Lue keskustelun säännöt.
Rakastan miestäni yli kaiken, mutta hänen ex ja lapsi häiritsevät
21.11.2019 |
Onko täällä muita lapsettomia, jotka ovat rakastuneet/ olleet joskus rakastuneet mieheen, joka ollut jo naimisissa ja on lapsi/ lapsia edellisestä liitostaan?
Täällä yksi ja en mitään muuta toivoisi kuin että olisin tavannut mieheni ennen hänen tavattuaan exäänsä. Unelmoin vain siitä, että minä olisin saanut olla se, joka mennyt hänen kanssaan naimisiin ja perustanut perheen. Nyt minä saan sitten ns. jämän eli lapsi mukana ja inhottava ex. Miehellä sen verran ikää, ettei lapsia enää halua. Mies on täyttä kultaa, mutta emme voisi edes muuttaa yhteen tuon lapsen takia. Lapsi aiheuttaa minussa todella voimakkaita traumaperäisiä stressireaktioita oman taustani vuoksi.
En tiedä, pitäisikö vain luopua miehestä ja olla aivan yksin, hoitaa itseni kuntoon ja löytää ehkä toinen unelmieni mies. Vaiko jäädä ja yrittää saada traumat kuntoon ja hyväksyä kohtaloni, että miehellä on oma entinen perhe-elämänsä, joka seuraa perässä.
Olen niin rakastunut, vuoden aikana tunteet syntyneet ja kasvaneet hitaasti, mutta varmaksi. En kuitenkaan ole koskaan tuntenut vastaavaa turvattomuutta kuin nyt, lukuunottamatta lapsuuttani.
Mitä te tekisitte tilanteessani? Onko kohtalontovereita?
Kommentit (43)
"Lapsi aiheuttaa minussa todella voimakkaita traumaperäisiä stressireaktioita oman taustani vuoksi."
Hoida pääsi kuntoon ennen kuin rupeat edes haaveilemaan omasta lapsesta & perheestä.
Tietääkö miehesi mitä mieltä olet hänen lapsestaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä mies. Lapsi tulee aina olemaan osa miestä. En olisi koskaan alkanut olemaan tuollaisen jätepalan kanssa.
Me kaikki tiedämme minkä "neuvon" ap haluaa. No minäpä kerron: Myrkytä se lapsi. Sillähän siitä pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Lasta ei olla kasvatettu, eli ei ole rajoja. Pelkään häntä suunnattomasti taustani takia. Pelkkä lapsen nimikin saa shokkitilan, kun kokemukset lapsen kanssa olivat todella huonot. Kuulostan todella hullulta tämän perusteella :D
Juu ei. Jätä kotileikit, ja hoida itsesi kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
No mitä ne lapsuutesi traumat ovat? Sori, mutta en keksi mikä lapsuuden trauma saisi inhoamaan jonkun eksää ja lasta.
Äärettömän arvaamaton ja väkivaltainen äiti, jota piti oppia miellyttämään. Lapsen arvaamattomuus ja miehen rajattomius kasvatustyylissä saa valtavat reaktiot minussa aikaiseksi.
En alussa ymmärtänyt, mitä tosiaan tarkoittaa se, että toisella on lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä tarinassa vaikuttaa provolta? Ihan tosissani olen ja pyytäisin neuvoja.
Kirjoitustyylisi. Se on luettu niin monta kertaa aiemmin.
Otaksun että ap on se sama trolli, joka täällä on viime kuukaisina provoillut niillä "Heitin miehen kuolleen ex-vaimon tavarat roskiin, miksi mies suuttui siitä?"-ketjuilla.
Vierailija kirjoitti:
Lasta ei olla kasvatettu, eli ei ole rajoja. Pelkään häntä suunnattomasti taustani takia. Pelkkä lapsen nimikin saa shokkitilan, kun kokemukset lapsen kanssa olivat todella huonot. Kuulostan todella hullulta tämän perusteella :D
Mistä tiedät että mies kasvattaisi teidän yhteistä lasta yhtään sen paremmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä ne lapsuutesi traumat ovat? Sori, mutta en keksi mikä lapsuuden trauma saisi inhoamaan jonkun eksää ja lasta.
Äärettömän arvaamaton ja väkivaltainen äiti, jota piti oppia miellyttämään. Lapsen arvaamattomuus ja miehen rajattomius kasvatustyylissä saa valtavat reaktiot minussa aikaiseksi.
En alussa ymmärtänyt, mitä tosiaan tarkoittaa se, että toisella on lapsi.
Se lapsi ei ole tässä se ongelma, ongelma on sinun pääkoppasi.
Vierailija kirjoitti:
"Lapsi aiheuttaa minussa todella voimakkaita traumaperäisiä stressireaktioita oman taustani vuoksi."
