Kun olen hermostunut, puhun tosi paljon. Miten te muut käyttäydytte kun olette hermostuneita?

Olen tavallistakin vaitonaisempi. 

Ihan totta, ai susta tulee hiljainen ja ap:sta puhelias. Ok. t.ap

Vetäydyn omiin oloihin ja ärsyynnyn helposti pienimmistäkin asioista

Mä alan sähläämään. Se johtuu siitä, että tajti kiihtyy. Olen siis nopea jo luonnostaan.

Onko tässä korrelaatio: jokin luonteenpiirre vahvistuu? Puhuja puhuu ja hiljainen vaikenee ja nopea sählää?

Alan heitellä kuperkeikkaa. Oikein hermostuneena yritän volttia.

Naama valahtaa punaiseksi, tulee puheripuli, päästelen suustani totaalisia sammakoita, ajatus laukkaa ja hyppii sinne tänne, unohtelen sanoja ja mitä olin sanomassa, ÄO laskee varmaan 50 pinnaa, sählään ja kohellan, hihittelen. Aika monelle olen jättänyt itsestäni täysin urpon vaikutelman.

https://vaestoliitonblogi.com/2019/10/21/sinulle-hapeaherkka-sinkku/

”1. Monet voimakasta häpeää tuntevat ihmiset ovat hyvin arkoja ja ujoja. He yrittävät suojata itseään häpeän tunteelta pitämällä etäisyyttä muihin. Riskiä tulla torjutuksi ja joutua häpeälliseen tilanteeseen voi pienentää esimerkiksi vetäytymällä ja olemalla kylmä, varautunut tai tarkkaileva. Vetäytyminen, ”lukkoon meneminen” ja jäykkyys treffeillä voivat kierteen lailla lisätä torjutuksi tulemisen kokemuksia ja saada ihmisen suojautumaan yhä paksumman muurin taa.

2. Ihminen voi reagoida häpeän tunteeseen myös aivan päinvastaisella toimintatavalla: häpeää voi nimittäin peitellä myös ”paniikinomaisella höpötyksellä”. Oma todellinen itse jää puhetulvan alle piiloon. Ulospäin joku voi ajatella, että ”onpa tuossa ekstrovertti ja sosiaalinen ihminen”, mutta todellisuudessa kyse onkin eräänlaisesta sosiaalisuuden maskista. Ihminen ei silloin uskalla tavoitella aitoa vastavuoroisuutta toiseen, jossa kummallakin olisi yhtä lailla tilaa tulla näkyväksi.

Sekä vetäytyminen että puhetulva voivat aiheuttaa niin sanottua toissijaista häpeää: sinkkua alkaa hävettää oma käytös, jonka alun perin piti suojata häntä oman ”häpeällisen itsen” paljastumiselta. ”Miksi en taaskaan saanut sanotuksi mitään, miksi en osannut olla rennosti”, tai ”Miksi taas aloin hölöttää ja puhuin taukoamatta, taas nolasin vain itseni”. Kyseessä on eräänlainen tuplahäpeä.”

En ole sinkku, mutta tämä kolahti.

Nrolle 7

Jep. Moni pitää mua jotenkin kylmänä ja töykeänä, mutta oikeasti vain jännitän ja yritän päästä tukalasta tilanteesta äkkiä pois töksäyttämällä jotakin. Ja sitten jälkikäteen iskee juuri toi häpeä. Että miksi olin taas niin tökerö, nyt se tyyppi varmaan vihaa mua. Rentoutuneena olen kyllä oikein mukava, hauska ja viihdyttävä, eli ihmisille jää helposti täysin väärä kuva musta.

Tuossa on perää ainakin omalla kohdallani, että hermostuneena luonteenpiirteet korostuvat. Minusta tulee entistäkin hiljaisempi. 

Olen kova jännittämään ja stressaamaan, mutta töissä vaikka kiiretilanteessa tai jossain yllättävässä tilanteessa pystyn kuitenkin toimimaan rauhallisesti enkä ala sähläämään ja säntäilemään sinne tänne. Ajattelen vain, että kaikki kyllä järjestyy, kun otan rauhallisesti ja teen yhden asian kerrallaan. Olen perusluonteeltani rauhallinen ja tasainen. 

Jäädyn enkä saa sanaa suustani, takeltelen ja punastelen. 

Sama vika . En saa puhetta pysähtymään.