Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Hävettää ja ahdistaa olla kokematon naisten suhteen
22.11.2019 |
Yli 30vee eikä muuta kokemusta ole kuin joku 4 suostunut kahveelle kanssani mutta ei muuta, viimeisimmästäkin aikaa kohta 5 vuotta, halausta muulta kuin sukulaiselta en muista koska olisin saannut.
Ja kynnys tehdä mitään aloitettakaan nyt korkea koska on työtön ja mt-ongelmainen, plus ei ole kavereita ja suurin osa ajasta on kotona istumista, no siitäkin syystä ettei ole töitä. Sitten kun on vielä maailman kömpelöin ihminen sosiaalisissa tilanteissa eikä saa sanaa suustaan ulos niin lopputulos on aika selkeä.
Tämmöstä.
Kommentit (208)
Vierailija kirjoitti:
Miten se elämä muuttuisi, jos joku nyt säälistä antaisi noille runkkareille?
Ei mitenkään, olisi yhä kouluttamaton, työtön äidin kanssa asuja.
Ei ole oikotietä, ei kukaan tule kotiovelle tuomaan elämää.
Täysin totta. Mutta, itseään ei pidä kehittää naisten takia. Se pitää tehdä itsensä vuoksi. Muu hyvä seuraa sitten perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo kertoo vain siitä että naiset eivät ole olleet kauhean aktiivisia suuntaanne. Miksi se olisi teidän vikanne? :o
Kaksi juttua:
1) naiset harvemmin ovat aktiivisia normaalien miesten suhteen
2) jos nainen ei ole koskaan ollut mua kohtaan aktiivinen, niin eikö se tarkoita, että olen sen verran alhaisen tason mies, että en suhdetta ansaitsekaan?
Ykkönen on kyllä myytti. Naisten aktiivisuus ei vaan yleensä ole sellaista, että hankkiudutaan puheisiin tuntemattomien kanssa, vaan pitää olla jo naista suht lähellä ja olla joku kontakti että he rupeaisivat aktiivisiksi. Sittenkin se on sen verran hienovaraista ja perustuu sille että miehen on tehtävä yhteistyötä, että kaikki eivät tajua että molemmat osallistuvat ihan aktiivisesti. Sellainen mitä jotkut miehet yrittävät, yksipuolinen tavoittelu, ei ole hyväkään asia. Se että naiset heittäytyisivät passiiviksi ja esittäisivät vaikeasti saatavaa on myös enimmäkseen myytti ja perustuu tilanteeseen, että mies on kiinnostava mutta painaa päälle liikaa tai liian kömpelösti. Hänelle koitetaan viestiä, että vähän rauhallisemmin, vähän hienovaraisemmin, että saan tilaisuuden lämmetä omaan tahtiini. Tämä nähdään sitten viileän teeskentelemisenä ja miehen juoksuttamisena huvin vuoksi, samalla kun oikein tulkitaan että nainen kuitenkin oikeasti rohkaisee miestä jatkamaan.
En tiedä, ehkä. Subjektiivisia juttujahan nämä on. Mulla on siis kaksi vaihtoehtoa:
a) en ole huomannut naisten aktiivisuutta kohtaani
b) he eivät ole olleet aktiivisia, koska olen niin luotaantyöntävä
Kumpikaan ei kuulosta hyvältä.
Tai et ole ollut edes ulottuvilla, että susta olisi voinut kiinnostua. Eniten ehkä tuota, varmaan myös a:ta mukana ja onpa moni elämässä kohtaamasi nainen varmasti pitänyt sua luotaantyöntävänäkin, harvasta kaikki pitää.
Niin, mikä nyt on ulottuvilla oloa. Olen tähän ikään mennessä kerennyt käydä läpi aika monet baarireissut, festarit, kotibileet ja vastaavat. Olen myös käynyt koulut, työelämät ja kaveriporukat. Se, että olenko näissä tilanteissa riittävästi hakeutunut tilanteisiin, joissa naiset voisivat tuota aktiivisuuttaan osoittaa on sitten eri asia, mutta ei voi sanoa ettenkö olisi ollut ulottuvilla, jos joku nainen olisi suuntaani halunnut kurottaa.
