Olen ehkäisystä huolimatta raskaana miehelle, jolle en missään nimessä halua olla. Lapsi taas voisi
mahdollisesti olla tervetullut, alkujärkytyksen jälkeen olisin jopa innoissani, ellei tilanne olisi niin kamala. Kortsu siis "rutiinikäytössä" ollut, lähinnä tauteja suojaamaan, koska miehellä on muitakin (kyllä, tämä on ainoastaan seksisuhde ollut jossa vain seksi toimii, muuten lähinnä pelkään ja/tai inhoan ko. miestä), oon 39v ja lääkärin mukaan en voi lapsia saada. Takana 2 pitkää suhdetta jossa lasta yritettiin kauan, ei saatu.
Nyt plussauksen jälkeen olin lähinnä paniikissa heti varaamassa lääkäriaikaa ja keskeytystä, mutta tajuan samalla että tämä voi olla mun ainoa mahdollisuus tulla äidiksi.
Sinänsä yksinhuoltajuus ei pelota minua, mulla on vahva "tukiverkko" ja taloudelliset asiat esim kunnossa.
Mutta tuo isäasia. Ikinä en tuota miestä halua mahdolisen lapseni elämään, en livenä enkä paperilla. Hänellä on rikostaustaa, väkivalta ja huumeet.
Mietin, jos jatkan vaan elämää kertomatta koko raskaudesta miehelle? Abortin hän haluaisi joka tapauksessa, ja luulen, että asioita haittaa vaan jatkossa, jos se nimi on virallisesti papereissa?
Kommentteja toivoisin, mieluiten ilman haukkumista.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme sai suhteeseen tuollaisen tyypin kanssa?? Jota pelkää??
no kun rikolliset on niin ihanan jänniä.
Väität kaikille että yhden illan juttu, ja kävi ilmi että mies onkin naimisissa. Niin vältät lisäkyselyt mutta et ole ihan moraaliton. Selittää miksi isää ei haluta mainita eikä selvittää.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme sai suhteeseen tuollaisen tyypin kanssa?? Jota pelkää??
Eikös ap sen aika selvästi sanonut aloituksessa, että seksi? Eikä kyse ollut mistään parisuhteesta edes. Voin hyvin ymmärtää, parhaat seksikokemukseni oon (valitettavasti?) saanu miehiltä, joita en muuten voi juuri sietää.
Ehkä ei samalle kylälle kannata jäädä asumaan, jos poika on vaikka ihan isänsä näköinen.
Laita nyt heti estoon tuo tyyppi ihan kaikessa, ja jos tulee kysymyksiä niin sanot että oli suhdeviritystä johon oli tarkoitus panostaa (jotkuthan ei salli mitään yhteyksiä muihin aiempiin säätöihin)
Vierailija kirjoitti:
Tottakai pidät, jos on ainoa tilaisuutesi saada lapsi. Äitinä voit kieltäytyä isyyden tutkimisesta. Sanot että alkoi raiskauksesta, niin ei tule kenellekään tarvetta ilmoittautua.
Kasvatat hyvin ja rakastaen, niin ei pääse paskageenit aktivoitumaan. Ja kait se sulta saa hyvät geenit?
Tää oli kans hyvä.
Väitä lastenvalvojalle että oli raiskaus, mutta et pystynyt aborttiin koska lapsella on oikeus elämään. Mutta et kestä puhua siitä.
Sukulaisten kysyessä katsot surullisena jalkoihin ja sanot ettet halua puhua siitä.
Lapselle sanot että halusit häntä niin kovasti että sait vauvansiemeniä.
Kun hän aikuisena alkaa kysellä, myönnät häpeissään että oli yhden illan juttu mutta kun et edes oikeaa nimeä tiedä, etkä missä asuu kun olit matkoilla (vaikka laivalla tai hotellissa koulutusreissulla) mausteeksi hän voisi olla ulkomaalainenkin...
Eikö huumeiden käyttö voi aiheuttaa poikkeavuuksia kromosomeihin.
Käyttämäsi spermapussi ei ole mikään isä. Jos joku käyttäisi sinun munasolusi, et todellakaan pitäisi itseäsi äitinä. Sitä pautsi lapsella on oikeus kasvaa ilman jonkun idiootin muodostamaa taakkaa.
Meidän suvussa on yksi isoisä josta ei tiedetä kuka on. Mummo ei ole kertonut isää kellekään, edes pojalleen, eikä kellään ole kanttia eikä halua kysellä.
Vei hautaan tiedon.
Ei meitä ole haitannut, tuolla mummolla oli tämä yksi poika ja pitkä hyvä elämä, pojan perhe piti hänestä hyvää huolta loppuun asti. Nyt on kaksi ihanaa teiniäkin jo hänen lastenlapsenlapsia.
Jos oli raiskaus, oli hänelle tosi kurja. Mutta selvästi rakasti lastaan todella paljon.
