Leo-Pekka Tähdeltä karu paljastus – on tullut torjutuksi, koska istuu pyörätuolissa: "Se satuttaa tosi paljon"

Vierailija kirjoitti:

Sori, en ottaisi. Haluan miehen joka voi tulla kanssani tunturivaelluksille ja purjehtimaan veneelläni.

Hyvä vitsi.

Vierailija kirjoitti:

Tuo oli hyfvin sanottu. Eivät vammaisetkaan halua toisen vaimmaisen kanssa seurustella .

Ei pidä paikkaansa. Ei oikeasti kannata kommentoida aiheeseen, mistä ei tiedä mitään.

Niin epistä kuin se onkin, jokaisella on oikeus ja vapaus valita kumppaninsa omien kriteeriensä mukaisesti. Leo-Pekka nyt vain saa – heh heh – kelata sitä ihan keskenään.

Mun hedonistiseen elämäntyyliin ei sopisi pyörätuoli eikä huippu-urheilija kumpikaan, saati sitten yhdessä paketissa. Kyllä alkaisi mullakin jo hymy hyytyä.

Vierailija kirjoitti:

Niin epistä kuin se onkin, jokaisella on oikeus ja vapaus valita kumppaninsa omien kriteeriensä mukaisesti. Leo-Pekka nyt vain saa – heh heh – kelata sitä ihan keskenään.

Kuka on moisen kieltänyt? Leo-Pekalla, kuten ihan jokaisella muullakin, on oikeus tunteisiinsa.

En voisi. En ole hoivaavaa tyyppiä ja haluan miehen joka kykenee tekemään niitä juttuja mihin minun voimat eivät riitä. Jos olemassa oleva mies sairastuisi niin tottakai asia olisi eri, mutta en ehdoin tahdoin hakeutuisi sellaiseen tilanteeseen. Muutenkin pienempikin fyysinen yksityiskohta kuten silmienväri vaikuttaa kiinnostumiseen niin miten sitten pyörätuoli ja liikuntakyvyttömyys.

Eli toisin sanoen melkein jokainen kommentoija jättäisi kumppaninsa, jos kumppani esim. halvaantuisi vyötäröstä alaspäin ja joutuisi pyörätuoliin?

Ihmiset ovat aika naiiveja jos tulee järkytyksenä, että joillekin vamma on este. Pyörätuolissa oleminen vaikuttaa elämään monella tapaa, jo senkin takia että ympäristömme ei ole hyvin tehty pyörätuolin käyttäjille. Moniin kyläpaikkoihin ja esim. ravintoloihin on vaikea pääsy, joten pitää useasti suunnitella etukäteen eikä samanlaista spontaaniutta ole. Esimerkiksi mun asuntoa olisi hyvin vaikea käyttää, joten pitäisi tavata suhteen alussa lähinnä muualla ja suhteen vakavoituessa mun olisi oltava se, joka muuttaa. Ei minulle olisi este olla pyörätuolissa olevan kanssa, mutta kyllä monet voivat sitä miettiä siten, että onko liian vaikeaa ja sopiiko se huonosti heidän elämäntyyliin. Harva pyörätuolissa olevakaan olisi tuolissa, jos voisi liikkua jaloillaan. Jos on valinnanvaraa vammaisesta ja vammattomasta ihmisestä ja ei vielä tunteita kumpaakaan kohtaan, niin helpompaa ehkä kääntyä sitä yksilöä kohtaan, joka on samanlainen kuin itse. Mutta eihän sellaista ole kovin suotavaa ääneen sanoa - valintatilanteessa ollut pyörätuolissa oleva kyllä sen huomaa.

Siitä ei päästä mihinkään että pyörätuolissa elävä ihminen joutuu kokemaan enemmän tuskaa kuin terve ihminen ja joutuu todennäköisesti myös useammin torjutuksi pyörätuolin takia, se alkaa jo päiväkodissa, etenee kouluihin ja myöhemmin myös parisuhteen muodostamiseen... erilaista ihmistä kammoksutaan, halveksutaan ja syrjitään. Jo päiväkoti ikäiset lapset huomaa toisen lapsen erilaisuuden vamman takia ja eivät leiki mielellään hänen kanssaan. Tähän asiaan pitäisi saada muutos, varsinkin jos ihmisen päässä ei ole mitään vikaa niin ansaitsee tulla kohdelluksi kuin kuka tahansa muukin ja siksi peräänkuulutan empatiaa että pitäisi nähdä ne ihmisen kaikki hyvät puolet eikä hylätä pelkästään pyörätuolin takia!

Eikä mitään selityksiä että tasan ei käy onnenlahjat. Jokainen voi vaikuttaa omaan asenteeseensa miten kohtelee pyörätuolissa istuvaa.

En voisi seurustella. En halua olla omaishoitaja, ja kyllähän halvaantunut ihminen apua kaipaa jonkin verran vaikka asiaa miltä kantilta katsoisi. En myöskään haluaisi olla seksissä aina se ns. aktiivisempi osapuoli.

Voisin seurustella pyörätuolissa olevan kanssa. Luonne ja arvot ovat syy pakeille.

Tuo on ihan höpöhöpöä että nykyajan moderni Suomi ei olisi tehty esteettömäksi. Moniin ravintoloihin pääsee kyllä pyörätuolin kanssa ja jos ei pääsisi se olisi häväistys ja siitä voisi pistää noottia ravintolalle. Esteettömyys on otettava huomioon myös huonokuntoisia vanhuksia ajatellen ja lastenvaunujen kanssa liikkuvaa. Tasokkaissa paikoissa on olemassa hissit ja rampit.