Ulottuvilla olo on tietenkin jatkuva skaala. Mitä lähemmäs menee, sen ulottuvammilla on. Jossain tulee raja vastaan, että vielä lähemmäs meneminen on aloite. Tuo mitä kuvailet on se perustaso jolle useimmat osaa tulla tai joka ihmisille ensimmäiseksi tulee mieleen. Sen ja selvän aloitteenteon väliin jää kuitenkin tilaa jossa toimiminen on vähän epämääräisempää mutta sieltä ihmiset juuri yleensä etsii toisiaan. Jonkinlainen tutustuminen ja kontakti, ilman paineita ja taka-ajatuksia, ajatuksena tehdä yhdessä käsillä olevasta tilanteessa mahdollisimman mukava kokemus, mutta ehkä joskus avoin muullekin.
Kai tästä siis pitää päätellä, että perustasollani en ole niin kiinnostava, viehättävä tai vetovoimainen, että yksikään nainen siitä kiinnostaisi. Pitäisi mennä useammin pidemmälle, tuoda itseään tykö ja lähestyä mahdollisimman usein mahdollisimman montaa naista. No, tuon aika oli joskus 15 vuotta sitten. Ei tämän ikäisenä kokemattomana auta enää lähestyä, koska jos sattuisikin jonkin mukavan naisen kiinnostuksen herättämään kyllä tämä kiinnostus melko varmasti laantuisi, kun joutuisi katselemaan mun hapuilua ja epävarmuutta niissä jutuissa, joiden oletetaan tämän ikäisillä miehillä olevan hallussa ja hallinnassa.
Ei pidä päätellä, mutta sua ei tietenkään kukaan voi estää kyynistymästä ja käymästä pessimistiseksi. Siinä olet oikeassa, että rohkeampi aloitteellisuus ja se että viettää aikaa mahdollisimman monen kanssa parantavat mahdollisuuksia.
Naisia on muuten tosi erilaisia. 30-40 välillä sellainen epävarmuus joka parikymppisenä estää sietämästä miehen epävarmuutta on alkaa olla useimmista karissut pois. Ei kaikki siitä sittenkään pidä, mutta osaa ei haittaa yhtään. Aika monilla on fantasioitakin kokemattomista kumppaneista. Jos molemminpuolinen kiinnostus jonkin mukavan naisen kanssa herää niin ihan hyvät mahdollisuudet siinä on että asia ei ole hänelle mikään ongelma.
Olen mielestäni ennemmin realisti kuin pessimisti. En mä nyt lopeta ihmisenä olemista tai heitä täysin toivoa, mutta menen kuitenkin semmoisella mentaliteetillä, jossa ei odoteta mitään, mutta otetaan vastaan, jos jotain tulee.
Olet tietenkin myös oikeassa, että naisia on erilaisia. Tietenkin on. Mun kokemukset vain puhuu sen puolesta, että tuollaiset kuvailemasi ovat kuitenkin selvässä vähemmistössä. Varmasti, jos tarpeeksi kohtaa ihmisiä ja on heitä kohtaan tarpeeksi avoin, niin tuollainenkin nainen voi tulla vastaan, mutta en tiedä miten monta kohtaamista se vaatii. Koska eihän se ole niin yksinkertaista, että löytää naisen, jolle kokemattomuus ja epävarmuus ei ole ongelma, vaan pitää myös löytää tuollainen nainen, joka vielä sattuu olemaan minusta kiinnostunut.
