Todella suomalaiset asiat, joita et vaan ymmärrä?
Tuli toisesta ketjusta mieleen. Mikä suomalaiseen kulttuuriin olennaisesti kuuluva asia ei vaan sytytä sinua?
Tästä tulee varmasti alapeukkuja, mutta aloitan rohkeasti: Speden huumori.
Kommentit (351)
Puhekulttuuri. Bussissa ei vain voi sanoa "Anteeksi, jään seuraavalla pysäkillä" vaan pitää alkaa kiemurrella ja mutista, jopa töniä sitä vierustoveria väistymään. Jos joku on kaupassa sen hyllyn edessä, josta itse haluaisi ottaa jotain, jäädään joko hiljaa nököttämään ja odottamaan toisen siirtymistä, tai sitten vain aletaan kurotella haluttua tavaraa sen toisen ihmisen naaman edestä. Mielestäni aika raivostuttava osa kulttuuriamme.
Linnan juhlat. Itsenäisyyspäivänä toljotetaan telkkarista, kun itseä menestyneemmät ihmiset jonottavat joihinkin "yläluokan" juhliin. Ulkomailla itsenäisyyspäivän ohjelma on vähän eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsismia. Suomessa on väestöön suhteutettuna eniten B-klusterin persoonallisuushäiriöistä kärsiviä koko maailmassa. En ymmärrä miksi.
Samaa olen miettinyt. Narsismin ja epävakaan taustalla on tosin invalidaatio eli toisen tunteiden ja sisäisen kokemuksen mitätöiminen. Lapsen pelon vähättely tai sille nauraminen on mitätöintiä. Mitätöivä ja nolaava kasvuympäristö. Ei ole kauaa kuin kouluissa kasvatettiin nolaamalla luokan edessä. Esimerkiksi laulukokeet. Kyselkääpä ulkkiksilta oliko heidän kouluissa laulukokeita.
Epävakaata ja narsismia on kyllä tyhmää liittää toisiinsa sillä epävakaa voi parantua ja vihaa itseään ja omaa käytöstään. Narsistit harvoin paranevat ja rakastavat vain itseään.
Pakollinen asepalvelus. Kuinka monessa muussa maassa tällainen on vielä pakollista? Eikä Suomi ole edes sodan uhan alla. Tuhlataan vain valtion resursseja. Lisäksi, jos se sota kuitenkin jostain ihmeen syystä syttyisi, lähtisivät työikäiset miehet sitten sotaan, työpaikat tyhjenisivät ja koko yhteiskunta jämähtäisi paikoilleen. Vapaaehtoinen armeija olisi paras ja järkevin ratkaisu.
N34
Vierailija kirjoitti:
Pakollinen asepalvelus. Kuinka monessa muussa maassa tällainen on vielä pakollista? Eikä Suomi ole edes sodan uhan alla. Tuhlataan vain valtion resursseja. Lisäksi, jos se sota kuitenkin jostain ihmeen syystä syttyisi, lähtisivät työikäiset miehet sitten sotaan, työpaikat tyhjenisivät ja koko yhteiskunta jämähtäisi paikoilleen. Vapaaehtoinen armeija olisi paras ja järkevin ratkaisu.
N34
Huoh et taida tietää paljoa maanpuolustustuksesta. Sodan syttyessä todennäköisesti ensin suosittaisiin nuoria miehiä ja naisia, sitten niitä yli kolmekymppisiä. Tärkeissä ammateissa olevat saisi jatkaa töitään ja yli 45v miehet olisi suhteellisen turvassa sodankäynniltä ja otettaisiin vasta vakavassa tilanteessa mukaan sotimaan ja sillonkin todennäköisesti vaan helpoimpiin tehtäviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsismia. Suomessa on väestöön suhteutettuna eniten B-klusterin persoonallisuushäiriöistä kärsiviä koko maailmassa. En ymmärrä miksi.
Samaa olen miettinyt. Narsismin ja epävakaan taustalla on tosin invalidaatio eli toisen tunteiden ja sisäisen kokemuksen mitätöiminen. Lapsen pelon vähättely tai sille nauraminen on mitätöintiä. Mitätöivä ja nolaava kasvuympäristö. Ei ole kauaa kuin kouluissa kasvatettiin nolaamalla luokan edessä. Esimerkiksi laulukokeet. Kyselkääpä ulkkiksilta oliko heidän kouluissa laulukokeita.
Epävakaata ja narsismia on kyllä tyhmää liittää toisiinsa sillä epävakaa voi parantua ja vihaa itseään ja omaa käytöstään. Narsistit harvoin paranevat ja rakastavat vain itseään.
Molempien taustalla häpeäidentiteetti. Narsistikin voi parantua, sen täytyy vain ensin murentua itkeväksi ja tuntevaksi epävakaaksi, koska omien tunteiden projisoiminen muihin on "kielletty". Narsisti vain ei hakeudu hoitoon, hänessähän ei ole mitään vikaa. Siksi epävakaalla on enemmän toivoa.
