Leo-Pekka Tähdeltä karu paljastus – on tullut torjutuksi, koska istuu pyörätuolissa: "Se satuttaa tosi paljon"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin epistä kuin se onkin, jokaisella on oikeus ja vapaus valita kumppaninsa omien kriteeriensä mukaisesti. Leo-Pekka nyt vain saa – heh heh – kelata sitä ihan keskenään.

Kuka on moisen kieltänyt? Leo-Pekalla, kuten ihan jokaisella muullakin, on oikeus tunteisiinsa.

Joo, jokaisella on oikeus tunteisiinsa. Se että joku asia harmittaa on ihan ok, mutta se että menee itkemään siitä uhrina mediaan on eri juttu. Kyllä minuakin harmittaa etten saa ketä tahansa miestä koska en ole Marilyn Monroe, mutta en minä siitä mene mediaan uikuttamaan.

Itkee ja uikuttaa mediassa? Pikemminkin vastaa kysymykseen kysyttäessä. Pitäisikö valita? Eikö nykyään saa olla pahoillaan tai surullinen mistään ilman, että heti haukutaan uhriutujaksi? Ja huom, kyse oli 1 haastattelusta! Olet ihan suoraan naurattava ihminen.

Jos olet ap, kovin nopeastipa unohdit sen, mitä aloituksessasi syyllistit. Sinustahan tuollainen torjuminen oli suorastaan ihmisoikeuskysymys ja maailmanloppu.

Koeta nyt tajuta, että ihmiset kommentoivat ennen kaikkea ap:lle, ei sinulle, kuka lienetkin. Ap syyllistää kaikkia, joiden mielestä pyörätuolissa istuminen ei ole puoleensavetävää. Sen tulkintakehyksen kautta tulkitaan nyt Leo-Pekan kommenttia. Totta kai meillä kaikilla on siitä tiedossa vain lyhyt maikkarin sitaatti ja ap:n aggressiivinen tulkinta.

Me tai sinä emme voi tietää, mitä L-P oikeasti asiasta ajattelee. Koeta sinäkin siis nyt rauhoittua, olet jo ilkeillyt ketjussa ihan riittävästi.

Emme voi tietää, joten miksi sinä sitten kuvittelet näin. 

Eipä ihmetyttänyt tämä,kun syöpää sairastavaakin kartetaan kaikin keinon.Sitä ei ymmärrä ennenkuin omalle kohdalle sattuu.Pekka on tähti,tähdellä aina paremmat mahdollisuudet tutustua ja rakastua kuin normi pyörätuolissa yksin kotona istuvalla.

No rehellisesti sanoen, en ottaisi pyörätuolissa istuvaa kumppaniksi. Se on vain raadollinen totuus. Hyvä, että jaksan nykyistä tervejalkaista! :)

Nämä uhriutumisesta jankkaavat voisivat mennä jonnekin hoitoon. Ei ole normaalia reagoida muiden tunteisiin ja sanomisiin noin. Sanon vaan.

Voisin seurustella pyörätuolissa olevan kanssa, jos todella pitäisin hänestä. Mistä tämä henkilö on varma, että se este oli juuri pyörätuoli, eikä esimerkiksi huonosti yhteensopivat persoonat? Itselle tietysti helpointa selittaa se noin, ei tarvitse harrastaa liikaa itsetutkiskelua.

Vierailija kirjoitti:

Voisin seurustella pyörätuolissa olevan kanssa, jos todella pitäisin hänestä. Mistä tämä henkilö on varma, että se este oli juuri pyörätuoli, eikä esimerkiksi huonosti yhteensopivat persoonat? Itselle tietysti helpointa selittaa se noin, ei tarvitse harrastaa liikaa itsetutkiskelua.

Ehkä hänelle on sanottu ihan suoraan se? Ihmiset voivat olla aika törkeitä (niin vammaiset kuin vammattomatkin). Pyörätuolissa olevaa ystävärtäni nimiteltiin esim. friikiksi. Kyllä ihmiset yleensä pakit ymmärtävät vaikka voivatkin niistä pahoittaa mielensä. Haukkuminen eri asia. Toki pyörätuoli voi olla tekosyy molemmille osapuolille.

Vierailija kirjoitti:

Nämä uhriutumisesta jankkaavat voisivat mennä jonnekin hoitoon. Ei ole normaalia reagoida muiden tunteisiin ja sanomisiin noin. Sanon vaan.

