat myös flirttailusta/juttelusta/ tutustumisesta miesten kanssa ja tanssimisesta vaikka ovatkin parisuhteessa.



On kiva joskus olla ihmisten ilmoilla muussa roolissa kuin äidin.



Ja kieltämättä nautin kyllä humalassa olostakin (en missään kaatokännistä kuitenkaan).

Sitä paitsi muualla ihmiset eivät edes yritä puhua toisilleen.

en menisi lihatiskille tmv (tylsää) mutta voin mennä johonkin sellaiseen, jossa tiedän että tuttujani käy ja jossa on sillä lailla vähä-metelistä ainakin jossain osassa ravintolaa, että pystyy juttelemaan. Juon hyvin vähän, joten yleensä viihtyäkseni edes puolilleöin saakka pitää olla kyllä lisäksi jotain ohjelmaa, esim. hyvä stand up -koomikko tmv.

myös kaksi.



Minusta on todella kiva käydä työkavereiden kanssa välillä ulkona. Kerran vuodessa käymme risteilyllä shoppailemassa Tallinassa, pari kertaa vuodessa muuten. Käymme UIT:ssa, syömässä ja myös niiden jälkeen tanssimassa. Näihin reissuihin alkoholi kuuluu tavalla tai toisella, örmyäminen ei. Näiden reissujen jälkeen on todella kiva mieli pitkän aikaa. Minusta on kivaa olla välillä ensisijaisesti muukin kuin äiti ja vaimo, vaikka parisuhteessammekin menee paremmin kuin koskaan ja rakastan lapsiani yli kaiken!



Ystävieni kanssa emme tapaa juurikaan ravintoloissa, vaan kyläilemme, usein koko perhen voimin. Varsinkin nyt kesällä olemme kyläilleet ristiin toistemme mökeillä, eikä ravintolaillat voisi vähempää kiinnostaa!

Käykää ihmeessä myös yksin baarissa (voihan sitä käydä keikoilla jos pelkkä baari ei riitä). Jos ei koskaan käy tulee jommalle kummalle jossain vaiheessa hillitön menovaihe. 36-v. on nuori vielä vai meinaatko ap nyhjätä kotona koko loppuikäsi. Baareja on moneen lähtöön.

No tää äiti kyllä tapaa ystäviänsä myös baareissa ja ravintoloissa. Täällä Helsingissä on monilla aika pienet asunnot, joten voi olla ihan tilakysymyskin kutsua isoa joukkoa ystäviä samaan aikaan paikalle. Ja sitten usein ne lapset ovat nukkumassa siinä vieressä, joten isomman joukon puheensorina voi häiritä.



Me kävimme viime viikonloppuna isolla joukolla (kahdeksan äitiä) istumassa terassilla juomassa proseccoa ja sitten syötiin hyvä illallinen. Minusta oli ihan mukava jutella rauhassa ja kyllä kerran kesässä on kiva tavata ilman lapsiakin.



Kyllä minä joskus mielelläni käyn tanssimassakin, mutta sitten pitää olla nykyisin aika spessutilanne ja hyvä klubi, koska paras meno on yleensä vasta puolenyön jälkeen ja ne aamuherätykset ;-)



Mä olen ollut toistakymmentä vuotta naimisissa, joten en ole miehiä käynyt iskemässä varmaan n. 15 vuoteen.

Aikaa voi vietttää mukavasti muutenkin kuin baarissa. Kyläillen vaikka, harrastaen...



Ja muuten, ap:n mies ei käynyt baareissa sinkkunakaan, ja siksi ei tullut mieleenikään kysyä miksi naimisissa oleva isämies käy baareissa, huom :D



ap

että haluaisin paukata yksin baariin tutustumaan uusiin ihmisiin. lähinnä hirvittää ajatsu.

Eihän siinä muuten mitään kummaa, mutta kun mies on yleensä puolet viikosta työmatkoilla ja kun palaa kotiin niin vaimo lähtee kavereiden kanssa baariin tuulettumaan. Ja on absolutisti. Oikeasti eivät ehdi viettämään kovinkaan paljon keskenään aikaa. Ihmetyttää.

No niin menikös taas puurot ja vellit sekaisin. Uskon ap:n tarkoittaneen baareja joihin mennään vain juomaan, ruokaravintolat ja joku uit on mielestäni ihan eri asia. Kavereiden tapaaminen ilman miestä ja lapsia hyvän ruuan merkeissä tai teatteri tai shoppailu tai uit on mielestäni hyvinkin suotavaa mutta itse tiedän yhdenkin äidin jonka täytyy päästä paikalliseen räkälään joka viikonloppu kaljaa kittaamaan. Sitä en tajua.

on paikallisia räkälöitä, joissa keskityään lärvien vetämiseen ja örveltämiseen. Sitten on esim. klubeja jossa pääpaino on tietyntyyppisellä musiikilla. On iskumestoja, jossa kaikki sikee kaikkia, se on homman nimi. Sitten on baareja, joissa ei ole räkäkäbnnien vetäminen eikä iskeminen pääpaino vaan ihmiset istuvat juttelemassa vanhojen tuttujensa kanssa... osa terasseistakin on näitä.



jnejne.

