Nyt valitan. Mun olo on ihan hirveä.

Mulla on tuhannen vuoden univelat. Mulla on kammottavan vastuullinen ja stressaava työ, ja valvon öitä senkin vuoksi. Mulla on reuma, särkee joka ikistä paikkaa aivan sairaasti, ja väsyttää. On lämpöäkin tämän tulehdustilan vuoksi. Lisäksi mulla yläselässä fasettilukko, joka aiheuttaa sen että hengittäminenkin sattuu. Bonuksena mulla on vatsatauti ja juoksen vessassa vähän väliä. Olo on siis kuin jyrän alle jääneellä.

Toinen lapsi on pitkäaikaissairas ja tänään toisella tehtiin yksi löydös. Huomenna on lähisukulaisen hautajaiset. Nyt mun pitäisi jotenkin kyetä silittämään nuo huomiset vaatteet. Kämppä on kuin mikäkin kaatopaikka, ja sunnuntaina tulee isovanhemmat isänpäivää viettämään. En peru sitä, koska huominen on raskas kaikille ja tarvitsemme tuon hetken. Mies on töissä koko viikonlopun.
No niin, tulipa sanottua. Ei tarvitse kivittää, kivistää jo muutenkin koko kroppaa.