Minkälaista hoitoa suosittelisit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä uhriutumisesta jankkaavat voisivat mennä jonnekin hoitoon. Ei ole normaalia reagoida muiden tunteisiin ja sanomisiin noin. Sanon vaan.

Minkälaista hoitoa suosittelisit?

Luonteenohjauksen pakkokursseille.

*eri

Mix vitussa normaalin pitäs seucaa vamulin kaa.

Leopekka the retardi vois vaa mennä johonki vamma laitoksee ja ettii sielt seuccaus seuraa vittu?

Vierailija kirjoitti:

Mix vitussa normaalin pitäs seucaa vamulin kaa.

Leopekka the retardi vois vaa mennä johonki vamma laitoksee ja ettii sielt seuccaus seuraa vittu?

Kukakohan se tässä retardi on? Tällaisille ihmisille toivoo kyllä p**kaa tulevaisuutta, vaikka ei ehkä saisi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voisin. Koen itse, etten joutuisi luopumaan mistään, jos ihminen on muuten sopiva jne. Nykyään esteettömyyteen panostetaan todella paljon, kotiin saa apua tai avustajan - on olemassa esim. esteettömiä vaellusreittejäkin.

Noihin esteettömiin vaellusreitteihin täytyy kyllä sanoa että salli mun nauraa. Suomessa taitaa olla yksi vähän pidempi esteetön reitti, mutta kyllä ne esteettömät on yleensä hyvin lyhyitä pikku luontopolunpätkiä.

Itsekin harrastan vaellusta enkä todellakaan millään sellaisilla poluilla missä pääsisi edes maastopyörällä. Voisin kyllä silti ottaa Leo-Pekan tai vastaavan, jos tyyppi olisi muuten kiva. En minä miestä vaeltamiseen tarvitse ja sen kanssa voisi sitten vaikka tehdä melontaretkiä jne.

Edellyttäen tietysti että heppi toimii, olen erittäin penetraatiokeskeinen joten en tekisi mitään miehellä jolla ei seiso. (Ja ei, en jättäisi nykyistä miestä jos sille tulisi ongelmia, mutta miksi turhaan ottaa rikkinäinen jos ehjänkin saa?)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin seurustella pyörätuolissa olevan kanssa, jos todella pitäisin hänestä. Mistä tämä henkilö on varma, että se este oli juuri pyörätuoli, eikä esimerkiksi huonosti yhteensopivat persoonat? Itselle tietysti helpointa selittaa se noin, ei tarvitse harrastaa liikaa itsetutkiskelua.

Ehkä hänelle on sanottu ihan suoraan se? Ihmiset voivat olla aika törkeitä (niin vammaiset kuin vammattomatkin). Pyörätuolissa olevaa ystävärtäni nimiteltiin esim. friikiksi. Kyllä ihmiset yleensä pakit ymmärtävät vaikka voivatkin niistä pahoittaa mielensä. Haukkuminen eri asia. Toki pyörätuoli voi olla tekosyy molemmille osapuolille.

Niin sitä juuri tarkoitin, että se ei välttämättä ole totta, vaikka niin sanotaankin. Jos se taas oli totta, niin olisiko parempi keksiä valkoinen valhe tyyliin, meillä ei kemiat kohtaa vai sanoa suoraan? Eniten kai siinä satuttaa se torjutuksi tuleminen, oli syy mikä tahansa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin seurustella pyörätuolissa olevan kanssa, jos todella pitäisin hänestä. Mistä tämä henkilö on varma, että se este oli juuri pyörätuoli, eikä esimerkiksi huonosti yhteensopivat persoonat? Itselle tietysti helpointa selittaa se noin, ei tarvitse harrastaa liikaa itsetutkiskelua.

Ehkä hänelle on sanottu ihan suoraan se? Ihmiset voivat olla aika törkeitä (niin vammaiset kuin vammattomatkin). Pyörätuolissa olevaa ystävärtäni nimiteltiin esim. friikiksi. Kyllä ihmiset yleensä pakit ymmärtävät vaikka voivatkin niistä pahoittaa mielensä. Haukkuminen eri asia. Toki pyörätuoli voi olla tekosyy molemmille osapuolille.

Niin sitä juuri tarkoitin, että se ei välttämättä ole totta, vaikka niin sanotaankin. Jos se taas oli totta, niin olisiko parempi keksiä valkoinen valhe tyyliin, meillä ei kemiat kohtaa vai sanoa suoraan? Eniten kai siinä satuttaa se torjutuksi tuleminen, oli syy mikä tahansa...

