Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko minulla enää mahdollisuutta (suomalaiseen) mieheen?
17.11.2019 |
-ikisinkku 32v
-urheilullinen bmi 19
-korkeakoulututkinto kesken
-ahkera kodinhoitaja, ruuanlaittaja
-lapsi olisi tervetullut mutta ei pakollinen
Viimeisten 7v aikana olen päässyt kaksille treffeille, toinen sanoi suoraan ettei tästä mitään tule, toinen sanoi haluavansa nähdä myöhemminkin mutta siihen se jäi. (Itse laitoin viestiä missä ilmaisin kiinnostukseni nähdä asioiden x, y parissa ja sain takaisin "joo olisi kiva"-viestin). Nettitreffejä olen hyödyntänyt jo 10 vuotta.
Mitä enää voin tehdä? Paitsi luovuttaa.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 34-v, lapseton, korkeakoulututkinto kesken, painoindeksi 23, urheilen 3-6 kertaa viikossa, en tupakoi, syön terveellisesti, pitkät hiukset jne. Kukaan suomalainen mies ei kiinnostu vakavasti ja minua taas ei kiinnosta pelkkä irtoseksi, kymmeniä tindertreffejä takana. Ulkomaalaiset miehet kyllä kiinnostuvat, mutta haluaisin kommunikoida suhteessa omalla äidinkielelläni...
Pakko se on hyväksyä että jään lapsettomaksi.
Minulle sopisi kaltaisesi nainen, mutta olen 8 vuotta vanhempi ja toisella kierroksella. Jos yrität löytää täsmälleen ikäistäsi miestä perheen perustamiseen niin olet jo hieman myöhässä, mahdotonta se toki ei ole. Toivottavasti löydät etsimäsi.
Kiitos kovasti kommentistasi. Tiedän kyllä että kaikki ikäiseni ovat jo kumppaninsa löytäneet ja perheensä perustaneet. Tiedän myös että en ole myöhässä, olen vain kelpaamaton.
Nyt myönnän että alkaa vítuttaa tällaiset kommentit. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
25-30 vuotiaat naiset ovat kyllä todella kuumaa kamaa parisuhdemarkkinoilla, joten on erikoista jos ei ole seuraa löytynyt. Harrastatko esimerkiksi mitään missä voisi tutustua ihmisiin? Kaupasta tai kadulta tosiaan harvemmin löytyy seuraa, pitää olla jotain missä löytyy kontaktia. Tosi monet löytää puolisonsa edelleen yhteisten tuttujen kautta, onko sinulla kavereita?
Kaupasta tai kadulta nainen saa seuraa milloin tahansa. Voi olla hyvää tai huonoa seuraa mutta se on eri asia. Mies ei saa kaupasta tai kadulta seuraa. Ei hyvää eikä huonoa.
Ei saa. 14 vuoden kokemuksella. -ap
Kaupassa on todella vaikea lähestyä. Tänään näin ruokakaupassa kiinnostavan naisen. Kuljimme monta kertaa toistemme ohitse ja vaistosin, että molemmat kiinnitimme toisiimme huomiota. Olimme myös ulkoisesti samanoloisia/tasoisia tai miten vaan. En silti mitenkään keksinyt tapaa tai vaan uskaltanut lähestyä. Ei se ole mahdollista. Jollekin voi olla, mutta päätellen muidenkin kommenteista, niin ei sitä vaan tapahdu, vaikka kiinnostusta olisikin.
No, on kahdenlaisia ihmisiä:
- niitä, jotka ottavat katsekontaktin ja hymyilevät viehättävälle henkilölle julkisella paikalla. Vastapuolen reaktio paljastaa kaiken, helppo edetä sen mukaan.
- niitä, jotka rekisteröivät kohteen, jättävät asian sikseen ja valittavat asiasta myöhemmin täällä. Rohkeimmat näistä saattavat ehkä tehdä oikein bongauksen Jodeliin, hyvänä päivänä.
Miksi pelkäätte ihmisiä?
Tuo ykköskohtasi on jo aika puutteellinen. Vaikka joku hymyilisi takaisin ei se tarkoita että se on kutsu lähempään tutustumiseen, vaan enempi peruskohteliaisuutta.
Niin? Kyllä sä siitä reaktiosta näet, onko se hymy viileän kohtelias vai mikä. Lue mitä kirjoitin.
Eikä mikään reaktio ole lupaus avioliitosta. Se tunnustelu jatkuu siitä.
No ei todellakaan näe. Olen hymyillyt julkisilla paikoilla toiselle osapuolle, ja olen saanut hymyjä julkisella paikalla. Silti kyse on ollut ohimenevästä kontaktista, joka ikinen kerta. En ymmärrä millaisessa maailmassa elät.