Jos oli sopinaton suhde silloin 40-luvulla, niin eihän sitä nykyään minään pidetä, harmi vaan että joutui varmaan silloin kuuntelemaan kaikenlaista. Mutta hänen oma perhe oli aina tukena, ja hyvän miehenkin sitten löysi.
Nykyään tuo ei olisi mikään juttu. Mutta ajatella jos sitä lasta ei olisi syntyt, ei olisi meidänkään sukuhaaraa ollenkaan.
No kukaan ei ole psykopaatti, että hyvä siitä.
Olisi kyllä pitänyt tehdä tuo sama kun halusin lasta eikä löytynyt miestä joka haluaa. Olisin sanonut yhdenyönjutulle, että oon pillereillä ja hups. Ikinä ei olisi tarvinnut kelleen kertoa, mistä se yksi pikku siittiö oli lainattu, ja maailmassa olisi yksi erittäin toivottu lapsi lisää (ja yksi onnellinen äiti enemmän)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et kerro kuka lapsen isä on niin kukaan ei koskaan tiedä sitä
Mies voi alkaa epäilemään ja vaatimaan isyyden selvittämistä.
Jos mies haluaa abortin niin miksi alkais? Ois varmaan iloinen, kun isyyttä ei selvitetä ja ei tarvi maksaa.
Pidä lapsi. Ympäristölle sanot tosiaan tuon, että oli yhden illan juttu ja niin edelleen. Lapselle, siinä vaiheessa kun hän alkaa kysellä, selität lapsen käsityskyvyn mukaan asioita. Kyllä mä sitten, kun lapsi on siinä iässä että ymmärtää, sanoisin oikean nimenkin ja näyttäisin kuvan jos sellainen on, ja selittäisin että kyseessä on rikollinen ja huumeidenkäyttäjä ja että sille on ollut painavat syynsä, miksi et ole yhteydessä ollut ja ettei isä tiedä lapsesta. Kun lapsi on tarpeeksi kypsä, tai oikeastaan jo täysi-ikäinen, hän saa itse päättää, haluaako olla yhteydessä isään. Mutta siinä vaiheessa, jos olet onnistunut kasvattamaan ajattelevan ihmisen, hän ei välttämättä halua tietää mitään isästään. Muistat vaan, että ihmisellä on oikeus tietää taustansa, mutta se, onko sillä merkitystä, sen pohjan luot sinä. Kasvatat lapsen rakkaudella ja kunnioittamalla, keskustelet hänen kanssaan, luot turvan ja rajat.
No, ajattele miten paljon katuisit aborttia sitten vanhana kun muilla on lapsia ja sinulla ei. Ei minustakaan isättömiä lapsia kannata tekemällä tehdä, mutta sinun tilanteessasi pitäisin lapsen.
Ja katkaise kaikki välit mieheen. Lapsi ottaa isona itse yhteyttä, jos isä vielä elää.
Vierailija kirjoitti:
Pidä lapsi. Ympäristölle sanot tosiaan tuon, että oli yhden illan juttu ja niin edelleen. Lapselle, siinä vaiheessa kun hän alkaa kysellä, selität lapsen käsityskyvyn mukaan asioita. Kyllä mä sitten, kun lapsi on siinä iässä että ymmärtää, sanoisin oikean nimenkin ja näyttäisin kuvan jos sellainen on, ja selittäisin että kyseessä on rikollinen ja huumeidenkäyttäjä ja että sille on ollut painavat syynsä, miksi et ole yhteydessä ollut ja ettei isä tiedä lapsesta. Kun lapsi on tarpeeksi kypsä, tai oikeastaan jo täysi-ikäinen, hän saa itse päättää, haluaako olla yhteydessä isään. Mutta siinä vaiheessa, jos olet onnistunut kasvattamaan ajattelevan ihmisen, hän ei välttämättä halua tietää mitään isästään. Muistat vaan, että ihmisellä on oikeus tietää taustansa, mutta se, onko sillä merkitystä, sen pohjan luot sinä. Kasvatat lapsen rakkaudella ja kunnioittamalla, keskustelet hänen kanssaan, luot turvan ja rajat.
Tässä viisas kommentti.
-ohis-
Jahans, taas joku rahikainen ollut lettunsa kanssa holtiton, voe voe voe, syntisiä ovat naiset.
Ei sitä isää ole pakko kenellekään kertoa. Ilmoitat ettet muista yhden yön jutun nimeä, muutat kauas miehestä etkä ikinä kenellekään paljasta kuka lapsen isä on. Lapselle voit myöhemmin sanoa että sait vauvansiemenet lahjaksi (tai spermapankista tai jotain vastaavaa). Jotta lapsi ymmärtää että sinä hänet kovasti halusit.
Varaudu siihen että lapsen isällä on taustalla jotain ADHD- tai muita nepsy-ongelmia, nämä ovat tyypillisiä rikollisille. Kuitenkin hyvällä kasvatuksella ja tukitoimilla näidenkin kanssa pärjää.