Kyllä minusta on eroa, että' sanotko toiselle, että koen, ettei pyörätuoli sovi elämäntyyliini vrs. en minä voi seurustella tuollaisen ruman vammaisen friikin kanssa. Toki pelkkä torjutuksi joutuminenkin voi satuttaa muotoili sen miten kauniisti tahansa. Riippuu ihmisestä. Toista ei kuitenkaan pitäisi tahallisesti loukata.

Riippuu, miten kikkkeli toimii. Sorry pinnallisuuteni, mutta seksissä nautin eniten siitä kun vehje on sisällä. Mitkään lelut vaan ei saa aikaan samaa tunnetta kuin aito. Sorry vaan pinnallisuuteni. Jos siis jalat ei toimi mutta vehkeet kyllä, niin pyörätuoli ei ole ongelma.

No, jos nyt oikeasti rakastuisin niin eipä kai tuo olisi este... Mutta en minä, anteeksi nyt, tapailua ihan tuosta noin vaan aloittaisi.

Enkä edes ole pinnallinen ihminen. Realisti vaan.

No onhan se totta ettei monellakaan pyörätuoli ole ensimmäisten toivottujen ominaisuuksien joukossa kun kumppania haetaan.

Olen ruma, pitkä, lihava ja harvahiuksinen nainen. En ole minäkään miesten ykkösvaihtoehto kumppanimarkkinoilla, mutta se on vain asia, joka on pitänyt tunnustaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voisin. Koen itse, etten joutuisi luopumaan mistään, jos ihminen on muuten sopiva jne. Nykyään esteettömyyteen panostetaan todella paljon, kotiin saa apua tai avustajan - on olemassa esim. esteettömiä vaellusreittejäkin.

Noihin esteettömiin vaellusreitteihin täytyy kyllä sanoa että salli mun nauraa. Suomessa taitaa olla yksi vähän pidempi esteetön reitti, mutta kyllä ne esteettömät on yleensä hyvin lyhyitä pikku luontopolunpätkiä.

Itsekin harrastan vaellusta enkä todellakaan millään sellaisilla poluilla missä pääsisi edes maastopyörällä. Voisin kyllä silti ottaa Leo-Pekan tai vastaavan, jos tyyppi olisi muuten kiva. En minä miestä vaeltamiseen tarvitse ja sen kanssa voisi sitten vaikka tehdä melontaretkiä jne.

Edellyttäen tietysti että heppi toimii, olen erittäin penetraatiokeskeinen joten en tekisi mitään miehellä jolla ei seiso. (Ja ei, en jättäisi nykyistä miestä jos sille tulisi ongelmia, mutta miksi turhaan ottaa rikkinäinen jos ehjänkin saa?)

Mitä nauramista niissä on? Minusta on hienoa, että moisia tehdään. Muutenkin esteettömyys on valtavan tärkeä asia. Taidankin kysyä liikuntarajoitteiselta ystävältäni, haluaisko hän lähteä kokeilemaan moista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin seurustella pyörätuolissa olevan kanssa, jos todella pitäisin hänestä. Mistä tämä henkilö on varma, että se este oli juuri pyörätuoli, eikä esimerkiksi huonosti yhteensopivat persoonat? Itselle tietysti helpointa selittaa se noin, ei tarvitse harrastaa liikaa itsetutkiskelua.

Ehkä hänelle on sanottu ihan suoraan se? Ihmiset voivat olla aika törkeitä (niin vammaiset kuin vammattomatkin). Pyörätuolissa olevaa ystävärtäni nimiteltiin esim. friikiksi. Kyllä ihmiset yleensä pakit ymmärtävät vaikka voivatkin niistä pahoittaa mielensä. Haukkuminen eri asia. Toki pyörätuoli voi olla tekosyy molemmille osapuolille.

Niin sitä juuri tarkoitin, että se ei välttämättä ole totta, vaikka niin sanotaankin. Jos se taas oli totta, niin olisiko parempi keksiä valkoinen valhe tyyliin, meillä ei kemiat kohtaa vai sanoa suoraan? Eniten kai siinä satuttaa se torjutuksi tuleminen, oli syy mikä tahansa...