Perusvihamielinen asenne muita tuntemattomia ihmisiä kohtaan. Mitä toi nyt tuohon tunkee, eikö tajua, että on tiellä, onko sen pakko nyt istua mun viereen, kun muuallakin on tilaa, mikä toi luulee olevansa...jne. Lähtökohtaisesti ollaan ensin epäluuloisia tuntemattomia kohtaan. Liekö historiamme peruja.
Jos pyytää kohteliaasti anteeksi, saa vastaan mykän, ihmeellisen mulkaisun ja vastaavasti usein joku rynnii tönimällä ohitse, mutta ei pyydä anteeksi.
Peruskohteliaisuus ja toisia huomioiva ystävällisyys puuttuvat, mutta olen kuitenkin huomannut, että pientä positiivista kehitystä tässäkin on tapahtumassa, onneksi.
Omaan maahan ja kansalaisuuteen kohdistuva itseinho ja alemmuudentunne. Jotenkin vastenmielistä.
Ilottomat mustiin puetut mykät ihmiset. Jokainen voisi ilahduttaa toista joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humalahakuinen juominen
Sama, vaikka olen kyllä humalassa ollut itsekin. Se on kuitenkin aina ollut vahinko eikä tavoiteltu tila.
Niinpä niin. :)
Vierailija kirjoitti:
Puhekulttuuri. Bussissa ei vain voi sanoa "Anteeksi, jään seuraavalla pysäkillä" vaan pitää alkaa kiemurrella ja mutista, jopa töniä sitä vierustoveria väistymään. Jos joku on kaupassa sen hyllyn edessä, josta itse haluaisi ottaa jotain, jäädään joko hiljaa nököttämään ja odottamaan toisen siirtymistä, tai sitten vain aletaan kurotella haluttua tavaraa sen toisen ihmisen naaman edestä. Mielestäni aika raivostuttava osa kulttuuriamme.
Tähän liittyy käänteiset tapaukset. Jos sanot anteeksi saanko ottaa tuosta hyllystä jotain, saat vihat päällesi, kun toisen pitää hoitaa asiat ensin ja rauhassa. Parempi on odottaa hiljaa.
Se että suomalainen on valmis maksamaan satasen ettei naapuri ei saisi viittäkymppiä. Tämmöisellä asenteella pääsemmekin pitkälle.
Vesa-Matti Loiri ja Aki Kaurismäki.
Aika moni täällä lueteltu asia ei ole mitenkään sidoksissa suomalaisuuteen, vaan se osoittaa ainoastaan kirjoittajien kapean ajatusmaailman. Nostetaan nyt esimerkiksi tuo kateus -kortti, joka aina pistetään suomalaisuuden piikkiin. En ymmärrä moista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humalahakuinen juominen
Sama, vaikka olen kyllä humalassa ollut itsekin. Se on kuitenkin aina ollut vahinko eikä tavoiteltu tila.
Niinpä niin. :)
Niin, ihan vahingossa juot liikaa.
En tiedä sitten olenko väärässä jos sanon, että täällä on paljon kiusaamista ja sellainen kulttuuri, joka monesti kannustaa siihen. Aina kouluista työpaikoille asti. Jonkinlainen yhteishengen nostatus, erilaisuuden hyväksyminen, empaattisuus ja muutenkin sellainen kunnioittava käytös hukassa. Tämän vuoksi toisaalta ymmärtää sen joidenkin ihmisten ujouden sekä sen, että varoo sanojaan jos on esim koulussa ollut sellaisessa luokassa, jossa kiusataan. Itse kuulun näihin "muiden vaientamiin" ja vasta vähitellen opettelen sitä, että uskallan taas puhea ja olla sosiaalisempi. Sekään ei tietenkään auta jos yrittää puhua muille ja nämä eivät vastaa eli sitten se on itsekin vaikeaa ujona ihmisenä yrittää tutustua. Minulla on muutamia ulkomaalaisia tuttuja ja heidän kanssaan jotenkin helpompaa ujommankin puhua, kun tavallaan vetävät sinut "mukaan" ja eivät jätä yksin. Siinä sitten itsellekin helpompi rohkaistua. Tietenkin tämä on yleistystä silti. Muuten olen tyytyväinen lähes kaikkeen ja en välitä mistään pikkujutusta.
Samaa olen miettinyt. Narsismin ja epävakaan taustalla on tosin invalidaatio eli toisen tunteiden ja sisäisen kokemuksen mitätöiminen. Lapsen pelon vähättely tai sille nauraminen on mitätöintiä. Mitätöivä ja nolaava kasvuympäristö. Ei ole kauaa kuin kouluissa kasvatettiin nolaamalla luokan edessä. Esimerkiksi laulukokeet. Kyselkääpä ulkkiksilta oliko heidän kouluissa laulukokeita.