Niin kaikki pessimistit sanoo. Toi on ihan hyvä asenne mitä kuvaat, mutta sitä voisi vielä parantaa olemalla optimisti. Optimistikaan ei odota mitään ja ottaa vastaan kun tulee. Mutta kun asiat ei tule selvinä ja helppoina ja binäärisinä vaan harmaan sävyinä ja epämääräisinä kaikuina, niin pessimisti olettaa että ei siinä ollutkaan mitään. Nainen vaikutti kiinnostuneelta, mutta kun ei tehnyt selväksi se oli varmaan vaan harhaa. Treffit päättyi epäselviin tunnelmiin, ei kehtaa laittaa enää viestiä kun se varmaan piti pellenä. Tai jos laittaa, niin ei ainakaan pistä yhtään itseään likoon vaan oikein huolella koittaa esittää että naisen vastaus on yhdentekevä, en mä tässä pety vaikket tykkäiskään musta, kun en mäkään tykkää susta.
Optimisti joskus nolaa itsensä mutta käytännössä optimisti on se ainoa noista joka on millekään avoinna.
Todennäköisesti se kokemattomuus välittyy sun olemukseesi ainakin jollain lailla. En tarkoita, että näkyisi päällepäin, mutta ne naiset jotka siihen suhtautuvat myötämielisesti ovat monessa tapauksessa niitä samoja naisia jotka susta muutenkin kiinnostuisivat. Kaikilla on sama homma edessä, että seulotaan jotain itselle sopivaa osajoukkoa isomman seasta ja ero ei näy päällepäin. En osaa sanoa tuohon muuta kuin että onnea ja kärsivällisyyttä, ja vaikka varmasti tuntuu että olet muita hankalammassa asemassa niin ero ei ole niin iso kuin voisit luulla.
Omia mahdollisuuksiaan tuntemattomaan ryhtyessä ei kannata yrittää hirveästi arvioida etukäteen. Yleensä todellisuus osoittautuu tajuttoman paljon mutkikkaammaksi kuin mitä mielessään koitti mallintaa ja ennustaa heti kun kokeilee jotain uutta sen verran että saa jalkansa märiksi. Etenkin jos toisia ihmisiä on osallisena. Usein käy ilmi että "epäonnistumisetkin" on jollain tapaa kiinnostavia ja arvokkaita, eikä niitä tarvitse laskea kustannuksiin.
Mä haluan välttää sanaa pessimisti, koska se tarkoittaisi ainakin omalla kohdallani sitä, että myönnän itselleni luovuttaneeni täysin. Haluan ylläpitää kuvaa maailmasta ja todellisuudesta, jossa tilanteeni on sellainen, joka estää suurimman osan potentiaalisistakin suhteista ja täten käsitykseni mahdollisuuksistani on realistinen eikä kyyninen tai pessimistinen.
Se että olisiko optimismi parempi ajatusmalli on sitten toinen kysymys ja siihen ei varmasti ole muuta vastausta kuin että tietysti olisi. Optimismiakin paremmaksi kokisin kuitenkin rohkeuden ja kyvyn olla ajattelematta muiden ihmisten mielipiteitä tai omaa tilannettaan. On hyvä kyetä analyyttiseen ajatteluun, mutta jos se estää ihmistä käyttämästä tilaisuuksia tai lamauttaa, kuten se mun kohdalla tekee, niin silloin se on yhtäaikaa myös edistymistä estävä haitta. Kun pelkää vastapuolen reaktiota tai jopa olettaa tietävänsä sen reaktion etukäteen, niin silloin ollaan jo melko huonolla tasolla.
Mä en tiedä onko musta kiinnostuneita naisia. Ei niitä ole koskaan paljon ollut. Osittain omasta syystäni ja osittain siitä syystä, että en ole kovin kiinnostava. Siinä olet kuitenkin oikeassa, että tähän voi itsekin vaikuttaa ja kun rohkaistuu yrittämään voivat ne omat ennakkokäsitykset usein heittää kuperkeikkaa ja tilanteesta muodostua toisenlainen kuin oli etukäteen luullut.
Jos oppisi paremmin hyväksymään epäonnistumiset, takapakit ja olemaan rohkeampi, niin mahdollisuudet olisivat paremmat. Valitettavasti tämä omassa surkeuden kuplassa oleskelu on usein aivan liian houkuttelevaa.