Kyllä minusta on eroa, että' sanotko toiselle, että koen, ettei pyörätuoli sovi elämäntyyliini vrs. en minä voi seurustella tuollaisen ruman vammaisen friikin kanssa. Toki pelkkä torjutuksi joutuminenkin voi satuttaa muotoili sen miten kauniisti tahansa. Riippuu ihmisestä. Toista ei kuitenkaan pitäisi tahallisesti loukata.

No tietysti kun toinen valitsemasi ilmaisu on niin alatyylinen. Entäs jos sanotaan joko, että pyörätuoli ei sovi elämäntyyliini tai koen, että meillä ei kemiat kohtaa. Eivätkös nuo ole aika samalla tasolla vastaanottaa? Miksi juuri se pyörätuoliperuste olisi loukkaavampi?

Vierailija kirjoitti:

Siitä ei päästä mihinkään että pyörätuolissa elävä ihminen joutuu kokemaan enemmän tuskaa kuin terve ihminen ja joutuu todennäköisesti myös useammin torjutuksi pyörätuolin takia, se alkaa jo päiväkodissa, etenee kouluihin ja myöhemmin myös parisuhteen muodostamiseen... erilaista ihmistä kammoksutaan, halveksutaan ja syrjitään. Jo päiväkoti ikäiset lapset huomaa toisen lapsen erilaisuuden vamman takia ja eivät leiki mielellään hänen kanssaan. Tähän asiaan pitäisi saada muutos, varsinkin jos ihmisen päässä ei ole mitään vikaa niin ansaitsee tulla kohdelluksi kuin kuka tahansa muukin ja siksi peräänkuulutan empatiaa että pitäisi nähdä ne ihmisen kaikki hyvät puolet eikä hylätä pelkästään pyörätuolin takia!

Eikä mitään selityksiä että tasan ei käy onnenlahjat. Jokainen voi vaikuttaa omaan asenteeseensa miten kohtelee pyörätuolissa istuvaa.

Kylläpä näet pyörätuolissa istujat uhreina.

Eivät he ole. Leo- Pekkakin on huippu-urheilija. Osa paraurheilusta on sellaista "rottien juoksukilpailua", mutta kelaajat pärjäisivät lajissaan terveitäkin vastaan, jos terveet sitä harrastaisivat.

Lapsesta saakka pyörätuolissa istuneelle se pyörätuoli on oman ruumiin jatke, eikä elämä ole mitenkään erityisen vaikeaa. Olen nähnyt pyörätuolilla mentävän portaitakin -ilman avustajaa.

Tuollaisella uhriutumistekstillä et saa pyörätuolissa istujille empatiaa. Päinvastoin, ihmiset alkaa ajatella että okei, luulin että pyörätuolityypit on ihan tavallisia mutta näköjään ne haluaakin vaan uhriutua -tai läheisensä.

Parasta mitä fyysisesti vammaiselle ihmiselle voi tehdä on olla säälimättä ja auttamatta sitä. Kaikissa selviytymistarinoissa ihmiset korostavat miten tärkeää on ollut että esim. vanhemmat ovat vaan olettaneet että molemmat kätensä menettänyt tyttö oppii silti pukemaan itse jne. Koska silloin he voivat elää itsenäisinä ja tasavertaisina. Uhriuttamalla taas ei saavuteta yhtään mitään.

Kuten Herman Hesse on sanonut: "Kaikilla meillä on osamme, eikä se kenelläkään ole helppo." Toisten vaikeudet on ehkä vaan silmiinpistävämpiä. Mutta jos niiden takia alkaa itsesäälissä kieriä, saa kyllä sitten kieriä niin että pää on sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä ei päästä mihinkään että pyörätuolissa elävä ihminen joutuu kokemaan enemmän tuskaa kuin terve ihminen ja joutuu todennäköisesti myös useammin torjutuksi pyörätuolin takia, se alkaa jo päiväkodissa, etenee kouluihin ja myöhemmin myös parisuhteen muodostamiseen... erilaista ihmistä kammoksutaan, halveksutaan ja syrjitään. Jo päiväkoti ikäiset lapset huomaa toisen lapsen erilaisuuden vamman takia ja eivät leiki mielellään hänen kanssaan. Tähän asiaan pitäisi saada muutos, varsinkin jos ihmisen päässä ei ole mitään vikaa niin ansaitsee tulla kohdelluksi kuin kuka tahansa muukin ja siksi peräänkuulutan empatiaa että pitäisi nähdä ne ihmisen kaikki hyvät puolet eikä hylätä pelkästään pyörätuolin takia!

