Oletko tarvinnut Ruotsia koulun jälkeen?
Oletko oikeasti tarvinnut ruotsia koulun jälkeen? Enkä nyt tarkoita sitä, että kerran tilasit Tukholmassa oluen ruotsiksi, vaan esim. oletko vaikka muuttanut Ruotsiin tai tarvinnut kieltä päivittäin työssäsi.
Kommentit (25)
Kielten nimet kirjoitetaan pienellä.
Tarvitsen työssäni päivittäin (samaten englantia ja saksaa). En voisi olla nykyisessä työpaikassani, jos en osaisi ruotsia. Erittäin tarpeellinen kielitaito.
Opiskelin ruotsiksi Åbo Akademissa ja Uppsalan Yliopistossa. Puhun ruotsia päivittäin työssäni ja mieheni ruotsalaisten sukulaisten kanssa.
Koskaan kuullukkaa vaikka koulussa 6v vissiin oli. Minulle täysin turha kieli. Muista en tiedä
Olen tarvinnut ruotsia sekä töissä, että vapaa-ajalla , kuin myös matkoilla
Mihin mä sitä olisin koulussa tarvinnut?
Olin yhden kesän Ahvenanmaalla duunissa juuri siksi että opin myös käyttämään ruotsia, enkä vain saamaan kokeista kymppejä.
Siellä oli hauskaa. Ruotsi on kiva kieli, ja suomenruotsalaiset yleisesti mukavampia kuin suomenkieliset.
Ruotsissakin on kivempi käydä kun osaa kieltä. Tosin Ruotsi on nyt mennyt sattuneesta syystä pilalle, mutta toivoa sopii, että älykäs kansa keksii tavan jolla palauttaa väri normaalille pohjoismaiselle tasolle.
Olen tarvinnut Ruotsia, koska Tukholma ja Luulaja sijaitsevat siellä.
AP olisi selvästikin tarvinnut enemmän äidinkieltä koulussa.
Ensimmäisen kerran heti ylioppilaaksi päästyäni matkaoppaana. Sittemmin pankissa töissä ollessani ja nyt S:lla alkavassa yrityksessä, jonka pääkonttori on Ruotsissa.
En kertaakaan, muutin pois kaus Suomesta ja Ruotsista.
Minä olen asunut aikoinaan 4v Tukholmassa joten tarpeeseen tuli. Sittemmin en ole töissä tms tarvinnut ruotsia mutta koulun ja Ruotsissa asumisen myötä kielitaito on aika hyvin hallussa vieläkin.
Sama kuin nelosalla, ÅA:han opiskelemaan täysin suomenkieliseltä alueelta kotoisin olevana. Siitä lähtien olen päivittäin ruotsia tarvinnut. Nykyään työssä ruotsin lisäksi myös norjaa ja tanskaa ja tietenkin englantia.
En ole tarvinnut. Täällä itä-suomessa venäjän opiskelusta olisi ollut paljon enemmän hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
20% ruotsalaisista puhuu arabiaa.
Oikeasti? 2 miljoonaa arabian puhujaa? Kuulostaa aika lailla yläkanttiin arviolta. Saisinko lähteen? Ei sillä että minua haittaisi vaikka puhuisivatkin. Tiedän ehkä sata ruotsalaista ja luulen että heistä ehkä yksi saattaa osata arabiaa, joten minun otoksella se olisi 1 %.
Päivittäin - kun kuuntelen mitä tyttäreni ja hänen äitinsä keskustelevat. Muuten puhun heille suomea.
Itä-Helsingissä pian somalia on kouluopetuksen pääkieli.
Kun puhutaan ruotsista kielenä, se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella aivan kuten ruotsalaisuus tai ruotsalaiset. Sitä vastoin Ruotsi maana tai valtiona kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Peruskoulussa ja lukiossa opittua ruotsin kielen taitoa olen tarvinnut lähinnä sukututkimuksen yhteydessä, sillä Suomen kirkonkirjat ovat pääasiassa ruotsinkielisiä v:een 1880 asti. Olen myös suorittanut filosofian maisterin arvon edellyttämän virkamiesruotsi, joten olen periaatteessa pätevä toimimaan virkamiehenä kaksikielisessä alueella kuten Pohjanmaan rannikolla. Tosin olen aina asunut Savossa ja Karjalassa, joten täällä ei törmää parhaalla tahdollakaan suomenruotsalaisiin.
Käytännön kielitaito sukututkimuksen termejä lukuunottamatta on tasoa "hej på dig", "jag bor i Talkulla", "kan jag ha en flaska jaffis?", "kan du tala engelska" och så vidare. Joskus jääkiekkoilun MM-kisojen aikoihin tulee vilkaistua mitä Expressen tai Dagens Nyheter sanovat Suomen ja Ruotsin otteluista.
Töissä en tarvitse, mutta lähes päivittäin tulee katsottua ruotsin nettitelkkareista sarjoja joita ei täällä näytetä tai laahaavat Suomessa useamman kauden jäljessä. Ja toki siellä reissatessa on kivaa kun pystyy kommunukoimaan muullakin kuin tylsällä englannilla.
Vierailija kirjoitti:
20% ruotsalaisista puhuu arabiaa.
Ei puhu. Arabia ei ole yksi kieli. "Kaikkien arabioitten" puhujamäärä Ruotsissa on noin sama kuin Suomen.
Olen tarvinnut ruotsia päivittäin työssä täällä Suomessa.