Musta se, että ajattelee etukäteen tietävänsä toisen reaktion olevan negatiivinen on nimenomaan pessimismiä. Mutta sun ei toki kannata ajatella olevasi pessimisti kun se on sulle tuolla lailla tärkeää. Se on joka tapauksessa totta, että liika ajattelu pitäisi kyetä laittamaan pois päältä koska sillä tulee vain sabotoineeksi itseään.
Mulle on ollut luontevaa opetella etsimään se tosiasioiden kanssa ristiriidaton tulkinta, joka parhaiten auttaa mua tavoittelemaan päämäärääni ja uskomaan siihen. Olen myös yliajattelija ja itseni jumiuttaminen on yleensä melkein mitä tahansa yrittäessä paljon suurempi ongelma kuin se, että en olisi arvioinut tilannetta riittävän realistisesti. Näillä spekseillä se pragmaattisin on käytännössä aina optimistisin realistinen tulkinta. Yliajattelijan analyysit pyrkivät maailman ennustettavuuteen nähden aivan liian suureen hallittavuuteen joten niitä on paljonkin varaa optimoida yksinkertaistamalla. Ja optimistisilla tulkinnoilla on tapana lamaannuttamisen sijaan avata silmiä mahdollisuuksille. Tuskailu siitä mitä joku toinen varmaan musta ajattelee tai kuinka hankala tilanteeni on on paljon pienempi ongelma, kun oletan systemaattisesti että kaikki on niin lähellä sitä mitä toivoisinkin kuin datan valossa on mahdollista. Optimismi ja liian ajattelun välttäminen eivät siis ainakaan mun kokemuksen perusteella ole toistensa vaihtoehtoja.
Parisuhteeseen päätyminen ei vaadi kovin kummoista kiinnostavuutta. Se on paljon tärkeämpää, että on saatavilla ja osaa antaa ja vastaanottaa niitä asioita joita ihmiset toisistaan hakee. Sekin tietenkin helpommin sanottu kuin tehty.
Onko sulla joku konkreettinen suunnitelma miten lähteä sieltä kuplasta? Jos sellaisen tekee valmiiksi niin sitten niinä hetkinä kun levottomuus tai turhautuminen antaakin tilapäisen motivaatiobuustin epätietoisuus ei ole hidasteena.
On jotenkin kuvaavaa että pääsääntöisesti miehet pohtivat tällaisia. Ilmeisesti naisilla ei tällaisia "ongelmia" ole.
Vierailija kirjoitti:
uskoisitte vanhempaa valtiomiestä. parisuhde ei ole kuin ensimmäiset pari kolme-kuukautta hienoa aikaa. ei ole unelmoinnin arvoista. sen jälkeen pelkkää myöntymistä ja parhaimmillaan kehnoja kompromisseja.
Jaa, ehkä tämä ei mene näin kaikilla. Ja ehkä me haluaisimme tämän itse kokea ja tehdä siitä sitten omat johtopäätöksemme mitä se seurustelu ja yhteiselo oikeasti onkaan.
Ei siihen kannata takertua. Kyllä luonto tikanpojan ajaa puuhun, kun oikea hetki on.
Ainakin naisena uskon, ettei kovin monia miehiä haittaa kokemattomuus.
Tai mitä on sitten olla kokenut? On minulla kyllä elämänkokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei siihen kannata takertua. Kyllä luonto tikanpojan ajaa puuhun, kun oikea hetki on.
Ainakin naisena uskon, ettei kovin monia miehiä haittaa kokemattomuus.
Tai mitä on sitten olla kokenut? On minulla kyllä elämänkokemusta.
Milloin se oikea hetki tulee? 40 vuotta on jo odoteltu. Olisi kiva, jos olisi jo aikaisemmin tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelpaako mt-ongelmainen ja työtön nainen? Ja pitäiskö sut tulla kotoa hakemaan?
Riippuu minkälaisia mt-ongelmia ja työttömyys ei ongelma ajatuksena ole, vaikeuttaa se tosin jos välimatkaa on paljon ja niin onko rahaa nähdä usein? En ole sanonut että pitää tulla kotoa hakemaan.
ap
No niin. Eli sulle pitää toimittaa pillua kotiovelle. Ilmeisesti sun mt-ongelmat on sellaisia että on varaa nirsoilla, ja muijalla pitää olla niin paljon rahaa että on varaa reissata sun luo. Missähän se oma vastuu tilanteesta on?
