Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen uupunut vaimon jatkuviin katoamistemppuihin
17.11.2019 |
Päivittäisessä elämässä ei ole tapana sanoa asioita suoraan, voitte haukkua ja ajatella minusta miehenä mitä tahansa, mutta se ei auta asiaa eikä teitä yhtään. (!)
Kahdeksanvuotinen avioliitto, jossa vaimo on vuoden ajan tehnyt outoja katoamistemppuja. Vaimo on jäänyt kiinni valehtelusta minkä annoin anteeksi. Näitä katoamistemppuja tapahtuu kerran kuukaudessa joka toinen kuukausi. Viimeisin paluu katoamisreissulta tapahtui eilen; vaimo tuli krapulassa ja käsi paketissa kotiin ja minä olin suunniltani raivosta että huolesta. Vein suoraan pesulle kun haisi niin pahalle ja pesun jälkeen suoraan petiin, tänään annoin särkylääkettä ja tarjoilin ruokaa. Tällaista avioelämää EN kuvitellut! Rakastan ja välitän vaimosta todella paljon enkä kestä katsoa vierestä kun toinen ei tee elämällään yhtikäs mitään järkevää. Tällaisen naisen kanssako pitäisi hankkia lapsi yhdessä?? Haluamme molemmat vauvan, mutta viimeksi vaimon kysyessä miksemme yritä sanoin etten luota häneen enkä jättäisi vauvaa tuollaisen hoidettavaksi. Vaadin, että lopettaa katoamistemput ja juomisen. Itken joka kerta kun vaimo tekee näitä katoamistemppujaan. Mittani on täynnä. Viimeksi tänään sanoin, että haemma apua, menemme terapiaan ja aloitamme yhdessä alusta. Aion pyytää anteeksi sitä kun korotin ääntäni ja sanoin suoraan etten jaksa olla tämän suhteen ainoa aikuinen ja huolehtia lapsesta. Ensimmäisen kerran menetin hermoni ja vaimo vaan kääntää kylkeä ja sanoo, että nalkutan kuin nainen. Nämä katoamistemput alkoivat kun vaimo irtisanottiin töistä ja nyt elää minun rahoilla enkä tiedä yhtään missä aikaansa viettää. Eroan vain jos tämä ei lopu, mutta sitä ennen miten saan vaimoni ottamaan vastaan apua?
Kommentit (89)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiva tarina. Nyt nukkumaan!
Tarinoitahan on monenlaisia. Kaverillakin oli tarina, hänen edesmennyt vaimonsa tarinan pääosassa, alkoholiin liittyvien juttujen takia meni.
Tuon tapaista kuin Ap hän aikoinaan puheli.
Ei se alkoholismi ole miesten etuoikeus. Kyllä se vaan on molempia sukupuolia koskettava tauti.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä arvelet noilla katoamisreissuilla tapahtuvan?
Arvaan että rouvaa pannaan edestä, takaa ja olan takaa.
Tiedän vain että alkoholi on astunut mukaan kuvioihin vasta kesän jälkeen. Epäilen, että vaimo on suudellut entisen esimiehensä kanssa, mutta seksiä tuskin on ollut, koska vaadin vaimoa käymään sukupuolitesteissä sen jälkeen kun oli jäänyt kiinni valehtelusta ensimmäisen kerran. Laitoin vaimon sanallisesti seinä seinää vasten ja vaadin testejä, koska muuten olisin laittanut eron vireille. Testitulokset olivat puhtaat ja järkytyin kun tempaukset jatkuivat ja mukana olikin alkoholia. Olemme puheväleissä mutta luottamus on huono.
Heh, pettämisestä ei seuraa automaattisesti sukupuolitautia :D
Bilettää ja jakaa pil luaan.
Sit turvalliseen kotiin toipumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
0/5.
AP ”antaa särkylääkettä”. Just.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tämä juttu on totta, niin ei kai tuossa ole kahta sekuntia miettimistä; aloita uusi elämä! Vai luuletko, että "kyllä se siitä vielä hyväksi muuttuu"??
Vakka kantensa valitsee. Olisit ottanut kiltin naisen eikä tuollaista jännänaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No näillä premisseillä saa just tuota: "kunhan on alle 25, vaalea ja hyvännäköinen."
Ikää karttuu, väri tulee purkista ja ulkonäkö rapistuu, mutta luonne ja käytös pysyy.
Eroa. Alkoholisti ei hyysäämällä parane. Ei nainen, ei mies.
Olennaista ei ole, mitä puoliso touhuaa, vaan se, että viina vie häntä. Viina vie eikä takaisin tuo. Suhteen jatkaminen on pelkkää juomisen mahdollistamista. Miksi kukaan viitsisi raitistua, jos aina lämmin koti ja huolenpitäjä odottaa? Sama pätee muihinkin päihteisiin.
Tsemppiä, ota ero ja järjestä elämäsi, ettet itsekin valu viemäristä alas. Eikä missään nimessä lapsia juopon kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä arvelet noilla katoamisreissuilla tapahtuvan?
Arvaan että rouvaa pannaan edestä, takaa ja olan takaa.
Kuvailit hyvin todennäköisen tapahtumien kulun.
Mulle jäi nyt epäselväksi, että mihin "hoitoon" ap on sitä vaimoaan tunkemassa? Aikuinen ihminen käy ulkona joka toinen kuukausi, niin mikä sillä muka on hätänä? Ymmärrän kyllä, että aloittajaa ärsyttää kun emäntä häviää juhlimaan, mutta ei se tee vaimosta millään tasolla hoitoa tarvitsevaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AA-kerhoon.
Kun nainen juo alkoholia noin kuuden viikon välein? No nyt 😂
Vierailija kirjoitti:
Kiva tarina. Nyt nukkumaan!
