Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten kumppanisi suhtautuu haluttomuuteesi?

Vierailija
23.11.2019 |

Miten kumppanisi suhtautuu haluttomuuteesi?

Kommentit (33)

Vierailija
21/33 |
23.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pihtaamista ei ole olemassakaan. Jos joku ei halua harrastaa seksiä, syynä on joko joku sairaus/puutostila/epätasapaino, hetkellinen stressi tms. tai sitten aika todennäköisesti se toinen tarjoaa surkeaa seksiä (huom. se että ennen on puuhattu enemmän ei todista mitään) tai käytöksessä on muuten vikaa, esim. ei osoita kiinnostusta mitenkään muuten kuin seksimielessä tai ei ole tiimipelaaja arjessa.

Vierailija
22/33 |
23.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen hyväksynyt sen totuuden, että olen yksi niistä. Meinaan miehistä joka saatettuaan lapset alulle ja rakennettuaan OK:n yms on naisen elämässä se välttämätön tarpeeton paha jonka kanssa ei tarvitse enää sekstailla kun kaikki on saatu.

Joten olen hiljaa, katson joskus pornoa ja ihmettelen, että olenko minä ollut tosiaan joskus ollut se heppu jolle soitettu "tulisitsä visiitille (ja panemaan)..."

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/33 |
23.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

pilkkaamalla.. epäilee pettämisestä myös.

Vierailija
24/33 |
23.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ollaan molemmat ihan yhtä haluttomia, eli hyvin on suhtautunut. Ei mitään ongelmaa.

Vierailija
25/33 |
23.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä kiinnosta, sillä haluttomuus on syntynyt hänen haluttomuutensa seurauksena. Kait se porno nyt on sitten niin mahtavaa että oma nainen ei ole vuosiin enää kiinnostanut. Muuten sanoo rakastavansa, mutta porno vei voiton.

Porno on vain korvike oikealle. Ainakin mulle ja olen mies.

Vierailija
26/33 |
23.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onneksi olemme molemmat aseksuaaleja emmekä kaipaa edes suudelmia tai halailuja. Elämä on mukavaa just näin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/33 |
23.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onpa teillä kamalia parisuhteita.

Vierailija
28/33 |
23.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/33 |
23.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pettämällä

Vierailija
30/33 |
23.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pihtaamista ei ole olemassakaan. Jos joku ei halua harrastaa seksiä, syynä on joko joku sairaus/puutostila/epätasapaino, hetkellinen stressi tms. tai sitten aika todennäköisesti se toinen tarjoaa surkeaa seksiä (huom. se että ennen on puuhattu enemmän ei todista mitään) tai käytöksessä on muuten vikaa, esim. ei osoita kiinnostusta mitenkään muuten kuin seksimielessä tai ei ole tiimipelaaja arjessa.

Kyllä pihtaamistakin on oikeasti olemassa, mutta tässä keskustelussa käsiteltävä haluttomuus parisuhteessa ei yleensä ole sitä. Oikeaa pihtaamista on se että seksistä kieltäydytään taktisista syistä kun pelataan jotain parisuhdepeliä tai siksi että yritetään luoda itsestä kuvaa jotenkin vaikeasti tavoitettavana tai moraalisesti korkeatasoisena, vaikka oikeasti haluttaisiinkin seksiä. Jos tuota esiintyy vielä ptkälle edenneessä parisuhteessakin, niin silloin tilanne on melko sekopäinen. Oikeasti se kuitenkin on melko harvinaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/33 |
23.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvinkin välinpitämättömästi. Jopa hieman ylimielisesti. Miehelläni on se tapa että jos kieltäydyn joskus hänen seksialoitteestaan niin hän ei sitten tee seuraavaa aloitetta pitkään pitkään aikaan. Haluttomuuteen voisi auttaa se että jotenkin saisi itse tuntea itsensä halutuksi, mutta sellaista apua en pahemmin saa.

Vierailija
32/33 |
23.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joka päivä asiasta muistuttamalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/33 |
23.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieheni on ollut haluton, mutta haluan silti osallistua keskusteluun vaikka vastaankin nyt sen haluavamman näkökulmasta. Yritän siis vastata siihen kuinka suhtauduin puolisooni ja hänen haluttomuuteensa, en niinkään miten se minuun itseeni vaikutti. Yritin parhaani olla ymmärtävä ja painostamatta ja antaa miehelle tilaa, mutta samalla olin kieltämättä ihan pikkiriikkisen turhautunut ja katkera ja surullinen läheisyyden puutteesta. Yritin tukea miehen halua haluta, mutta tuolloin miehen käyttämät psyykelääkkeet olivat minua tehokkaampia. Pidin miehen haluttomuutta ISONA ongelmana, se kyllä välittyi hänellekin varmasti. Tuskailin liittoamme enkä ollut enää sitoutunut täysillä, katselin ympärilleni (olin kyllä tehnyt päätöksen, etten pettäisi tai aloittaisi sivusuhdetta vaikka tilaisuus tulisikin). Mietin tuleeko meille ero, sillä halusin elämältä enemmän ja tuntui, että olimme ajatuneet umpikujaan, jossa emme voisi vastata toistemme tarpeisiin. Jonkin verran nalkutin lääkityksestäkin. Sitten ihastuin toiseen ja mies arvasi sen, se sai hänet ottamaan läheisyyden kaipuuni todesta (kun aiemmin hän oli naureskellut minun olevan pervo nymfo, ei nyt ihan noilla sanoin, mutta samalla asenteella) ja hän purki lääkityksen ja aloimme huomioimaan toisiamme enemmän ja tasapuolisemmin. Ihastuskin unohtui nopeasti ja meillä oli viimeksi eilen aivan mahtavaa seksiä. En usko, että yhtä hyvää miestä mistään löytäisin, minulle paras ja taas rakkain.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yhdeksän yhdeksän