Lue keskustelun säännöt.
Joululahjakeräysten kalliit lahjatoiveet
21.11.2019 |
Katselin tuossa yhden hyväntekeväisyysjoululahjakeräyksen toivelistoja. Osa toivoo ihan toteutettavissa olevia 20-40 euron lahjoja. Mutta osa toivoo 60-120 euron vaatetta ja elektroniikkaa.
Jotenkin hurjalta tuntuu, kun itselle kelpaa markettivaatteet, että joululahjakeräykseen ostaisi yli 100 euron vaatteen jollekin lapselle, jolle se on ensi vuonna jo liian pieni.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta - millaiset lahjatoiveet teistä sitten olisivat kohtuullisia?
Ja on ihan turha väittää, että varakkaiden ja keskituloisten perheiden lapset toivovat ja saavat joululahjaksi vaan jotain lapasia, karkkia, Prisman t-paidan ja ehkä jonkun Tigerin lahjakortin. Kyllä jouluisin ostetaan kaikenlaisia urheiluvälineitä, elektroniikkaa, vaatteita, kirjoja, leluja ja ties mitä. En nyt tarkoita, että hyväntekeväisyyteen pitäisi ostaa vain satojen eurojen lahjoja, vaan tarkoitan sitä, että eivät nuo ap:n mainitsemat toiveet sinänsä mitään poikkeuksellista ole.
Meidän 12v toivoi tänävuonna lahjoja, joista kalleinkin oli 20€. Tuolla satasella saan hoidettua koko lahjonnan :)
kyllähän se syksylläpuhui jostain 60€ riepuhousuista, mutta sanoi itsekin että ovat järkyn hintaiset. Ja ei, en pihtaa vaateostoksilla, mutta etsin laatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne ovat alaikäisiä. Ei sen ikäinen tajau vielä, että köyhä ei "saa" toivoa mitään kalliista. Eivät välttämättä edes tiedä hintaa, ihan rehellisesti vain haluavat sen tavaran.
Joku tietty merkki saattaa olla myös suosittu kaveripiirissä, kuten teineillä yleensä. Teinit eivät välttämättä tiedä, että heidän nyt vain pitää tyytyä vähempään kuin muut, koska vanhemmilla (itsestä riippumaton tekijä) on vähemmän rahaa.
Niin. Ehkä eivät tiedä, mitä ne toiveensa oikeasti maksaa. Mutta sitten ihmetellään, kun joululahjakeräyksissä ihmiset vie lahjoja pikkulapsille ja teinit saa vähemmän.
Helpompi toteuttaa toive 25 euron lelusta kuin yli 100 euron vaatteesta.
Miten niin vanhemmiten lasten toiveet menevät kalliimmiksi? Meidän 15-vuotiaan kallein toive on Marimekon raitapaita...
Näissä jutuissa ihmettelen, mitä "saa" toivoa? Joku toivoo villasukkia, muttei niitä saa toivoa, kun äiti t. mummo t. täti voi heiluttaa puikkoja ja tehdä ne sukat! Lankaa saa jostain puoli-ilman, kuulemma! En vaan itse ole nähnyt. Ostaessani villatakin 15€ neuletöiden harrastaja sanoi, ettei sillä lankojakaan! Käsivammaiset eivät tee käsitöitä eikä kaikki saa tehtyä niin siistiä jälkeä, että lapsi niistä tykkäisi (tai kaverit).