Olen juhlinut nuorempanakin. Sitten tuli parisuhde, lapsia, ja silti on kiva välillä ottaa rento vaihde päälle. Heittää ykköset niskaan, meikkiä niin että hitaimpia hirvittää (no ei vais) ja mennä baariin jutteleen aivottomia muitten alkoholin vaikutuksen alaisten kanssa.. ;)



On tällä äidillä myös työ, aikaa perheelle. Virtaa harrastaakin.

Joku tykkää nyhjätä kotona, toinen taas tehdä.

Eikähän se riitä että on itse onnellinen?



Minä pidän baareista. Lihatiskilläkin kehtaa pällistellä.. ;) So?

Että onhan moni isäkin baarissa pitämässä hauskaa.



En käsitä miksi naisen "moraali" on semmonen että eletään lapsien saamisen jälkeen jossain autuaisuudessa ettei baarit enää "nappaa". Eli baarit olisi vaan sinkuille, pettäjille ja alkoholisteille.. Kun saa lapsen, pitää olla juhlimiset juhlittu loppuelämäksi.. :D



Itse juhlin juhlani aina yhden kerrallaan. Ei sitä teininä tarvinnu koomassa maata sairaalassa kun juhli 5 vuoden kännit kerralla. Äitikin saa vaihtaa vapaalle!

Saa joskus edes olla muuta, kuin auktoriitti, keskittyä vain siihen, että itse nauttii. Toisaalta baareissa (tai ylipäänsä missään muuallakaan käyminen ilman lasta) on niin harvinaista, että nautin siitä, kun saan vaan katsella ihmisiä, kuunnella toisten juttuja. Nautin jo ennen lapsen saamistakin uusien ihmisten tapaamisesta, nyt kun sitä tapahtuu HUOMATTAVASTI harvemmin kuin ennen, niin siitä saa pitkäksi aikaa todella hyvän mielen. Ihan sama mistä ne ihmiset puhuvat, mutta ainakaan se ei keskity rajojen asettamiseen, pyykinpesuun, vaippojen vaihtoon jne... ;D

Tällä hetkellä ei tunnuettä elämä menisi hukkaan ilman ravintoloita. Ne on koettu enkä tykännyt erityisemmin.

Mekin oltiin miehen kanssa 14 vuotta yhdessä, joista 8 avioliitossa. Alle kouluikäisiä lapsia 2. Mies kävi tosi harvoin missään baareissa ja nyt sille tuli joku jälkinuoruus. Tajusi yhtä-äkkiä, että tämä perheenisyys ja avio ei ole häntä varten. Meillä on yksi elämä elettävänä ja se menee hukkaan. Hän haluaa kokea, elää ja juhlia.



Toivottavasti te elätte onnellisena elämänne loppuun asti rauhallisesti ilman seurustelua ravintoloissa.

mutta baareihin ei tulisi mieleenkään mennä. Käydään kävelyllä, jonkun kotona, teatterissa, konserteissa, näyttelyissä, erilaisissa tapahtumissa jne. Pari tuntia kerrallaan aina silloin tällöin piristää kummasti

Esimerkiksi entisellä asuinalueellani oli ravintola-baari, joka oli hieman brittityyliin asuinalueen "olohuone". Siellä moni kävi jo ihan päivällä kahvilla tai oluella. Koska suurin osa alueen ihmisistä tunsi toisensa (ainakin ulkonäöltä) niin juttuseuraa riitti aina. Ja kyllä iltaisin moni veti kännit (huom! siis muualtakin väkeä ko. baarissa kävi!) mutta pääasiallisesti baari oli alueen "olohuone", ja päivällä enemmän ruokapaikka---> oli ihan soveliasta mennä sinne lastenkin kanssa.



Ja toinen baari kokemus (missä voisin vieläkin kuvitella käyväni jos baaria ei olisi lopetettu) oli tavallaan "teema-baari", eli tietynlainen musiikki soi ja sen seurauksena suurin osa porukasta oli "samalla aaltopituudella", ja muutenkin tietttyjä samoja harrastuksia oli jne. Tuosssa baarissa näki AINA tuttuja, ja muutenkin oli helppo jutella tuntemattomien/puolituttujen kanssa kun yhteisiä puheenaiheita, jne. jne.



En ymmärrä sitä jos joku notkuu "lihatiskeillä" parisuhteessa elävänä, mutta joillain baareilla on se syvempi sielu, ne eivät ole mitään perseen heilutus paikkoja.

Senkin ymmärrän (ja itse harrastan myös) että mennään kaverin/kavereiden kanssa syömään tmv. ja sen jälkeen parille johonkin mukavan leppoiseen pubiin jossa musiikki ei huuda täysillä jne. vaan voi rauhassa jutella.