Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan muu ikipullukka saanut käännettyä kelkkansa?
21.11.2019 |
Olin jo lapsena ylipainoinen, ja koko suvussani ei ole yhtään normaalipainoista ihmistä jonka tuntisin. Olen jo lapsena omaksunut huonot ruoka- ja liikuntatavat, joita kuitenkin aikuiseksi tultuani pystyin aika hyvin muuttamaan, eikä tilanteeni ole ihan toivoton. Tästä huolimatta olen ollut aina lievästi ylipainoinen, ja herkut ovat olleet minulle ongelma koko elämäni ajan.
Hetkellisesti olen pystynyt pari kertaa laihduttamaan normaalipainoon, mutta olen aina lihonut takaisin. Syön terveellistä ja normaalia kotiruokaa, ja pidän liikkumisesta. Mutta minulla on pakonomainen tarve ahmia herkkuja silloin tällöin varsinkin jos olen stressaantunut, ja vuosi vuodelta lihon lisää.
Onko kukaan samankaltaisella taustalla onnistunut painonhallinnassa ja miten? Auttoiko terapia - millainen? Itseapukirjat? Ulosteensiirto? Vatsalaukun pienennysleikkaus?
Kommentit (46)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettele itsekuria. Olet vaan laiska pullukka, joka syö kaikkiin tunnetiloihin. Ei siinä mitään vatsalaukun leikkausta tarvita vaan ryhtiliike. Sen sijaan että mätät ruokaa suuhun niin lähdet ulos lenkille. Helpolla et tietenkään pääse ja aluksi elämäntapa muutos voi tuntua vaikealle, mutta tavoitteita kohti askel kerrallaan. Siitä se lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Opettele itsekuria. Olet vaan laiska pullukka, joka syö kaikkiin tunnetiloihin. Ei siinä mitään vatsalaukun leikkausta tarvita vaan ryhtiliike. Sen sijaan että mätät ruokaa suuhun niin lähdet ulos lenkille. Helpolla et tietenkään pääse ja aluksi elämäntapa muutos voi tuntua vaikealle, mutta tavoitteita kohti askel kerrallaan. Siitä se lähtee.
Olen aina ollut laiska ja mukavuudenhaluinen. Stressinsietokyky heikko. Miten persoonallisuuden piirteitä muutetaan? Tunnesyömisen olen tajunnut itsekin, mutta en ole osannut tehdä sille mitään. Kenelläkään hyviä self-help-kirjavinkkejä aiheeseen liittyen?
Miten itsekuria opetellaan? Lenkille lähtö herkuttelun sijasta on tuttua, kuten myös saunominen, musiikin kuuntelu, jokin muu puuhailu... Auttavat vaihtelevasti, kunnes taas repsahdan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Paljonko sitä painoa on? Stressinhallinta kuntoon niin ei tulisi stressiahmintaa? Sokeri saattaa myös aiheuttaa sitä stressaantunutta oloa.
Vaihtelevasti 8-16kg liikaa. Miten stressin saa hallintaan?
Sokerin syömisen olen huomannut ainakin hiljalleen vain lisäävän sokerin halua.
Ap
Mä luin vähän aikaa sitten tieteellisiä artikkeleita pitkän tähtäimen painonhallintamenetelmistä. Laihtuminenhan ei tosiaan ole vaikeaa, vaan ongelma on että 80% lihoo takaisin alle vuodessa ja lopuista valtaosa seuraavan neljän vuoden aikana.
Ainoat edes vähän toimivat tavat, joita käyttämällä siis useampi kuin se pari prosenttia säilyttää yli 10% painonpudotuksen yli 5 vuotta, on se vatsalaukun pienennysleikkaus ja mahdollisesti intuitive eating. Jälkimmäisestä ei ole vielä tarpeeksi isoja tutkimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päättäväisyys, itsekuri ja tavoite kokoajan mielessä. Ajattelet tavoitettasi ja tähtäät siihen. Namipäivä joskus, mutta ei tietenkään joka päivä. Tuskin minkään self help-kirjan lukeminen tekee asiasta helpompaa. Ehkä joku cambrigde-dietti tyyppinen ravintovalmennus hyvä alkusysäys.
Minä olen ollut aina pullukka, ja ikuinen laihduttaja, mutta tänä syksynä olin jalkaleikkauksessa, joka ei liittynyt ylipainoon, ja päätin että kun tästä tokenen, en enää ikinä laihduta, vaan iloitsen siitä, että olen terve ja liikuntakykyinen.
Ihan naurettavaa, mikä määrä energiaa naiset pakotetaan käyttämään painonsa ajatteluun. Läheskään yhtä paljon ei kannusteta kehittämään itseään henkisesti eli älyllisellä ja tunnetasolla. Tämä yhteiskunta on pinnallinen ja sairas arvoiltaan.
t. BMI 30
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä luin vähän aikaa sitten tieteellisiä artikkeleita pitkän tähtäimen painonhallintamenetelmistä. Laihtuminenhan ei tosiaan ole vaikeaa, vaan ongelma on että 80% lihoo takaisin alle vuodessa ja lopuista valtaosa seuraavan neljän vuoden aikana.
