Olen vähän pettynyt miten epäsivistynyttä porukkaa yliopistossa opiskelee
Keskusteluaiheet ovat lähinnä: viimeisimmät ryyppyreissut ja krapulat, Netflix sitä, HBO Nordic ja Spotify tätä. Big brother siellä ja Temptation island täällä.
Ei ole tullut vastaan ketään kenen kanssa jutella vaikkapa taiteesta, oopperasta ja baletista
Kommentit (58)
Ainakin nykypäivänä taso on monessa yliopistossa, varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, laskenut huolestuttavan alas kun pääsykokeista on osin luovuttu. Ja se valitettavasti näkyy. Opiskelijat eivät pääse edes ensimmäisen vuoden peruskursseja läpi.
"Todistusvalinta aiheutti reputtamisaallon Vaasassa ja huonojen arvosanojen suman Turussa – nyt Helsingin yliopisto varautuu samaan"
https://yle.fi/uutiset/3-10833690
Ainahan siellä on ollut eritasoisia opiskelijoita, jotka ovat eri vaiheessa opintojaan. Monet opiskeluun liittyvät taidot, kuten lähdekriittisyys ja kirjoittaminen, kehittyvät sitä mukaa kun niitä tekee paljon- eli ei kannata olettaa, että kaikki olisivat hyviä kaikessa heti jo alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä opiskelet?
Valtio-oppia. Ja kyllä oli vähän sellainen kuva, että yliopistosta löytyisi kulttuurin ystäviä :D Tunnen myös muilta aloilta opiskelijoita, eikä siellä ainakaan oman kokemuksen mukaan tilanne ole paljoa parempi
Sun pitää löytää ne samanhenkiset kaverit sieltä. Kyllä niitä on, uskon, että edelleen. Järjestääkö teillä ainejärjestö kulttuuririentoja (siis että mennään yhdessä teatteriin, oopperaan, konserttiin jne.)? Osallistu sellaisiin tapahtumiin, ehkäpä niiden kautta löytyisi uusia tuttuja, joiden kanssa voisi keskustella itseä kiinnostavista asioista.
Ymmärrän tämän ongelman. Mulla oli kyllä opiskeluaikaan paljon itsensä sivistämisestä kiinnostuneita kavereita, mutta koska muutin kauas uudelle paikkakunnalla, täällä niitä ei juuri ole. Toki näen vanhoja tuttuja aina silloin tällöin, mutta mua oikeasti kiinnostavista asioista juttelen arjessa lähinnä mieheni ja isäni kanssa. Toki mulla on esim. harrastuskavereita, joiden kanssa riittää puhuttavaa harrastuksesta (ja toki sen ohessa muustakin), mutta ei kauheasti porukkaa, jonka kanssa voisin puhua kirjallisuudesta, historiasta, elokuvista ja laadukkaista tv-sarjoista.
Kulttuuritapahtumia ainejärjestö järjestää noin kerran tai kahdesti vuodessa. Niihin ei ole hirveästi osallistujia, niin se varmaan osittain syynä. Ja ne ketkä osallistuu on yleensä näitä kovimpia bilettäjiä/sisäpiiriläisiä, jotka käy kaikissa muissakin tapahtumissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä opiskelet?
Valtio-oppia. Ja kyllä oli vähän sellainen kuva, että yliopistosta löytyisi kulttuurin ystäviä :D Tunnen myös muilta aloilta opiskelijoita, eikä siellä ainakaan oman kokemuksen mukaan tilanne ole paljoa parempi
Sun pitää löytää ne samanhenkiset kaverit sieltä. Kyllä niitä on, uskon, että edelleen. Järjestääkö teillä ainejärjestö kulttuuririentoja (siis että mennään yhdessä teatteriin, oopperaan, konserttiin jne.)? Osallistu sellaisiin tapahtumiin, ehkäpä niiden kautta löytyisi uusia tuttuja, joiden kanssa voisi keskustella itseä kiinnostavista asioista.
Ymmärrän tämän ongelman. Mulla oli kyllä opiskeluaikaan paljon itsensä sivistämisestä kiinnostuneita kavereita, mutta koska muutin kauas uudelle paikkakunnalla, täällä niitä ei juuri ole. Toki näen vanhoja tuttuja aina silloin tällöin, mutta mua oikeasti kiinnostavista asioista juttelen arjessa lähinnä mieheni ja isäni kanssa. Toki mulla on esim. harrastuskavereita, joiden kanssa riittää puhuttavaa harrastuksesta (ja toki sen ohessa muustakin), mutta ei kauheasti porukkaa, jonka kanssa voisin puhua kirjallisuudesta, historiasta, elokuvista ja laadukkaista tv-sarjoista.
Kulttuuritapahtumia ainejärjestö järjestää noin kerran tai kahdesti vuodessa. Niihin ei ole hirveästi osallistujia, niin se varmaan osittain syynä. Ja ne ketkä osallistuu on yleensä näitä kovimpia bilettäjiä/sisäpiiriläisiä, jotka käy kaikissa muissakin tapahtumissa
Oho! Meillä oli noin kerran kuukaudessa, olin itsekin joskus ainejärjestön kulttuurivastaavana.
Mitä muuta voi odottaa, lukiosta tulevia teinejä ja elämä vielä sitä teinien elämää? Tavallisia nuorten aikuisten ja teinien juttuja nuo, ne ovat myös nykyajan kulttuuria
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan, AP on päässyt vasta aikuisiällä opiskelemaan ja on saanut käsityksensä opiskelusta jenkkileffoista ja tv-sarjoista eikä suvussa ole edes ylioppilaita. Ap haluaa kompensoida tätä olemalla kultturelli.