En ole puhunut hymystä vaan reaktiosta. Sulla on aika surkea sosiaalinen osaaminen jos et erota nyansseja erilaisissa kohtaamistilanteissa ihmisten kanssa. Ei pelkkä hymy, vaan kokonaisreaktio: katsooko muualle, vilkuileeko, meneekö hämilleen, onko ilahtunut, pyrkiikö jopa itse hakemaan kontaktia.
Ihan tässä samassa maailmassa sun kanssa elän. Olen lähestynyt ja mua on lähestytty.
Hei ap, vaikutat mielenkiintoiselta- tartu onkeeni . Olen samankaltaisessa tilanteessa oleva mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatimuksesi miehelle?
Selventäviä kysymyksiä:
- pitääkö olla korkeakoulutettu?
- ammatti/tulot, vaatimuksia näiden suhteen?
- pituusraja?
- vaatimuksia ruumiinrakenteen suhteen? Onko vähäinen ylipaino ok? Entäs käykkö hoikka tai hintelä?
- pitääkö miehen ola itsevarma, määrätietoinen, kunnianhimoinen, karismaattinen, sosiaalisesti taitava, tms?
- haluatko olla tasa-arvoinen kumppani vai pikkuvaimo joka hoitaa kotia kun mies tekee uraa?Ei tarvitse olla korkeakoulutettu, kunhan ei ole rakentanut elämäänsä pelkkien tulonsiirtojen varaan.
Mielellään pidempi kuin itse (162cm) olen.
Ei muita vaatimuksia.-ap
Ai m-muuttaja ei kelpaa!? Vitun r*sisti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
25-30 vuotiaat naiset ovat kyllä todella kuumaa kamaa parisuhdemarkkinoilla, joten on erikoista jos ei ole seuraa löytynyt. Harrastatko esimerkiksi mitään missä voisi tutustua ihmisiin? Kaupasta tai kadulta tosiaan harvemmin löytyy seuraa, pitää olla jotain missä löytyy kontaktia. Tosi monet löytää puolisonsa edelleen yhteisten tuttujen kautta, onko sinulla kavereita?
Kaupasta tai kadulta nainen saa seuraa milloin tahansa. Voi olla hyvää tai huonoa seuraa mutta se on eri asia. Mies ei saa kaupasta tai kadulta seuraa. Ei hyvää eikä huonoa.
Ei saa. 14 vuoden kokemuksella. -ap
Kaupassa on todella vaikea lähestyä. Tänään näin ruokakaupassa kiinnostavan naisen. Kuljimme monta kertaa toistemme ohitse ja vaistosin, että molemmat kiinnitimme toisiimme huomiota. Olimme myös ulkoisesti samanoloisia/tasoisia tai miten vaan. En silti mitenkään keksinyt tapaa tai vaan uskaltanut lähestyä. Ei se ole mahdollista. Jollekin voi olla, mutta päätellen muidenkin kommenteista, niin ei sitä vaan tapahdu, vaikka kiinnostusta olisikin.
No, on kahdenlaisia ihmisiä:
- niitä, jotka ottavat katsekontaktin ja hymyilevät viehättävälle henkilölle julkisella paikalla. Vastapuolen reaktio paljastaa kaiken, helppo edetä sen mukaan.
- niitä, jotka rekisteröivät kohteen, jättävät asian sikseen ja valittavat asiasta myöhemmin täällä. Rohkeimmat näistä saattavat ehkä tehdä oikein bongauksen Jodeliin, hyvänä päivänä.
Miksi pelkäätte ihmisiä?
Tuo ykköskohtasi on jo aika puutteellinen. Vaikka joku hymyilisi takaisin ei se tarkoita että se on kutsu lähempään tutustumiseen, vaan enempi peruskohteliaisuutta.
Niin? Kyllä sä siitä reaktiosta näet, onko se hymy viileän kohtelias vai mikä. Lue mitä kirjoitin.
Eikä mikään reaktio ole lupaus avioliitosta. Se tunnustelu jatkuu siitä.
No ei todellakaan näe. Olen hymyillyt julkisilla paikoilla toiselle osapuolle, ja olen saanut hymyjä julkisella paikalla. Silti kyse on ollut ohimenevästä kontaktista, joka ikinen kerta. En ymmärrä millaisessa maailmassa elät.