Ei saa toivoa 100€ vaatteita. Sen ymmärrän, mutta lapset eivät välttämättä ymmärrä t. tiedä vaatteiden hintoja. Sama koskee teini-ikäisiä. Joku oli ajatuksissa ostaa lahjan ja kysyi teiniltä, millaiset kalsarit pitäisi saada. Sitten poika toivoi niitä lähes satasen kalsareita. Miksei lahjan ostaja antanut heti hintahaarukkaa vaan suorastaan yllytti toivomaan kallista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisihan sen lahjan ostaa jonkun tutun kanssa puoliksi. Silloin voisi toteuttaa sellaisen 60 euron toiveen. Olen itse köyhästä alkoholistiperheestä ja voin kyllä sanoa, että sen kerran kun sai jotain mistä oikeasti tykkäsi niin kyllä sitä tavaraa vaali. Tuollainen teini vaalii sitä 60 euron hupparia kuin kalleinta aarretta. Itselläni oli esimerkiksi yhdet alesta löydetyt nätit nahkakengät kerran. Ne alkoi ratkeamaan saumasta ja korjasin ne itse aina karhunlangalla uudelleen ja uudelleen. Tiesin että uusia yhtä kivoja ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Näissä jutuissa ihmettelen, mitä "saa" toivoa? Joku toivoo villasukkia, muttei niitä saa toivoa, kun äiti t. mummo t. täti voi heiluttaa puikkoja ja tehdä ne sukat! Lankaa saa jostain puoli-ilman, kuulemma! En vaan itse ole nähnyt. Ostaessani villatakin 15€ neuletöiden harrastaja sanoi, ettei sillä lankojakaan! Käsivammaiset eivät tee käsitöitä eikä kaikki saa tehtyä niin siistiä jälkeä, että lapsi niistä tykkäisi (tai kaverit).
Ei saa toivoa 100€ vaatteita. Sen ymmärrän, mutta lapset eivät välttämättä ymmärrä t. tiedä vaatteiden hintoja. Sama koskee teini-ikäisiä. Joku oli ajatuksissa ostaa lahjan ja kysyi teiniltä, millaiset kalsarit pitäisi saada. Sitten poika toivoi niitä lähes satasen kalsareita. Miksei lahjan ostaja antanut heti hintahaarukkaa vaan suorastaan yllytti toivomaan kallista?
Ei olisi itselle kyllä lapsena tullut mieleenkään, että olisin joltain tuntemattomalta pyytänyt yli 100 e lahjaa. Ja ihan oli itsestään selvää, että kun mummot ja kummit kyseli lahjatoiveita, niin sitä esitti jotain 10mk-20mk toiveita.
Jos vanhemmilta toivoi jotain kallista, niin suoraan sanottiin, että noin kallista ei osteta, mieti jokin mieluisa, joka on vähemmän arvokas.
Esim kiikareita toivoin ja sain. Varmasti oli halvin malli, NLssa valmistettu. Mutta iloinen olin ja käytin monta vuotta lintujen ja tähtitaivaan tarkkailuun.
Ehkä noita toiveita kerätessä voisi järhestäjätaho vinkata, että max 50 e lahjoja noin keskimäärin? Sekin on monelle mummolle iso raha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näissä jutuissa ihmettelen, mitä "saa" toivoa? Joku toivoo villasukkia, muttei niitä saa toivoa, kun äiti t. mummo t. täti voi heiluttaa puikkoja ja tehdä ne sukat! Lankaa saa jostain puoli-ilman, kuulemma! En vaan itse ole nähnyt. Ostaessani villatakin 15€ neuletöiden harrastaja sanoi, ettei sillä lankojakaan! Käsivammaiset eivät tee käsitöitä eikä kaikki saa tehtyä niin siistiä jälkeä, että lapsi niistä tykkäisi (tai kaverit).
Ei saa toivoa 100€ vaatteita. Sen ymmärrän, mutta lapset eivät välttämättä ymmärrä t. tiedä vaatteiden hintoja. Sama koskee teini-ikäisiä. Joku oli ajatuksissa ostaa lahjan ja kysyi teiniltä, millaiset kalsarit pitäisi saada. Sitten poika toivoi niitä lähes satasen kalsareita. Miksei lahjan ostaja antanut heti hintahaarukkaa vaan suorastaan yllytti toivomaan kallista?
No johonkin villatakkiin menee langasta (kerän koko) riippuen helposti kymmenenkin kerää lankaa. Että jos lankakerän hinta on 4-6 euroa, niin pelkkien lankojen hinnaksi tulee 40-60 euroa helposti.