Ei vaan yritin selittää tai antaa olla kun en osaa selittää mitä tarkoitin, sanon mitä sanon se ymmärretään väärin.
ap
Sori vaan, mut vaikka palstakilttikset muuta väittää, niin myös naisen pitäisi saada parisuhteesta jotain. Ja ei, kyseessä ei ole ylimielisten ja julmien naisten kiusauskampanja vaan ihan normaali elämä.
Palstakilttiksille sopii erittäin hyvin silikoninen torso tai fantasia nukke. Molemmat saa tilattua kotiovelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On jotenkin kuvaavaa että pääsääntöisesti miehet pohtivat tällaisia. Ilmeisesti naisilla ei tällaisia "ongelmia" ole.
On, mutta naiset syyttää tilanteesta itseään. Miehet syyttää naisia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten, on elämässä muutakin kuin naiset, parisuhde ja häsiskely. Ei se ole ollenkaan sellaista kuin kuvittelette, pelkkää auvoista onnea ja harrastetaan vaan seksiä. Kun alkuhuumasta päästään, niin useimmiten se muuttuu suorastaan vastenmieliseksi touhuksi.
Juuri tämä. Nuo nysvät kuvittelevat että suhde olisi yhtä juhlaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten, on elämässä muutakin kuin naiset, parisuhde ja häsiskely. Ei se ole ollenkaan sellaista kuin kuvittelette, pelkkää auvoista onnea ja harrastetaan vaan seksiä. Kun alkuhuumasta päästään, niin useimmiten se muuttuu suorastaan vastenmieliseksi touhuksi.
Juuri tämä. Nuo nysvät kuvittelevat että suhde olisi yhtä juhlaa.
Jep, ja että naisen saaminen jotenkin maagisesti järjestäisi heidän muun elämänsä. Että sitten yhtäkkiä jotenkin maagisesti tulisi koulutus, kavereita ja työpaikka, ja nainen olisi heille uusi äiti, joka tekisi kaikki kotityöt.
Ei mene noin, tissiposket. Ensin teillä pitää olla elämä, sitten se nainenkin löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten, on elämässä muutakin kuin naiset, parisuhde ja häsiskely. Ei se ole ollenkaan sellaista kuin kuvittelette, pelkkää auvoista onnea ja harrastetaan vaan seksiä. Kun alkuhuumasta päästään, niin useimmiten se muuttuu suorastaan vastenmieliseksi touhuksi.
Juuri tämä. Nuo nysvät kuvittelevat että suhde olisi yhtä juhlaa.
Jep, ja että naisen saaminen jotenkin maagisesti järjestäisi heidän muun elämänsä. Että sitten yhtäkkiä jotenkin maagisesti tulisi koulutus, kavereita ja työpaikka, ja nainen olisi heille uusi äiti, joka tekisi kaikki kotityöt.
Ei mene noin, tissiposket. Ensin teillä pitää olla elämä, sitten se nainenkin löytyy.
Mä tunnen monta paria joilla ei ole elämää mutta on toisensa ja sekin on jo paljon. Ei kaikki haluakaan järjestää asioitaan mitenkään sen kummemmiksi vaan ovat luuseriuteensa tyytyväisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kiinnostun itsevarmoista miehistä, tosin valitettavasti joskus pelimiehiä ja pettäjiä.
Mutta jos kiinnostuisin aloittajasta esim. ulkonäön perusteella, niin kyllähän se kiinnostus lopahtaisi minuuteissa, jos toisesta ei saisi vastakaikua: itsevarmaa keskustelua, juttelua, silmiin katsomista/vilkuilua, hymyä tms kiinnostusta.