22-vuotiaana aloitin opinnot, kai se sitten on hirmu myöhään :D Vanhempani ovat maistereita ja sisko opiskelee myös yliopistossa
Vierailija kirjoitti:
Mitä muuta voi odottaa, lukiosta tulevia teinejä ja elämä vielä sitä teinien elämää? Tavallisia nuorten aikuisten ja teinien juttuja nuo, ne ovat myös nykyajan kulttuuria
Mä aloitin itse myös opinnot 22-vuotiaana (niin kuin ap), enkä kokenut, että ne mua muutaman vuoden nuoremmat olisivat olleet olennaisesti enemmän teinejä. Opiskelin humanistista ainetta, jolla oli iso sisäänotto, joten tietenkin opiskelijoita oli myös pajon, ja seurassa oli nk. valinnanvaraa. Löytyi niitä sivistyneitä kavereita.
Ai jos ei harrasta korkeakulttuuria ei voi opiskella yliopistossa menestyksekkäästi? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemukseni yliopistosta on se, että yleisesti siellä opiskelee fiksua porukkaa. Kerran ryhmätöissä jäin suuren hämmennyksen valtaan, kun yksi ryhmäläisistä, joka kirjoitti posteriamme, ei osannut kirjoittaa. Kirjoitti mm. tutkia (piti siis olla tutkija), kirjailia (kirjailija). Oli päässyt maisterivaiheeseen amk:n kautta jotenkin. Luulin, että suomen kielen perusteet olisi kaikilla korkeakouluopiskelijoilla edes joten kuten hallussa, mutta ei...
Et ajatellut että voisi olla lukihäiriö?
No totta, voi olla kyseessä juurikin lukihäiriö. Oli muuten oikein kivan oloinen ihminen, niin meidän pienryhmä ei kehdannut sanoa asiasta mitään ja esitimme posterimme muille ryhmäläisille näin. Itse jäin vain miettimään, että jos mulla itsellä olisi lukihäiriö ja haluaisin kirjoittaa yhteistä työtä esitettäväksi, kertoisin lukihäiriöstäni ja pyytäisin muita oikolukemaan kirjoittamani. Mutta me ihmiset olemme erilaisia.
Nykyään yliopistoissa on paljon wt väkeä
Mä harrastan tuollaisia juttuja, mutta ei tullut koskaan opiskelukavereiden kanssa oikein puhuttua niistä, tuskin muutkaan juttelee vaikeimmista aiheista kevyiden kavereiden kanssa. Ei vaan kuulu sosiaaliseen tapaan
Komppaan edellisiä, yliopistossa on tavallisia nuoria ja aika harvaa se korkeakulttuuri oikeasti kiinnostaa. Ryyppääminen on myös aina ollut opiskelijoiden juttu. En myöskään ymmärrä miksi apn harrastama kulttuuri olisi parempaa kuin näiden muiden nuorten harrastama, nämä ovat nykyajan kulttuuria kuten esimerkiksi ooppera oli oman aikansa tuotos.
Meidän perheemme on "kultturelli" ja pidämme konserteista, baletista, soitamme kaikki jotain soitinta ja nautimme kaikenlaisista taiteista maalauksista kirjallisuuteen. Myös tieteet kiinnostavat. Kukaan meistä ei ole käynyt yliopistoa. Lukion kyllä kaikki ovat käyneet hyvin arvosainoin.
Vierailija kirjoitti:
Komppaan edellisiä, yliopistossa on tavallisia nuoria ja aika harvaa se korkeakulttuuri oikeasti kiinnostaa. Ryyppääminen on myös aina ollut opiskelijoiden juttu. En myöskään ymmärrä miksi apn harrastama kulttuuri olisi parempaa kuin näiden muiden nuorten harrastama, nämä ovat nykyajan kulttuuria kuten esimerkiksi ooppera oli oman aikansa tuotos.
Ei ooppera ole vain yhden aikakauden tuotos, oopperaa tehdään nykyäänkin.
On hauskaa, miten niin usein korkeakulttuuri nostetaan erityiselle sijalle, varsinkin nuorilla on tapana väheksyä muita jotka eivät samoista asioista pidä ja leimata helposti tyhmäksi kaikki jotka ovat erilaisia kuin itse ovat. AP taitaa olla vielä tässä teinivaiheessa.
On niitä varmaan muissa tiedekunnissa.
Etsi kavereita musiikin ja taiteiden opiskelijoista.
Kuinka moni lukiokaverisi harrasti oopperaa tai balettia tai muita taiteita? Miten he yhtäkkiä muuttuisivat kesäloman aikana?
Tiesittekö, että suomalaisten älykkyys on alkanut laskea.
Nuo on sellaisia hauskoja kevyitä puheenaiheita, kun elämä on muuten aika rankkaa ja vakavaa (ilmastonmuutos, suuret asiat opinnoissa, kaikki huonot uutiset päivittäin jne.). Itse rakastan höpötellä ystävieni kanssa esim. julkkiksista ja tv-ohjelmista, kun käytän suurimman osan ajastani vakavien ja pelottavien asioiden kanssa työskentelyyn. On tärkeää pitää myös hauskaa ja muistaa kevyt ja höppänä puoli itsessään. Harva haluaa olla tosikon kaveri.
Et ajatellut että voisi olla lukihäiriö?