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö yhtään millaisissa olosuhteissa moni lapsi elää jotka tuota kautta saavat ehkä 1 ainoan joululahjan?
Itsellä on sen verran joulumieltä (ja varallisuutta), että mielellään toteutan mahdollisimman monen lapsen/nuoren joulutoiveen. Ja kuten mainitsit, on siellä niitä edullisempiakin toiveita joihin useammalla kuitenkin on varaa, edes yhteen 20e toiveeseen, sekin on jo yhden toive.
Itse elin lapsuuteni perheessä, jossa oli alkoholistivanhemmat, perheväkivältaa, taloudellista ahdinkoa. Todella saastaista lapsen kasvuympäristöä ja jouduin huolehtimaan pienimmistä sisaruksista ollessani itsekin pieni. Meillä oli eräskin joulu jolloin emme todellakaan saaneet yhtäkään joululahjaa, äiti oli myynyt aatonaattona mummoilta yms tulevat lelulahjamme jotta sai rahansa viinaan, sinne meni barbitalot yms. Siinä joulu meni katsellessa humalaisia vanhempia ja heidän ystäviään, samalla kun söimme sisarustemme kanssa näkkileipää ja joimme vettä. Onneksi pääsimme myöhemmin sijaisperheeseen ja saimme elää ihania oikeita jouluja joissa saimme olla joulun lapsia, saimme lahjoja yms. Sijaisperheestä saimme uuden alun elämälle ja se on kantanut aivan toisenlaiseen elämään kuin lapsuuden kuvioihin.
Oma elämänkokemus antaa ymmärrystä esim nuoren merkkivaate lahjatoiveeseen. LAPSI ON ARVOKAS JA VIATON siihen mistä lähtökohdista on lähtöisin. Se tunne kun sulla kerrankin on jotain samaa kuin kavereillas on uskomaton tunne, sen tunteen muistan kyllä loppuelämäni ja haluan olla tukemassa sitä tunnetta myös muidenkin lasten ja nuorten kohdalla.
Jokainen osallistuu omien varallisuutensa mukaan keräyksiin. Toivoisin kuitenkin edes pientäkin panosta lasten jouluun heille joille se joulu voi olla erilainen...
Olen todella pahoillani lapsuudestasi.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä koulunkäynninohjaaja tietää mikä on H&M:n huppari ja että kaikilla olisi?
Itse olen opettaja yläkoulussa ja kyllä jokaisella luokalla mitä opetan on vähintään viidellä merkkihupparit joissa kissan kokoisilla kirjaimilla merkit.
Mä katsoin äskettäin yläkoulussa olevan siskonpojan luokan ryhmäkuvaa. Asuvat pienehkössä kaupungissa. Kyllä vain useimmilla näkyi olevan merkkihuppari päällä kuvassa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta - millaiset lahjatoiveet teistä sitten olisivat kohtuullisia?
Ja on ihan turha väittää, että varakkaiden ja keskituloisten perheiden lapset toivovat ja saavat joululahjaksi vaan jotain lapasia, karkkia, Prisman t-paidan ja ehkä jonkun Tigerin lahjakortin. Kyllä jouluisin ostetaan kaikenlaisia urheiluvälineitä, elektroniikkaa, vaatteita, kirjoja, leluja ja ties mitä. En nyt tarkoita, että hyväntekeväisyyteen pitäisi ostaa vain satojen eurojen lahjoja, vaan tarkoitan sitä, että eivät nuo ap:n mainitsemat toiveet sinänsä mitään poikkeuksellista ole.