Hoida pääsi kuntoon ennen kuin rupeat edes haaveilemaan omasta lapsesta & perheestä.
Tietääkö miehesi mitä mieltä olet hänen lapsestaan?
Tietää kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei halua lapsia, joten asia on selvä.
Laita mies vaihtoon. Löudätte sopivammat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä ne lapsuutesi traumat ovat? Sori, mutta en keksi mikä lapsuuden trauma saisi inhoamaan jonkun eksää ja lasta.
Äärettömän arvaamaton ja väkivaltainen äiti, jota piti oppia miellyttämään. Lapsen arvaamattomuus ja miehen rajattomius kasvatustyylissä saa valtavat reaktiot minussa aikaiseksi.
En alussa ymmärtänyt, mitä tosiaan tarkoittaa se, että toisella on lapsi.
Se lapsi ei ole tässä se ongelma, ongelma on sinun pääkoppasi.
Kyllä tiedän sen. Olet täysin oikeassa. Apua ooen nyt alkamassa saamaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkakaa yhdessä, mutta hoida myös itsesi kuntoon. Hakeudu psykoterapiaan. Ajan kanssa, kun saat käsiteltyä ongelmat, on sinun helpompi rakentaa toimiva suhde lapseen. (minkä ikäinen lapsi muuten on?)
Mutta nyt alas niitä päiväunelmista "toivon vain ettei koko exää ja lasta olisi.." Niin kauan kuin haaveilet mahdottomia et myöskään yritä tosissasi muuttua. Sillä sinun ainostaan täytyy muuttaa asennettasi tai ennenpitkää menetät miehen.
Vierailija kirjoitti:
Me kaikki tiedämme minkä "neuvon" ap haluaa. No minäpä kerron: Myrkytä se lapsi. Sillähän siitä pääsee.
Vielä parempi olisi lavastaa miehen ex, jolloin ei enää olisi mitään syytä olla mustasukkainen miehen ja eksän jakamasta menneisyydestä ja mahdollisista positiivisista tunteista. Mies olisi ap:n. Ja, jotta mies ei varmasti haikaile mistään muusta niin miehelle lobotomia. Noin, problem solved.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä ne lapsuutesi traumat ovat? Sori, mutta en keksi mikä lapsuuden trauma saisi inhoamaan jonkun eksää ja lasta.
Äärettömän arvaamaton ja väkivaltainen äiti, jota piti oppia miellyttämään. Lapsen arvaamattomuus ja miehen rajattomius kasvatustyylissä saa valtavat reaktiot minussa aikaiseksi.
En alussa ymmärtänyt, mitä tosiaan tarkoittaa se, että toisella on lapsi.
minäminäminäminäminäminäminäminäminä... olet muuten aika varmasti narsisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä tarinassa vaikuttaa provolta? Ihan tosissani olen ja pyytäisin neuvoja.
Kirjoitustyylisi. Se on luettu niin monta kertaa aiemmin.
Otaksun että ap on se sama trolli, joka täällä on viime kuukaisina provoillut niillä "Heitin miehen kuolleen ex-vaimon tavarat roskiin, miksi mies suuttui siitä?"-ketjuilla.
Tämä tapa kirjoittaa on täällä liki joka päivä. Teema on aina sellainen, että se saa mammat liikkeelle.
Ja sinulla ei ole painolastia tai elettyä elämää? Mies on mahdollisesti eron myötä työstänyt hankalia asioita. Olisiko myös sinun aika työstää näitä mainitsemiasi ongelmia. Nyt kun kuvioissa on jo miehen lapsi.
Kunnon trolli osaa vaihdella kirjoitustyylejä ja vivahteita. Ei kannata jäädä kiinni heti kalkkiviivoilla.
Vierailija kirjoitti:
Kunnon trolli osaa vaihdella kirjoitustyylejä ja vivahteita. Ei kannata jäädä kiinni heti kalkkiviivoilla.
On ap:kin kehittynyt. Alkuaikoina hän ei osallistunut ketjuun, mutta nykyään hän vähän vastailee. Tämän oppi, kun annettiin palautetta siitä, että vastaamattomuus paljastaa hänet trolliksi.
Nyt en enää viitsi antaa palautetta, mistä hänet tunnistan. En viitsi auttaa häntä liian hyväksi.
Hauskaa kun sanotte minua trolliksi. Elämäni taitaa olla täysi trolli..
Lasta ei olla kasvatettu, eli ei ole rajoja. Pelkään häntä suunnattomasti taustani takia. Pelkkä lapsen nimikin saa shokkitilan, kun kokemukset lapsen kanssa olivat todella huonot. Kuulostan todella hullulta tämän perusteella :D