Lue keskustelun säännöt.
Kadonnut vai kaapattu
10.11.2019 |
Tänään on ollut lehdissä tarinoita kadonneista, joita ei ole koskaan löytynyt.
Jäin miettimään, että Suomessa olisi kyllä helpoo pitää piilossa jotain hlöä, koska syrjäkyliä riittää.
Tämä kävi hyvin ilmi viime kesänä, kun ajeltiin Lohjan seudulla ja ajettiin harhaan ihan kunnolla. Päädyttiin 25 kilometriä pikkuteitä ajettuamme talon eteen, joka oli kamalassa kunnossa. Piha umpeen kasvanut ja täynnä auton romuja. Ikkunoista osa rikki ja verhoina epämääräisiä riekaleisia kankaita. Pihatiellä makasi kuollut kissa, jonka ympärille oli kerääntynyt kärpäsiä.
Siinä tuli kyllä mieleen, että tuollakin talossa voisi jemmata vaikka ketä, eikä kukaan koskaan saisi tietää. Tuli kiire pois alueelta.
Kommentit (8)
Olisi se aika suuri riski rikollisilta jättää kaapattu johonkin ränsistyneeseen autiotönöön. Jotkut pysähtyvät ja käyvät mielellään autiotaloissa tutkimassa, onko siellä kiinnostavaa tavaraa. Monet kyläläiset tosiaan haluavat hallinnoida seutuaan ja sen liikennettä tarkkaan. Jos tönön ympärillä olisi joka suuntaan asumatonta seutua useita kymmeniä kilometrejä, kukaan ei varmaan huomaisi, mutta Suomessa ei kai ole niin laajoja autioituneita alueita.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastaan hoitamattomat autiotönöt olisivat huonoja piilopaikkoja. Tuollaisissa nimittäin käy näitä autiotaloseikkailijoita. Joissain foorumeilla jaellaan tuollaisten paikkojen sijaintitietoja, joten huonolla tuurilla voisi jäädä kiinni melkein heti. Tällaiseen viittaa vahvasti se kuollut kissa, joka on vielä niin tuore, että kärpäset ovat sen kimpussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni on henkisesti kaapattu, häijyn miehen kontrollissa, vaikka asuisi kaupungissa. Se on se henkinen tila. Moni on läsnä, muttei paikalla.
Kieltämättä aina silloin tällöin tulee mieleen kun uutisoidaan kuinka joku on kadonnut. Suomi on pitkien välimatkojen maa.
Ei sen töllin tartte mitenkään hylättykään olla, onpahan vaan talo siellä jossain, kun olet matkalla johonkin, ja matka vaan jatkuu ja jatkuu. Viimeisin merkki sivistyksestä on ohitettu pari tuntia sitten, Esson baari joka mainosti munkkikahveja parilla eurolla, ja yhtäkkiä keskellä ei mitään, siinä tien reunassa nököttää jo hieman elämää nähnyt omakotitalo jonka pihassa seisoo pakettiauto. Ensin siihen ei kiinnitä huomiota, mutta kun toiset pari tuntia on kulunut, ja pysähdyt toiselle Esson baarille munkkikahville, ja alat miettimään, että sillä pakun omistajalla on vähintään kahden tunnin matka lähimpään Esson baariin, kaikkialle muualle vielä pidempi...
Enpä usko. Suomalaiset on sellaisia naapurikyttääjiä. Kyllä sitä autiotaloakin joku pitää silmällä ja tietää teidänkin käyneen siellä kääntymässä.