Kaikki mikä on mielenterveyshoidossa vikana
Luin juuri Iltasanomien jutut siitä, mikä on nuorten mielenterveysongelmien hoidossa vialla. Se miten vakaviin ongelmiin ei tartuta vaikka merkit ovat ilmassa.
Oma tilanteeni on se, että läheisilläni on ongelmia masennuksesta psykoottisuuteen, ja näitä on kaikissa "sosiaaliluokissa" vanhojen suursukujen vesoista työttömien jälkikasvuun. Kaikilla yhteistä se, että "hoito" on avohoitoa tyyliin lääkkeet käteen ja kotiin ilman säännöllistä kontaktia tiettyyn hoitohenkilökunnan edustajaan joka tietäisi mikä on homman nimi. Aina kun on yhteydessä hoitotahoon joutuu selittämään samat asiat uudestaan ja uudestaan, eikä asiat etene, kun koskaan ei pääse samojen työntekijöiden kanssa keskustelemaan. Välillä ongelmat ovat olleet niin vakavia, että läheiset ovat joutuneet pelkäämään sitä, että kotiin tullessaan löytävät rakkaansa kuolleena kotoaan.
Aloitan keskustelun, koska haluaisin koota muiden kokemuksia mielenterveysongelmien hoidosta Suomessa. Jos olet itse etsinyt apua, kuinka sinut on otettu vastaan? Jos olet läheinen, kuinka sinun mielipiteesi tai jaksamisesi on otettu huomioon?
Kommentit (5)
Hallusinogeenejä pitäisi kokeilla hoidoissa enemmän. Uskon että nämä oikein käytettynä "laajentavat" ajatusmaailmaa ja lääkitsevät rasittuneita aivoja.
Tuli kokemus, että olin siellä vain työllistämässä heitä ja hieman myös sosiaalipornon vuoksi. En uskaltanut pyytää mitään hoitooni liittyen, koska koitin vain olla hyvä potilas ja etteivät he kimpaannu minulle ja kirjoita asiattomuuksia jäejestelmään, josta muut voi ne myöhemmin lukea.
Masennus pitäisi poistaa leimaavista sairauksista, joka voi estää työpaikan saannin. Eivät ihmiset uskalla hakea apua tai kertoa aitoja tuntemuksiaan siinä pelossa, että mahdollinen tulevaisuus työn suhteen on tuhottu.
Vierailija kirjoitti:
Hallusinogeenejä pitäisi kokeilla hoidoissa enemmän. Uskon että nämä oikein käytettynä "laajentavat" ajatusmaailmaa ja lääkitsevät rasittuneita aivoja.
Myös ketamiini poistaa ja kumoaa masennuksen. Ihan kerta-annos riittää antamaan useamman viikon efektin.
Mt-potilaiden hoito on kyllä ihan hirveässä jamassa nykyään. Itse jouduin hiljattain turvautumaan näihin palveluihin pitkän tauon jälkeen ja järkytys oli suuri. Jo ensimmäisellä tapaamisella hoitajani tiuskaisi turhautuneena, että "No en kyllä tiedä miten voisin sua auttaa kun et yhtään tule itse vastaan!" Mulla oli tuolloin erittäin vaikea masennusjakso ja siitä johtuvaa epätoivoa ja näköalattomuutta.
Sama hoitaja lupasi lähteä kanssani lääkärikäynnille, koska mua pelotti istua yksin suljetussa huoneessa tuntemattoman miehen kanssa. Hän sitten kiirehti viimetingassa odotushuoneeseen ja ilmoitti vain, että ei voikaan tulla kanssani, koska oli buukannut vahingossa itselleen kaksi aikaa päällekkäin ja se toinen potilas oli kuulemma tärkeämpi kuin minä.
Päätin etten enää koskaan turvaudu julkisen puolen palveluihin. Tuo laiminlyönti ja luottamuksen pettäminen pahensi oloani entisestään. Joskus 10 v sitten oli vielä ihan erilaista.
Leipääntynyt täti osasi kolme lausetta. No mitä kuuluu. Aijjaa, mitä siitä ajattelet. Seuraava aika.
Paitsi kun vaahtosi uskontolapsuudestaan. Ja voimitenvaikeaaoliki.
Toinen täti huusi että ei kukaan olevoinut elää tuollaista elämää. Ja itki juostessaan huoneesta ulos tullakseen takaisinja rauhallisesti ilmoitti että ei hän jaksa minua kun minulla ei ole mitään kivaa kerrottavaa...