Totuus on taruakin ihmeellisempää.
Tiedän hyvässä asemassa olevan alkoholistinaisen. Just tuollaista sekoilua. Välillä puolison naama on raavittu ruvelle.
Vastaan oletuksena ettei tapahdu Porvoossa... Vaimollasi on luultavammin ihan sellaisia mielenterveysongelmia, ettei siihen auta mitkään taikasanat. Olisi yksinkertaisesti vaan päästävä jonkinlaisen avun piiriin, mitään muita vaihtoehtoja ei ole. Alkoholinkäyttö yhdistettynä potkujen aiheuttamaan pettymykseen on selvästi saanut tilanteen pahenemaan.
Vaimosi ei tule muuttumaan ennen kuin myöntää ongelmansa ja hakee apua. Lapsia ei kannata tehdä ja sinun kannattaa miettiä, kuinka paljon viitsit elämästäsi haaskata. Monelle yksikin tuollainen katoamistemppu olisi jo tarpeeksi.
Hei ap! Vaimosi käytös on tyypillistä alkoholistin käytöstä. Sinun käytöksesi on taas tyypillistä läheisriippuvaisen käytöstä. Mahdollistat vaimosi juomisen mutta ilmeisesti et uskalla repäistä itseäsi irti huonosta suhteesta.
Vaimosi ihana käytös noiden katoamisten ja juomisjaksojen välissä kumpuaa häpeästä. Ei siitä että hän oikeasti rakastaisi sinua. Alkoholistin ainoa rakkaus on alkoholi ja sen rinnalla jää kaikki muu hopealle.
Missään tapauksessa älä hanki lasta hänen kanssaan. Et myöskään uhkaamalla, kiristämällä ja lahjomalla saa häntä raitistumaan. Hän voi mennä hoitoonkin sinun mieliksesi mutta mitään todellista tulosta se ei tuo jos vaimo ei itse halua raitistua.
Kaikkein suurimman palveluksen teet hänelle eroamalla. Siinä tulee hänelle ikäänkuin pohja vastaan kun et olekaan hänestä huolehtimassa. Tämän jälkeen hänellä on mahdollisuus oikeasti joutua vastuuseen teoistaan ja siitä ehkä herää ajatus raitistumisesta. Voi toki olla että ei herää vielä siinäkään vaiheessa mutta se tie hänen on läpi käytävä.
Sinä taas tuhlaat vuoden toisensa perään, jos jäät tähän suhteeseen. Voit myös itse hakeutua terapiaan yksin, pohtimaan sitä mikä saa jäämään suhteeseen jossa sinua kohdellaan huonosti.
Vaimosi käytös, johtuipa se mistä hyvänsä, on yksiselitteisesti väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AA-kerhoon.
Kun nainen juo alkoholia noin kuuden viikon välein? No nyt 😂
Ihminen voi olla alkoholisti vaikka ei joisi pisaraakaan alkoholia. Oleellista on se mitä juominen aiheuttaa silloin kun alkoholia juo. Jos alkoholi aiheuttaa vaarallisia tilanteita, ristiriitoja ihmissuhteisiin, holtitonta käytöstä jne silloin kyseessä on alkoholin ongelmakäyttö. Ja jos ihminen ei pysty hallitsemaan alkoholinkäyttöään silloin kun alkaa juoda, kyseessä on alkoholisti.
Alkoholin suurkulutus on ihan eri asia eikä alkoholin suurkuluttaja välttämättä ole alkoholisti.
Täällä oli aika samalainen tilanne, paitsi lapsi oli jo tehty. Katosi ajoittain ja puhelimellakaan ei saanut kiinni. Joskus joku kaveri vastaili puhelimeen ja peesasi että nukkuu sohvalla, tiedä sitten. Yleensä puhelin oli vain kiinni.
Muutaman kuukauden katselin toimintaa ja kun katoamistemppu osui lapsen 5 v. syntymäpäivälle, niin oli viimeinen niitti. Ilmoitin viestillä että ei kannata krapulaisena tulla lapsien/sukulaisten keskelle ja hoidin synttärit. Pientä ihmetystä oli tietysti ilmassa kun lapsen äiti puuttuu, mutta rehellisesti selitin tilanteen, mitäs sitä kiertelemään.
Sittenkun seuraavana päivänä palasi, niin ilmoituksena että tämä oli tässä. Lopputulemana muutuin YH-isäksi, mutta päivääkään en vaihtaisi pois :)
Sama tietysti jatkui vielä tuonkin jälkeen, esimerkiksi jos lapsen olisi pitänyt mennä äitilleen bussilla viikonlopuksi, niin matkalla bussiin tuli ilmoitus ettei pystykkään ottamaan ja eikun u-käännös takaisin. Tähän kyllä sopeutui aika nopeasti, kun mielsin tämän enemmänkin että on aina kotona.
Tästä on nyt aikaa yli 10 vuotta ja noin 3 vuotta sitten viimeksi lapsi on kuullut äitistään tekstiviestillä. Koskaan en selvittänyt mitä tapahtui noissa katoamisissa tai mitä nyt kuuluu, ei se mitään olisi muuttanut.
Suurin ongelma oli tietysti kun papereissa yhteishuoltajuus ja kun otti ja katosi lopullisesti, passin sekä mopokortin saamisessa oli oma hässäkkänsä. Viranomaisetkaan eivät saaneet yhteyttä. Hoitui kyllä käräjäoikeuden kautta lopuksi, mutta oli aika virastoissa, käräjäoikeudessa, solisaalitoimistossa ramppaamista muutaman kuukauden.
Alue: Aihe vapaa
Ei välttämättä. Minä menin vain hotelliin ryyppäämään.