Jos tuijottelisi jalkojaan, niin olisihan se merkki, ettei häntä kiinnostaisi.
rahallahan sitä kokemattomuutta saa poistettua.paljon on mukavia naisia kenelle raha kelpaa ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitå hävettåvää siinä on ettå ei ole kokemusta naisista? Sinusta saa joku ihana nainen ihanan miehen.
Jos pitäisi valita mies jolla takana naissuhteita tai kokematon niin valitsisin tietenkin jälkimnäisen. Ensimmäisessäkään ei mitåän vikaa mutta mieluummin kokematon.
Vierailija kirjoitti:
Miten se elämä muuttuisi, jos joku nyt säälistä antaisi noille runkkareille?
Ei mitenkään, olisi yhä kouluttamaton, työtön äidin kanssa asuja.
Ei ole oikotietä, ei kukaan tule kotiovelle tuomaan elämää.
Näin ihmiset ajattelevat kokemattomista miehistä. Ja vielä ihmetellään miksi miehet eivät asiasta kenellekään puhu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten, on elämässä muutakin kuin naiset, parisuhde ja häsiskely. Ei se ole ollenkaan sellaista kuin kuvittelette, pelkkää auvoista onnea ja harrastetaan vaan seksiä. Kun alkuhuumasta päästään, niin useimmiten se muuttuu suorastaan vastenmieliseksi touhuksi.
Juuri tämä. Nuo nysvät kuvittelevat että suhde olisi yhtä juhlaa.
Jep, ja että naisen saaminen jotenkin maagisesti järjestäisi heidän muun elämänsä. Että sitten yhtäkkiä jotenkin maagisesti tulisi koulutus, kavereita ja työpaikka, ja nainen olisi heille uusi äiti, joka tekisi kaikki kotityöt.
Ei mene noin, tissiposket. Ensin teillä pitää olla elämä, sitten se nainenkin löytyy.
Mitä te saatte tästä? Tässä ketjussa on ollut asiallista keskustelua ja ihmisiä, jotka haluavat vain puhua tilanteestaan, koska eivät ehkä siitä muualla pysty tai halua keskustella. Te keksitte nuo oletukset kokemattomista miehistä omasta päästänne. Teette tuomioita omien ennakkoluulojenne perusteella. Haukutte ja pilkkaatte ihmisiä, joita te ette tunne ja jotka eivät ole tehneet teille yhtään mitään. Jos on noin paha olo, niin menkää vaikka huutamaan parvekkeelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se elämä muuttuisi, jos joku nyt säälistä antaisi noille runkkareille?
Ei mitenkään, olisi yhä kouluttamaton, työtön äidin kanssa asuja.
Ei ole oikotietä, ei kukaan tule kotiovelle tuomaan elämää.
Näin ihmiset ajattelevat kokemattomista miehistä. Ja vielä ihmetellään miksi miehet eivät asiasta kenellekään puhu.
Luulen, että tuollaisia kommentteja tulee niiltä, jotka eivät ole lukeneet ketjua tätä viimeisintä sivua enempää. Ei ihmisten empatiavaje ole niin paha kuin kuvittelet.
Tietysti täällä on niitäkin, jotka niputtavat kaikki naisettomuudestaan valittavat samaan kastiin k-miesten kanssa. Se on valitettavaa.
No parempi se on kuin joku húoripukki. Mieluummin minä tuollaisen miehen ottaisin. Paitsi jos sinullakin on tarkoitus vaan saada mahdollisimman monta naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On jotenkin kuvaavaa että pääsääntöisesti miehet pohtivat tällaisia. Ilmeisesti naisilla ei tällaisia "ongelmia" ole.
On, mutta naiset syyttää tilanteesta itseään. Miehet syyttää naisia.
Saat tuon kuulostamaan siltä kuin se olisi jotenkin väärin.
Lisää kuitenkin nollasta vähäiseen mikä on aika ratkaiseva ero. Juttelemisessa ei ole ajatuksena jatkaa samalla tavalla loputtomiin vaan oppia mahdollisuuksien mukaan uutta. Se tietenkin tulee esteeksi, jos naisista ei pidä ja heille puhumista sietää vaan seksiä saadakseen.