Eikä mitään selityksiä että tasan ei käy onnenlahjat. Jokainen voi vaikuttaa omaan asenteeseensa miten kohtelee pyörätuolissa istuvaa.

Kylläpä näet pyörätuolissa istujat uhreina.

Eivät he ole. Leo- Pekkakin on huippu-urheilija. Osa paraurheilusta on sellaista "rottien juoksukilpailua", mutta kelaajat pärjäisivät lajissaan terveitäkin vastaan, jos terveet sitä harrastaisivat.

Lapsesta saakka pyörätuolissa istuneelle se pyörätuoli on oman ruumiin jatke, eikä elämä ole mitenkään erityisen vaikeaa. Olen nähnyt pyörätuolilla mentävän portaitakin -ilman avustajaa.

Tuollaisella uhriutumistekstillä et saa pyörätuolissa istujille empatiaa. Päinvastoin, ihmiset alkaa ajatella että okei, luulin että pyörätuolityypit on ihan tavallisia mutta näköjään ne haluaakin vaan uhriutua -tai läheisensä.

Parasta mitä fyysisesti vammaiselle ihmiselle voi tehdä on olla säälimättä ja auttamatta sitä. Kaikissa selviytymistarinoissa ihmiset korostavat miten tärkeää on ollut että esim. vanhemmat ovat vaan olettaneet että molemmat kätensä menettänyt tyttö oppii silti pukemaan itse jne. Koska silloin he voivat elää itsenäisinä ja tasavertaisina. Uhriuttamalla taas ei saavuteta yhtään mitään.

Kuten Herman Hesse on sanonut: "Kaikilla meillä on osamme, eikä se kenelläkään ole helppo." Toisten vaikeudet on ehkä vaan silmiinpistävämpiä. Mutta jos niiden takia alkaa itsesäälissä kieriä, saa kyllä sitten kieriä niin että pää on sekaisin.

Kerropa uhriutumisesta jankuttaja uhriutumisen määritelmä, ole niin hyvä. Eikö kukaan saa edes pihahtaa, että on millään tavalla ikävää, vaikeaa tms.? Naamalle vaan semmoinen kestojenkkihymy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin seurustella pyörätuolissa olevan kanssa, jos todella pitäisin hänestä. Mistä tämä henkilö on varma, että se este oli juuri pyörätuoli, eikä esimerkiksi huonosti yhteensopivat persoonat? Itselle tietysti helpointa selittaa se noin, ei tarvitse harrastaa liikaa itsetutkiskelua.

Ehkä hänelle on sanottu ihan suoraan se? Ihmiset voivat olla aika törkeitä (niin vammaiset kuin vammattomatkin). Pyörätuolissa olevaa ystävärtäni nimiteltiin esim. friikiksi. Kyllä ihmiset yleensä pakit ymmärtävät vaikka voivatkin niistä pahoittaa mielensä. Haukkuminen eri asia. Toki pyörätuoli voi olla tekosyy molemmille osapuolille.

Niin sitä juuri tarkoitin, että se ei välttämättä ole totta, vaikka niin sanotaankin. Jos se taas oli totta, niin olisiko parempi keksiä valkoinen valhe tyyliin, meillä ei kemiat kohtaa vai sanoa suoraan? Eniten kai siinä satuttaa se torjutuksi tuleminen, oli syy mikä tahansa...

Kyllä minusta on eroa, että' sanotko toiselle, että koen, ettei pyörätuoli sovi elämäntyyliini vrs. en minä voi seurustella tuollaisen ruman vammaisen friikin kanssa. Toki pelkkä torjutuksi joutuminenkin voi satuttaa muotoili sen miten kauniisti tahansa. Riippuu ihmisestä. Toista ei kuitenkaan pitäisi tahallisesti loukata.

No tietysti kun toinen valitsemasi ilmaisu on niin alatyylinen. Entäs jos sanotaan joko, että pyörätuoli ei sovi elämäntyyliini tai koen, että meillä ei kemiat kohtaa. Eivätkös nuo ole aika samalla tasolla vastaanottaa? Miksi juuri se pyörätuoliperuste olisi loukkaavampi?

Kyseinen ilmaisu ei ollut teoreettinen esimerkki vaan oikea kommentti, jonka pyörätuolissa istuva ystävättäreni on saanut. Minusta kumpikaan esimerkkisi ei ole loukkaava. Toki joku ihminen voi kokea myös toisin.