Ainoat edes vähän toimivat tavat, joita käyttämällä siis useampi kuin se pari prosenttia säilyttää yli 10% painonpudotuksen yli 5 vuotta, on se vatsalaukun pienennysleikkaus ja mahdollisesti intuitive eating. Jälkimmäisestä ei ole vielä tarpeeksi isoja tutkimuksia.
Kiinnostavaa. Itselleni on aina laihduttamisen jälkeen tullut aivan tajuton tarve tankata mitä tahansa ruokaa niin, että lopulta laihdutuksen ja sen lopettamisen jälkeen paino on saattanut kavuta yli alkuperäisen lähtöpainon, joten lopetin varsinaisen laihduttamisen kokonaan.
Intuitiiviseen syömiseen olen jonkin verran itsekin tutustunut, mutta siitä haluan sitten tietää lisää!
Ap
Taitaa olla taas sen ylipainoisten vihaajien aloituksia, joka feikkaa ylipainoista ja sitten antaa itse itselleen laihdutusneuvoja. Hanki kuule elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päättäväisyys, itsekuri ja tavoite kokoajan mielessä. Ajattelet tavoitettasi ja tähtäät siihen. Namipäivä joskus, mutta ei tietenkään joka päivä. Tuskin minkään self help-kirjan lukeminen tekee asiasta helpompaa. Ehkä joku cambrigde-dietti tyyppinen ravintovalmennus hyvä alkusysäys.
Hienoja sanoja, mutta miten ne toteutetaan käytännössä?
Dieetteihin suhtaudun skeptisesti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut aina pullukka, ja ikuinen laihduttaja, mutta tänä syksynä olin jalkaleikkauksessa, joka ei liittynyt ylipainoon, ja päätin että kun tästä tokenen, en enää ikinä laihduta, vaan iloitsen siitä, että olen terve ja liikuntakykyinen.
Ihan naurettavaa, mikä määrä energiaa naiset pakotetaan käyttämään painonsa ajatteluun. Läheskään yhtä paljon ei kannusteta kehittämään itseään henkisesti eli älyllisellä ja tunnetasolla. Tämä yhteiskunta on pinnallinen ja sairas arvoiltaan.
t. BMI 30
Olen ihan samaa mieltä viimeisen kappaleesi kanssa, mutta painon saa kyllä laajentaa koskemaan ihan laajemminkin ulkonäköä. Tässä yhteydessä kyllä tämän ongelman hallintaan saaminen luultavasti auttaisi minua kehittymään tunnetasollakin, sillä kuten sanoin on tunnesyöminen ongelma.
Joka tapauksessa tämä ylipainoasia ahdistaa minua ensisijaisesti siitä seuraavien terveysriskien vuoksi. Suvussani olen nähnyt hyvin monenlaista vaivaa, mitä ylipaino voi edistää. Ei tarvitse olla paljoakaan ylipainoa että voi olla esim rasvamaksa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin kääntää kelkkani, mutta en osaa. N. 10 kg taitaa olla ylimääräistä. Olen laihtunut 2 kertaa elämäni aikana normaalipainoon, molemmat kerrat silloin kun oli vauva täysimetyksellä ja lisäksi harrastin todella paljon liikuntaa.
Syön terveellisesti, ruokavalioni on sivullisten silmiin suorastaan askeettinen, näin on moni minulle sanonut. Olen jättänyt jopa kahvin pois, koska se voi tietääkseni nostaa kortisolia ja sitä kautta lihottaa. Mitään sipsejä, pizzoja, hampurilaisia, limsoja, leivonnaisia jne en ole syönyt 15 vuoteen kuin muutaman kerran. Alkoholia en käytä. Liikuntaakin harrastan: kerran viikossa salilla kova rääkki ja lisäksi noin 7 kertaa viikossa tunnin kävelylenkki, tempo riippuu ko. päivän jaksamisesta.
Jos laitan päivän syömiset kalorilaskuriin, tulee yleensä n. 1200-1500 kcal/pvä. Jos syön enemmän, lihon. Vähärasvaisella ruualla lihon. Vähähiilarisella laihdun ja kiinteydyn vähän, mutta en normaalipainoon. Nyt olen oikein runsasrasvaisella ketolla, kaloreita en ole laskenut, mutta niitä pitäisi tulla kyllä riittävästi, enkä silti laihdu. Tuntuu epäreilulta, että vaikka olen viimeiset 30 vuotta yrittänyt laihtua tai vähintäänkin elää hyvin terveellisesti, ja silti olen pullukka.
Siitä terveellisestä elämästä pitää ehtiä muodostua tapa. Kun opettelee syömään hillitysti ja hallitusti ja onnistuu välttämään mieliteot jonkin aikaa, pian tuntuu entisiin tottumuksiin palaaminen vaikealta ja runsaammasta syömisestä alkaa tulla äkkiä paha olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen alkanut kuntonyrkkeilemään 2-3 kertaa viikossa. Kunnon hikirääkki, niin nälkäkin lähtee.
