Olen kaappivegaani ja totta puhuen se vähän ahdistaa
Olen ollut nyt puoli vuotta kokonaan kasvisravinnolla. Yritän salata sen, etten syö eläimistä otettuja tuotteita. Tutut ei tiedä -- , puoliso ehkä epäilee, mutta koska on ihana ja hienotunteinen, ei sano mitään.
Syy on se, etten halua selitellä, enkä halua olla se joka kertoo, että lihatuotteet on syöpävaarallisia (luokka 1 YK:n luokituksessa), että eläinrasva tukkii suonia,että eläinperäinen kalori kuluttaa moninkertaisesti maapallon resursseja. En vaan ole kovin hyvä väittelijä, enkä muutenkaan tykkää riidellä. Ja tuntuu siltä, että jos edes mainitsen asiasta, joudun väittelyyn, ja sitä en halua.
En halua olla vaikea suvun ruokapöydässä, enkä ylipäätään halua keskustella koko asiasta.
Onko todella niin, että me edelläkävijät joudumme väistämättä olemaan jotain hemmetin mielipidevaikuttajia?
Enkö vain saisi syödä, tai olla syömättä, mitä haluan?
Muita vegaaneja, joiden on vaikea astua valistajan rooliin?
t. vegenössö
Kommentit (27)
Syön vegaanisesti, mutta en ole vielä kunnolla vegaani, vaan käytän villaa ja nahkaa. En oikein halua kertoa ihmisille, että syön vegaanisesti, koska en voi olla varma miten kauan tämä kestää. Olin aiemmin kasvissyöjä, kunnes jossain vaiheessa lisäsin vähän lihaa ruokavaliooni.
Minua kiinnostaa ravintoni terveysvaikutukset, mutta en halua keskustella asiasta kenenkään kanssa, koska minusta tuntuu, etten oikeasti tiedä asiasta niin paljon, että minun kannattaisi asiasta väitellä.
Kotona minä olen yleensä se joka tekee ruuan. On aika paljon vegaaniruokia, joita ei ehkä niin tajuta vegaaniruuiksi:
Kaalilaatikko ilman lihaa, pinaattiletut kauramaidolla, lasagne maidottomalla kastikkeella, sosekeitot, muusi ja kasvispullat, spagetti bolognese soijarouheella, hernekeitto ilman lihaa...
Puoliso syö näitä tyytyväisenä, eikä napise lihattomuudesta. Hän onkin ihana.
Joten en ole kotona joutunut käymään tätä kasviskeskustelua. Ikään kuin "sattumalta" emme vain ole syöneet lihaa viime aikoina. Luulen kyllä että se keskustelu on meillä edessä. Hän on kuitenkin kykenevä ihminen, ja valmistanee itselleen liharuokaa jos sitä haluaa.
vegenössö
Minä syön lihaa kuolemaani asti.
Sinä saat syödä ihan mitä mieli tekee.
En käsitä, mikä tässä on niin vaikeaa.
Minä syön lihaa kuolemaani asti.
Sinä saat syödä ihan mitä mieli tekee.
En käsitä, mikä tässä on niin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala syömään salaa lihaa, niin testosteroni ym. tasot nousevat ja nössöys jää. Sitten voit edistää ideologiaasi tehokkaammin. Niin moni muukin "vegaani" tekee.
Anteeksi, mutta tämä oli ehkä hölmöin vastaus ikinä. Miksi ihmeessä salaisin sen, jos syön lihaa? Lihansyöntihän on juuri se, mitä lähipiirini minulta odottaa. Mutta koska ymmärrän, että eläintuotteiden syönti on haitallista ympäristölle, omalle terveydelleni sekä tietysti niille syötäville eläimille, en halua syödä eläimiä. Olen rationaalinen ihminen.
En myöskään haluaisi joutua debattiin eläintuotteiden haitallisuudesta sellaisten ystävien kanssa, jotka kuvittelevat että eläintuotteet ovat jotenkin tarpeellisia tai hyödyllisiä. Kyse on siitä, miten sovitan uuden, tietoon perustuvan elämäntapani läheisteni perinteeseen perustuvan elämäntavan kanssa, niin että ei synnyt riitaa tai muuten kiusallista tilannetta.
Onko neuvoja tähän?vegenössö
Selvästikin haluat joutua debattiin ja olet opetellut yleisimmät virheargumentit. Tarvitset vain parempaa osaamista ja ravitsemusta.
Sun kolme tulokulmaa tähän on debunkattu. Tosiasioita.
Viljely rehevöittää vesistöjä laiduntamista enemmän, köyhdyttää maaperää ja kasvihuonekasvikset näillä leveyspiireillä ovat se ylivoimaisesti suurin saastuttaja kaikilla mittareilla. Ravinteet eivät synny kasviksiin tyhjästä. Ilman eläimiä ja niiden paskaa maaperä köyhtyy ja vastaavia pitää tuoda lannotteina muualta viljelyä varten. Eläinperäisessä ravinnossa on ihmisen ravitsemukseen parhaat proteiinit, mineraalit ja vitamiinit imeytyvimmissä muodoissaan. Ja tehoviljely torjunta-aineineen tappaa eläimiä tuhansia kertoja enemmän kuin suurten eläinten (kuten lehmien) syöminen. Me kaikki kuollaan ja ravinnontuotanto on kokonaisuus yhtälailla kuin ihmisten ravitsemuskin. Ei pidä mennä ääriajatteluun.
Tunnistan tuon oireen kun itse salailen sitä että olen lopettanut alkoholinkäytön :D Ei mulla siihen mitään ideologista syytä edes ole että jaksaisin kaikille perustella, ei vaan maistu ja sitäkö sitten ihmeteltäisiin. (Kun lopetin tupakanpolton, multa mm. kysyttiin olenko tullut uskoon :o)
Mutta ei mulla valitettavasti vastausta tähän ole.
Anteeksi, mutta tämä oli ehkä hölmöin vastaus ikinä. Miksi ihmeessä salaisin sen, jos syön lihaa? Lihansyöntihän on juuri se, mitä lähipiirini minulta odottaa. Mutta koska ymmärrän, että eläintuotteiden syönti on haitallista ympäristölle, omalle terveydelleni sekä tietysti niille syötäville eläimille, en halua syödä eläimiä. Olen rationaalinen ihminen.
En myöskään haluaisi joutua debattiin eläintuotteiden haitallisuudesta sellaisten ystävien kanssa, jotka kuvittelevat että eläintuotteet ovat jotenkin tarpeellisia tai hyödyllisiä. Kyse on siitä, miten sovitan uuden, tietoon perustuvan elämäntapani läheisteni perinteeseen perustuvan elämäntavan kanssa, niin että ei synnyt riitaa tai muuten kiusallista tilannetta.
Onko neuvoja tähän?
vegenössö