Missä tapasit puolisosi?

Ekan kerran tavattiin ystävän luona jatkoilla mutta olimme vain kavereita 3 vuotta.

Aloimme seurustella kun erosin silloisesta poikaystävästä. Olin 22v ja mies 25v.

Nyt olen 50v ja mies 53v ja yhä olemme yhdessä.

Badoossa tavattiin eraana maanantaina, saman viikon lauantaina han tuli mun luokseni ekoille treffeille ja sunnuntaiaamuna sovittiinkin jo seurustelusta ja poistettiin deittisovellukset puhelimista. 

Tasta nyt 1+ vuotta, avoliitossakin nyt jo 5kk. 

treffit kirjoitti:

Badoossa tavattiin eraana maanantaina, saman viikon lauantaina han tuli mun luokseni ekoille treffeille ja sunnuntaiaamuna sovittiinkin jo seurustelusta ja poistettiin deittisovellukset puhelimista. 

Tasta nyt 1+ vuotta, avoliitossakin nyt jo 5kk. 

Ai joo ja olin 43 ja han 29.

Netissä deittipalstalla. Mä olin 24 ja mies 23. Mies sanoi ihastuneensa jo ekan puhelun jälkeen, itsellä meni ”jalat alta” ekojen treffien jälkeen. Parin päivän jälkeen oli jo aika selvää että tässä se nyt on. Yhdessä 20 vuotta, neljä lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Baarissa melkein 41 vuotta sitten, oltiin 18-vuotiaita. 

Rispektii!

Miksi ihmeessä rispektiä?! Menty kännissä yhteen ekan mahdollisen kohteen kanssa ja paremman puutteessa roikuttu siinä koko elämä. Tästä ketjusta näkee että jotenkin ihannoidaan sitä että minimaalisella ihmistuntemuksella mennään teininä yhteen. Mistä voi tietää, että toinen on hyvä kumppani, jos ei ole osaamista kumppanuudesta? Ihminen voi ylipäätään vasta ehkä siinä 35-45 iässä vähän tuntea itseään ja sitten hahmottaa kuka vierelle ehkä sopisi.

Tinderissä. Ollaan hengailtu nyt puolisen vuotta. Vähän sen suuntaista ilmoilla, että saatettas alkaa puhua seurustelusta nyt piakkoin.

Opiskelijabileissä 12 vuotta sitten. Olen 33 ja mies 36.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Baarissa melkein 41 vuotta sitten, oltiin 18-vuotiaita. 

Rispektii!

Miksi ihmeessä rispektiä?! Menty kännissä yhteen ekan mahdollisen kohteen kanssa ja paremman puutteessa roikuttu siinä koko elämä. Tästä ketjusta näkee että jotenkin ihannoidaan sitä että minimaalisella ihmistuntemuksella mennään teininä yhteen. Mistä voi tietää, että toinen on hyvä kumppani, jos ei ole osaamista kumppanuudesta? Ihminen voi ylipäätään vasta ehkä siinä 35-45 iässä vähän tuntea itseään ja sitten hahmottaa kuka vierelle ehkä sopisi.

Jos ollaan onnellisia, rakastetaan ja suhde on hyvä, niin eiköhän siinä voi jo sanoa, että toinen on hyvä kumppani.

Opiskelijakommuunissa 25 v sitten, nykyisen tapasin netin seuranhakupalstalla nelikymppisinä.

Helsinki Priden  puistojuhlassa Kaivopuistossa. 

Olin kaupan kassalla töissä ja eräs komea mies alkoi käydä kassallani aina kun satuin olemaan vuorossa. Koskaan ei mtn puhuttu sen kummemmin, moikat ja heipat vaan. Hänen hymynsä jäi silti mieleeni ja töihin mennessä usein jopa odotin, että näkisin taas hänet. 3kk myöhemmin yhteisen tuttavan kautta sain viimein sattumalta tietää kuka tämä mies oli. Yksi asia johti toiseen ja tänä vuonna tulee 7 vuotta ensitreffeistä ja kaksi vuotta häistä. Olin tuolloin 21 ja mies 23.