Olen pudottanut painoa 8 kg puolessa vuodessa.
Yks onnistuja täällä. Tai voiko sanoa onnistuja nyt sitten kuitenkaan, koska olen lihonut alimmasta painosta kymmenisen kiloa kun lopetin karppaamisen.
Mutta enihau, karppaamalla 50 kiloa ylipainoa pois, sen jälkeen kuntosalitreeniä ja rennommalla otteella perus punttisafkaa. Karppaus vei muodot, puntti toi kivasti takaisin esim. perseen.
Painotan aina jokaiselle samaa, opettele säännöllinen ruokarytmi ja terveet elämäntavat heti alusta alkaen, mikään pikadieetti ei auta edes alkuun jos et heti opettele sitä, miten joudut koko loppuelämäsi elämään. Koska vain elämäntapa muutos on pysyvä.
Isosta pudotuksesta kymmenisen vuotta aikaa.
Nimim. N28
Makuaisti muuttuu dieetin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Yks onnistuja täällä. Tai voiko sanoa onnistuja nyt sitten kuitenkaan, koska olen lihonut alimmasta painosta kymmenisen kiloa kun lopetin karppaamisen.
Mutta enihau, karppaamalla 50 kiloa ylipainoa pois, sen jälkeen kuntosalitreeniä ja rennommalla otteella perus punttisafkaa. Karppaus vei muodot, puntti toi kivasti takaisin esim. perseen.
Painotan aina jokaiselle samaa, opettele säännöllinen ruokarytmi ja terveet elämäntavat heti alusta alkaen, mikään pikadieetti ei auta edes alkuun jos et heti opettele sitä, miten joudut koko loppuelämäsi elämään. Koska vain elämäntapa muutos on pysyvä.
Isosta pudotuksesta kymmenisen vuotta aikaa.
Nimim. N28
Ja ennenkuin joku puuttuu kohtaan karppaus ja pikadieetti, niin itse opettelin silloin syömään ensimmäistä kertaa elämässä esim. aamupalan ja ylipäätään säännöllisesti. Karppasin rennommin eli ei mitään atkinsia tai ketoa todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Yks onnistuja täällä. Tai voiko sanoa onnistuja nyt sitten kuitenkaan, koska olen lihonut alimmasta painosta kymmenisen kiloa kun lopetin karppaamisen.
Mutta enihau, karppaamalla 50 kiloa ylipainoa pois, sen jälkeen kuntosalitreeniä ja rennommalla otteella perus punttisafkaa. Karppaus vei muodot, puntti toi kivasti takaisin esim. perseen.
Painotan aina jokaiselle samaa, opettele säännöllinen ruokarytmi ja terveet elämäntavat heti alusta alkaen, mikään pikadieetti ei auta edes alkuun jos et heti opettele sitä, miten joudut koko loppuelämäsi elämään. Koska vain elämäntapa muutos on pysyvä.
Isosta pudotuksesta kymmenisen vuotta aikaa.
Nimim. N28
Kuulostaa hienolta. Onnea saavutuksesta.
Itse kokeilin joskus karppaamista, laihduin sillä 10kg mutta se oli hirveää ja lopulta lihoin takaisin 20kg. Lisäksi tuon ruokavalion terveellisyydestähän kiistellään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks onnistuja täällä. Tai voiko sanoa onnistuja nyt sitten kuitenkaan, koska olen lihonut alimmasta painosta kymmenisen kiloa kun lopetin karppaamisen.
Mutta enihau, karppaamalla 50 kiloa ylipainoa pois, sen jälkeen kuntosalitreeniä ja rennommalla otteella perus punttisafkaa. Karppaus vei muodot, puntti toi kivasti takaisin esim. perseen.
Painotan aina jokaiselle samaa, opettele säännöllinen ruokarytmi ja terveet elämäntavat heti alusta alkaen, mikään pikadieetti ei auta edes alkuun jos et heti opettele sitä, miten joudut koko loppuelämäsi elämään. Koska vain elämäntapa muutos on pysyvä.
Isosta pudotuksesta kymmenisen vuotta aikaa.
Nimim. N28
Kuulostaa hienolta. Onnea saavutuksesta.
Itse kokeilin joskus karppaamista, laihduin sillä 10kg mutta se oli hirveää ja lopulta lihoin takaisin 20kg. Lisäksi tuon ruokavalion terveellisyydestähän kiistellään.
Ap
En pidä itsekään sitä järin terveellisenä, mutta eipä se ole mitään verrattuna entisiin limusipsidippi- elämäntapoihinikaan saatika 50 kg ylipainoon.
Paljonko sitä painoa on? Stressinhallinta kuntoon niin ei tulisi stressiahmintaa? Sokeri saattaa myös aiheuttaa sitä stressaantunutta oloa.