Pyörätuolissa oleva henkilö pystyy tekemään lähes kaikkia samoja asioita kuin tervekkin, mutta eritavalla ja mielikuvitusta täytyy välillä soveltaa. Elämän ei tarvitse päättyä pyörätuoliin joutumiseen ja olla sen jälkeen p.askaa.

Nyt on pakkok kysyä, että mistä ihmeestä alapeukut?

175

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan höpöhöpöä että nykyajan moderni Suomi ei olisi tehty esteettömäksi. Moniin ravintoloihin pääsee kyllä pyörätuolin kanssa ja jos ei pääsisi se olisi häväistys ja siitä voisi pistää noottia ravintolalle. Esteettömyys on otettava huomioon myös huonokuntoisia vanhuksia ajatellen ja lastenvaunujen kanssa liikkuvaa. Tasokkaissa paikoissa on olemassa hissit ja rampit.

Pyörätuolissa oleva henkilö pystyy tekemään lähes kaikkia samoja asioita kuin tervekkin, mutta eritavalla ja mielikuvitusta täytyy välillä soveltaa. Elämän ei tarvitse päättyä pyörätuoliin joutumiseen ja olla sen jälkeen p.askaa.

Hohhoijaa. Asun vanhassa kerrostalossa. Pyörätuolissa olevaa minun pitäisi mennä alaovella auttamaan ja työntää huonoa ramppia ylös hissille, joka on niin kapea että iso pyörätuoli ei siihen mahtuisi. Asunnossa oviaukot ovat kapeita. Vessa on tosi pieni ja siinä on kynnys, pidän aika epätodennäköisenä, että sitä pystyisi käyttämään.

Tämän lehdessä olleen ilmaisen mainoksen jälkeen on varmaan jono ovella.

Vierailija kirjoitti:

En voisi seurustella. En halua olla omaishoitaja, ja kyllähän halvaantunut ihminen apua kaipaa jonkin verran vaikka asiaa miltä kantilta katsoisi. En myöskään haluaisi olla seksissä aina se ns. aktiivisempi osapuoli.

Ehkä sun ei pitäisi seurustella kenenkään kanssa. Myös omilla jaloillaan kävelevä seurustelu kumppani tarvitsee apua joskus.

Mä oon tullut torjutuksi vaikka kävelen kahdella jalalla.

Itse ihmettelen miksi monet vammautuneet tai syntymässään jo olleet eivät monetkaan halua kumppanikseen saman vamman omaavaa. Juttelin kerran netissä yhden miehen kanssa joka muutaman tunnin juttelun jälkeen kertoi että hänellä on se ja se vamma. Sanoin sitten suoraan että parempi lopettaa tämä tutustuminen tähän, koska hän ei ole sitä mitä etsin. Ehdotin hänelle että hän voisi hakeutua johonkun yhdistykseen jossa voisi tutustua kaltaisiinsa. Mutta ei, hän mielestään on oikeutettu saamaan terveen kumppanin vaikka itseltä kuola valuu kun hän yrittää puhua (änkyttää). Juupa juu.

Tämä ei edes ole ainoa kokemukseni vastaavista ihmisistä.

Ja nämä moralisoijat jotka ovat sitä mieltä että meidän terveiden tulisi kiinnostua vammaisista, niin kuinkahan moni heistä itse seurustelee vammaisen kanssa tai sinkkuna menisi treffeille ja jopa parisuhteeseen vammaisen kanssa? No, aivan. Helppoahan se on sanoa että tehkää te muut näin ja itse toimivat ihan päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen miksi monet vammautuneet tai syntymässään jo olleet eivät monetkaan halua kumppanikseen saman vamman omaavaa. Juttelin kerran netissä yhden miehen kanssa joka muutaman tunnin juttelun jälkeen kertoi että hänellä on se ja se vamma. Sanoin sitten suoraan että parempi lopettaa tämä tutustuminen tähän, koska hän ei ole sitä mitä etsin. Ehdotin hänelle että hän voisi hakeutua johonkun yhdistykseen jossa voisi tutustua kaltaisiinsa. Mutta ei, hän mielestään on oikeutettu saamaan terveen kumppanin vaikka itseltä kuola valuu kun hän yrittää puhua (änkyttää). Juupa juu.

Tämä ei edes ole ainoa kokemukseni vastaavista ihmisistä.

Ja nämä moralisoijat jotka ovat sitä mieltä että meidän terveiden tulisi kiinnostua vammaisista, niin kuinkahan moni heistä itse seurustelee vammaisen kanssa tai sinkkuna menisi treffeille ja jopa parisuhteeseen vammaisen kanssa? No, aivan. Helppoahan se on sanoa että tehkää te muut näin ja itse toimivat ihan päinvastoin.

Kyllähän hän voi löytää terveen kumppanin, ei vaan sinusta. En ymmärrä sitäkään että vammaisia pitää aina patistaa olemaan pelkästään kaltaistensa kanssa.

Ai että joku muu päättäisi puolestani kenen kanssa seurustelen? Avausviesti kuulostaa siltä, tosin epäilen provoksi.

Leolle voisin sen verran sanoa, että ei ehkä kannata uhriutua siksi että p.illua ei tulekaan enää yhtä paljon kuin ennen. Se nyt vain on niin, että moni kävelykykyinenkään mies ei saa p.illua, ei välttämättä ole koskaan saanutkaan.

Minäkin voisin uhriutua ja valitella lehtien palstoilla että kun en näytä Shakiralta, niin tulen aina torjutuksi.