En ole puhunut hymystä vaan reaktiosta. Sulla on aika surkea sosiaalinen osaaminen jos et erota nyansseja erilaisissa kohtaamistilanteissa ihmisten kanssa. Ei pelkkä hymy, vaan kokonaisreaktio: katsooko muualle, vilkuileeko, meneekö hämilleen, onko ilahtunut, pyrkiikö jopa itse hakemaan kontaktia.
Ihan tässä samassa maailmassa sun kanssa elän. Olen lähestynyt ja mua on lähestytty.
Niin, näissä tilanteissa olen saanut katsekontaktin ja sitten henkilö on palannut askareisiinsa.
Onko surkeaa sosiaalista osaamista kun tulkitsen ettei kyseistä henkilöä kiinnosta sen enempää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt tuli mieleen se yksi palstamamma, joka joskus kertoi "iskemistään" miehistä. Eli oli vaan mennyt juttelemaan jollekkin esim. bussipysäkillä ihan normaaleista asioista (tyyliä "onpa bussi myöhässä") ja koki tulleensa torjutuksi kun vastapuoli ei ymmärtänyt "vihjettä" (eli aloittanut flirttailua). Eli AP, ole suorempi. Älä vihjaile vaan lauo treffipyynnöt kiertelemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kommentoi että ei enää yritä yhtäkään miestä lähestyä, ei suomalaista eikä ulkomaalaista. Olen säälittävä vanha ja ruma luuseri enkä kelpaa kellekään.
Voidaanko nyt antaa tämän ketjun olla. Sain jo vastaukseni. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatimuksesi miehelle?
Selventäviä kysymyksiä:
- pitääkö olla korkeakoulutettu?
- ammatti/tulot, vaatimuksia näiden suhteen?
- pituusraja?
- vaatimuksia ruumiinrakenteen suhteen? Onko vähäinen ylipaino ok? Entäs käykkö hoikka tai hintelä?
- pitääkö miehen ola itsevarma, määrätietoinen, kunnianhimoinen, karismaattinen, sosiaalisesti taitava, tms?
- haluatko olla tasa-arvoinen kumppani vai pikkuvaimo joka hoitaa kotia kun mies tekee uraa?Ei tarvitse olla korkeakoulutettu, kunhan ei ole rakentanut elämäänsä pelkkien tulonsiirtojen varaan.
Mielellään pidempi kuin itse (162cm) olen.
Ei muita vaatimuksia.-ap
Kelpaisiko sinulle korkeakoulutettu työtön mies? En ole täysin persaukinen eikä minulla ole elämänhallinnan ongelmia.
M30
Miksi tämä sai alapeukkuja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
25-30 vuotiaat naiset ovat kyllä todella kuumaa kamaa parisuhdemarkkinoilla, joten on erikoista jos ei ole seuraa löytynyt. Harrastatko esimerkiksi mitään missä voisi tutustua ihmisiin? Kaupasta tai kadulta tosiaan harvemmin löytyy seuraa, pitää olla jotain missä löytyy kontaktia. Tosi monet löytää puolisonsa edelleen yhteisten tuttujen kautta, onko sinulla kavereita?
Kaupasta tai kadulta nainen saa seuraa milloin tahansa. Voi olla hyvää tai huonoa seuraa mutta se on eri asia. Mies ei saa kaupasta tai kadulta seuraa. Ei hyvää eikä huonoa.
Miksi te palstamiehet julistatte tällaista sontaa jatkuvasti? Jos sinä et saa kadulta seuraa niin sinä et saa seuraa. Itse naisena olen käynyt useammankin kerran kahvilla ihan suoraan kadulta pyydettynä, kerran kirjastostakin. Se on siis mahdollista. Sitä tapahtuu, vaikkei tapahdukaan just sulle.
Tämän takia nimenomaan mitä edellä ilmoitettiin: kierrä kaukaa nämä passiivis-aggressiiviset kaikesta kaikkien puolesta tietävät ”kiltit” miehet.
Ja tee itse se aloite. Ota tutkaan joku kiinnostava ja keksi tikusta asia.
Mitähän vittua sinä nyt selität? Juurihan tuossa todettiin että kyllä, naisille asia nimenomaan on juuri noin suoraviivaista. Vittu te akat olette etuoikeutetussa asemassa ettekä edes suostu myöntämään sitä. Ja kaiken kruunaa tuo oletetuille luusereille aka kilteille miehille kettuilu jossain vitun netissä. Huo ria tuollaiset ovat.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuli mieleen se yksi palstamamma, joka joskus kertoi "iskemistään" miehistä. Eli oli vaan mennyt juttelemaan jollekkin esim. bussipysäkillä ihan normaaleista asioista (tyyliä "onpa bussi myöhässä") ja koki tulleensa torjutuksi kun vastapuoli ei ymmärtänyt "vihjettä" (eli aloittanut flirttailua). Eli AP, ole suorempi. Älä vihjaile vaan lauo treffipyynnöt kiertelemättä.