Sellaiset lahjatoiveet ovat kohtuullisia, mitä esitetään lahjatoiveiksi muille kuin omille vanhemmille. Siis esim kummeille tai isovanhemmille. Jos lapsi ei vielä osaa itse arvioida, mikä on liian kallis lahja pyydettäväksi muilta kuin omilta vanhemmiltaan, vanhemmat toimivat suodattimina. Ihan kuten tekevät lahjatoiveissa lapsen kummien ja isovanhempien suhteen. Teini-ikään mennessä lapset ovat yleensä jo oppineet, että perheen ulkopuolisilta ei toivota kalliita lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten niin vanhemmiten lasten toiveet menevät kalliimmiksi? Meidän 15-vuotiaan kallein toive on Marimekon raitapaita...
Eikös sekin ole jo aika kallis? Ainakin Prisman alennusrekkiin verrattuna...
Vierailija kirjoitti:
Meidän 12v toivoi tänävuonna lahjoja, joista kalleinkin oli 20€. Tuolla satasella saan hoidettua koko lahjonnan :)
kyllähän se syksylläpuhui jostain 60€ riepuhousuista, mutta sanoi itsekin että ovat järkyn hintaiset. Ja ei, en pihtaa vaateostoksilla, mutta etsin laatua.
Eli onko vastauksesi, että lahjan pitäisi maksaa alle 20 euroa? Siis kyllä minunkin lapseni toivoo hiusdonitsia, hinta varmaan pari euroa, mutta tässä onkin se, että lapsellani on jo harrastusvälineet, legopakkauksia, puhelin, kivoja vaatteita (ei tosin merkki, mutta kuitenkin), kirjoja, askartelutarvikkeita, leluja yms. Pointti onkin varmaan se, että köyhän perheen lapsella ei ennestään ole jo kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän 12v toivoi tänävuonna lahjoja, joista kalleinkin oli 20€. Tuolla satasella saan hoidettua koko lahjonnan :)
kyllähän se syksylläpuhui jostain 60€ riepuhousuista, mutta sanoi itsekin että ovat järkyn hintaiset. Ja ei, en pihtaa vaateostoksilla, mutta etsin laatua.
Eli onko vastauksesi, että lahjan pitäisi maksaa alle 20 euroa? Siis kyllä minunkin lapseni toivoo hiusdonitsia, hinta varmaan pari euroa, mutta tässä onkin se, että lapsellani on jo harrastusvälineet, legopakkauksia, puhelin, kivoja vaatteita (ei tosin merkki, mutta kuitenkin), kirjoja, askartelutarvikkeita, leluja yms. Pointti onkin varmaan se, että köyhän perheen lapsella ei ennestään ole jo kaikkea.
Köyhän perheen lapsihan pyytää näitä avustuksia siksi, että ilman avustuksia ei saisi lahjaksi yhtään mitään. Miksei alle 20€ lahjat silloin kelpaa? Eihän köyhän perheen lapsi kaverisynttäreitä pitäessään odota odota, että kavereiden vanhemmat ostaisivat satasen lahjoja siksi, että synttärisankari on köyhä.
Haluaisin auttaa noita "näkymättömiä" lapsia, noita joiden vanhemmat eivät välttämättä osaa, halua tai tajua osallistua lahjakeräyksiin. Ne lapset, jotka saadaan kyllä päiväkoteihin ja kouluun hoidettua, mutta joko vanhemman alkoholismin tai sairauden esim.masennuksen takia, mitään muuta lapsella ei juuri ole. Vanhempi ehkä piilottelee ongelmiaan eikä tätä sitten missään huomata, eikä lapsi saa edes välttämättä ruokaa, saati sitten niitä lahjoja. Surullista koska näitä perheitä on, mutta tosiaan jäävät piiloon.
Näissä joulahjapyytäjissä on ihan selvästi jo kunnon härski-hartikaisia. Kokeillaan kepillä jäätä, järkeillään että "eihän se ota jos ei annakaan". Esitetään mitä kalleimpia toiveita kylmän viileästi, kun ainahan joku voi höynähtää. Ainahan joku hyväuskoinen hölmö höynähtää "amerikkalaiseen upseeriinkiin", joka on äkillisessä rahapulassa Afganistanissa.
Vanha totuus pätee: ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin vanhemmiten lasten toiveet menevät kalliimmiksi? Meidän 15-vuotiaan kallein toive on Marimekon raitapaita...
Eikös sekin ole jo aika kallis? Ainakin Prisman alennusrekkiin verrattuna...
On mutta aiempana sanottiin teinien lahjatoiveiden oleva satasten arvoisia.
Vierailija kirjoitti:
Mahtaakohan pelastakaa lapset ry:n kautta mennä raha oikeasti perille kakkosasteen oppikirjoihin tai lasten harrastuksiin?
Sitä vähän pohdin tänävuonna, minä kun haluan auttaa kotimaassa enkä moldovan sukattomia.
Itse sain aikanaan lukion käytyä juurikin vain ja ainoastaan sen takia että sain kirjat tämän järjestön kautta. Aloitin innoissani lukion ja huomasin heti alkuun ettei minulla ollu mitenkään varaa maksaa kirjoja opintotuella (äitini oli pitkäaikaistyötön YH) ja olin jo lopettamassa kunnes sain kuulla että olen oikeutettu tähän tukeen ja sain äitini anomaan sitä. Kukaan koulutovereista ei edes tiennyt että sain kirjat muuta kautta koska ne toimitettiin lukion kimppatilauksen mukana nimelläni. Olen ikuisesti tästä kiitollinen sillä lukio antoi pohjan sille, että huonosta lapsuudesta ja nuoruudesta huolimatta pääsin kouluttautumaan ja pääsin elämässä eteenpäin. :) Pitääkin laittaa hyvä kiertämään ja osallistua itsekin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä koulunkäynninohjaaja tietää mikä on H&M:n huppari ja että kaikilla olisi?
Itse olen opettaja yläkoulussa ja kyllä jokaisella luokalla mitä opetan on vähintään viidellä merkkihupparit joissa kissan kokoisilla kirjaimilla merkit.
Olet oksettava opettaja, et selvästi pidä Koulunkäynninohjaajia edes älyllisinä ihmisinä, kerran he eivät mielestäsi edes tunnista vaatteita ja sitten kehut kun itse tunnistat. Oksettavaa. Minä olen koulussa siistijänä opiskelujen ohessa, ja tunnistan heti kaikki H&M vaatteet koska ostan sieltä itse vaatteeni, toisin kuin ilmeisesti Pyhä Opettaja. Eiköhän tuokin ohjaaja tunnista ne siksi, että ostaa niitä itselleen tai lapselleen.
Eikä tässäkään koulussa kuin alle 10 % ole merkkivaatteita. Opettaja varmaan luulee aidoiksi Adidaksen housuiksi niitä kopioita joita saa alle 10 eurolla H&M:ltä tai Sinsaylta. Ihan vinkkinä: eivät ole aidot.
Huomaa kyllä, että olet oksennuksia "työksesi" moppaava persu. Kukaan muu ei opettele HM:n vaatteita ulkoa ja sitten uhriudu mihinköhän se pieni palkka oikein katoaa.
Olet oksettava opettaja, et selvästi pidä Koulunkäynninohjaajia edes älyllisinä ihmisinä, kerran he eivät mielestäsi edes tunnista vaatteita ja sitten kehut kun itse tunnistat. Oksettavaa. Minä olen koulussa siistijänä opiskelujen ohessa, ja tunnistan heti kaikki H&M vaatteet koska ostan sieltä itse vaatteeni, toisin kuin ilmeisesti Pyhä Opettaja. Eiköhän tuokin ohjaaja tunnista ne siksi, että ostaa niitä itselleen tai lapselleen.
Eikä tässäkään koulussa kuin alle 10 % ole merkkivaatteita. Opettaja varmaan luulee aidoiksi Adidaksen housuiksi niitä kopioita joita saa alle 10 eurolla H&M:ltä tai Sinsaylta. Ihan vinkkinä: eivät ole aidot.