Usko jo, ei kukaan nainen tee selkeitä aloitteita tuolla ulkona. Minulle sopisi mainiosti, että nainen tulisi puhumaan bussin myöhästymisestä ja sitten mahdollisesti mihin on menossa ja sen jälkeen kysyisi haluaisinko lähteä hänen mukaansa kahville. Kuulostaako mahdottomalta? Kyllä. Ei kukaan tee noin. Sekä miehet että naiset ajattelevat, että olis kiva, kun joku kysyisi tuolla tavalla, mutta ei kukaan silti kysy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
25-30 vuotiaat naiset ovat kyllä todella kuumaa kamaa parisuhdemarkkinoilla, joten on erikoista jos ei ole seuraa löytynyt. Harrastatko esimerkiksi mitään missä voisi tutustua ihmisiin? Kaupasta tai kadulta tosiaan harvemmin löytyy seuraa, pitää olla jotain missä löytyy kontaktia. Tosi monet löytää puolisonsa edelleen yhteisten tuttujen kautta, onko sinulla kavereita?
Kaupasta tai kadulta nainen saa seuraa milloin tahansa. Voi olla hyvää tai huonoa seuraa mutta se on eri asia. Mies ei saa kaupasta tai kadulta seuraa. Ei hyvää eikä huonoa.
Miksi te palstamiehet julistatte tällaista sontaa jatkuvasti? Jos sinä et saa kadulta seuraa niin sinä et saa seuraa. Itse naisena olen käynyt useammankin kerran kahvilla ihan suoraan kadulta pyydettynä, kerran kirjastostakin. Se on siis mahdollista. Sitä tapahtuu, vaikkei tapahdukaan just sulle.
Tämän takia nimenomaan mitä edellä ilmoitettiin: kierrä kaukaa nämä passiivis-aggressiiviset kaikesta kaikkien puolesta tietävät ”kiltit” miehet.
Ja tee itse se aloite. Ota tutkaan joku kiinnostava ja keksi tikusta asia.
Mitähän vittua sinä nyt selität? Juurihan tuossa todettiin että kyllä, naisille asia nimenomaan on juuri noin suoraviivaista. Vittu te akat olette etuoikeutetussa asemassa ettekä edes suostu myöntämään sitä. Ja kaiken kruunaa tuo oletetuille luusereille aka kilteille miehille kettuilu jossain vitun netissä. Huo ria tuollaiset ovat.
Ja mut just haukuttiin kun lupasin avata keskustelun tarjoamalla pllua että se on väärin. Mikään teille primadonnille ei kelpaa. Ja naisills on helppoa vää vää. Joo on, jos jaksaa käyttää kaiken aikansa sen tulkitsemiseen mitä te maailman erinomaisimmat laatumiehet nyt oikein haluatte. Joka päivä tätä ”väärin lähestytty”-huutoa. Teille ei mikään kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
25-30 vuotiaat naiset ovat kyllä todella kuumaa kamaa parisuhdemarkkinoilla, joten on erikoista jos ei ole seuraa löytynyt. Harrastatko esimerkiksi mitään missä voisi tutustua ihmisiin? Kaupasta tai kadulta tosiaan harvemmin löytyy seuraa, pitää olla jotain missä löytyy kontaktia. Tosi monet löytää puolisonsa edelleen yhteisten tuttujen kautta, onko sinulla kavereita?
Kaupasta tai kadulta nainen saa seuraa milloin tahansa. Voi olla hyvää tai huonoa seuraa mutta se on eri asia. Mies ei saa kaupasta tai kadulta seuraa. Ei hyvää eikä huonoa.
Eli naiset saa kadulta naisseuraa?
Mitenköhän itse suhtautuisit jos minä tulisin kadulla tarjoamaan pllua? Olen läski 40-vuotias.
Tuollaiselle törkimykselle sanoisin tietenkin ei kiinnosta. Huoh!
Piti kaikkien naisten aina koska vaan saada seuraa, ja nyt sitten nirsoillaan. Pitää puhua suoraan muttei saa puhua suoraan. Mikään ei teillekään kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elä luovuta! Tinderi auki ja paaaaaljon kärsivällisyyttä kehiin!
Minä olin aivan epätoivoinen kun ollessani 33v elämäni ainoa rakkaus paljastui peluriksi ja menetin kaiken.
Pläräsin tinderiä 3 vuotta, välillä laitoin pois kun meni hermot ja parin kk kuluttua avasin taas. Kävin varmaan 20 treffeillä, suurin osa oli ihan ok mutta ei mitään säväyttävää. Joku yksittäinen creepykin tuli tavattua, mutta aika nopeaan sitä oppi hahmottamaan että ketä kannattaa mennä tapaamaan ja ketä ei. Yhtä miestä tapailin pari kk mutta olimme liian erilaisia ja se jäi siihen.
Olin vanhapiika-ikisinkku kun sitten lopulta 36v törmäsin siellä itseäni 3v vanhempaan minulle täydellisesti sopivaan mieheen! Nyt on jo yhteinen koti ja ensimmäinen raskaus aluillaan (en uskalla tästä vielä iloita koska keskenmenon mahdollisuus on niin suuri). Mutta olen todella onnellinen että jaksoin kahlata sen tinder-helvetin läpi ja kärsiä ne kaikki yksinäiset vuodet, loppujenlopuksi se kannatti!!
Älä siis luovuta! ❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuli mieleen se yksi palstamamma, joka joskus kertoi "iskemistään" miehistä. Eli oli vaan mennyt juttelemaan jollekkin esim. bussipysäkillä ihan normaaleista asioista (tyyliä "onpa bussi myöhässä") ja koki tulleensa torjutuksi kun vastapuoli ei ymmärtänyt "vihjettä" (eli aloittanut flirttailua). Eli AP, ole suorempi. Älä vihjaile vaan lauo treffipyynnöt kiertelemättä.
Usko jo, ei kukaan nainen tee selkeitä aloitteita tuolla ulkona. Minulle sopisi mainiosti, että nainen tulisi puhumaan bussin myöhästymisestä ja sitten mahdollisesti mihin on menossa ja sen jälkeen kysyisi haluaisinko lähteä hänen mukaansa kahville. Kuulostaako mahdottomalta? Kyllä. Ei kukaan tee noin. Sekä miehet että naiset ajattelevat, että olis kiva, kun joku kysyisi tuolla tavalla, mutta ei kukaan silti kysy.
Nyt kyllä tuli katkeraa tekstiä. Kietäydyn uskomasta, että ne naiset, jotka ova joskus pyytäneet ja kysyneet minua mm. kahville kanssaan, olisivat oikeasti miehiä; ei ullut tarveta pyyää heitä todistamaan sukupuolensa aitois... - En tiedä miten on asianlaita tänään jos ova ns. korjanneet sukupuoltaan sitemmin, mutta sen olen päässy näkemmän omin silmin, että joukkoon mahtuu, ainakin ulkoisela sukupuoleltaan naisia.
On minua joskus joku homo mieskin yrittänynyt ilmiselvästi ja ymmärrykseni mukaan iskeä; sattuuhan sitä; en minäkään osaa nähdä kenenkään sukupuolista suuntautunueisuutta päältä päin, joten en tai osaa osannut loukkaantua hänen käytöksestään; hämmenyä tapatuneesta sensijaan kyllä.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatimuksesi miehelle?
Selventäviä kysymyksiä:
- pitääkö olla korkeakoulutettu?
- ammatti/tulot, vaatimuksia näiden suhteen?
- pituusraja?
- vaatimuksia ruumiinrakenteen suhteen? Onko vähäinen ylipaino ok? Entäs käykkö hoikka tai hintelä?
- pitääkö miehen ola itsevarma, määrätietoinen, kunnianhimoinen, karismaattinen, sosiaalisesti taitava, tms?
- haluatko olla tasa-arvoinen kumppani vai pikkuvaimo joka hoitaa kotia kun mies tekee uraa?Ei tarvitse olla korkeakoulutettu, kunhan ei ole rakentanut elämäänsä pelkkien tulonsiirtojen varaan.
Mielellään pidempi kuin itse (162cm) olen.
Ei muita vaatimuksia.-ap
Kelpaisiko sinulle korkeakoulutettu työtön mies? En ole täysin persaukinen eikä minulla ole elämänhallinnan ongelmia.
M30
Miksi tämä sai alapeukkuja?
Ilmeisesti sitten se yksi miesten työttömyydestä palstalla jankkaava tyyppi on pilannut kaikkien työttömien miesten maineen täällä. En oikein keksi muuta selitystä.
Alue: Aihe vapaa
No ei todellakaan näe. Olen hymyillyt julkisilla paikoilla toiselle osapuolle, ja olen saanut hymyjä julkisella paikalla. Silti kyse on ollut ohimenevästä kontaktista, joka ikinen kerta. En ymmärrä millaisessa maailmassa elät.