Onko onnellisia uusperheitä?
Tällä palstalla aina kerrotaan kuinka kamalia uusperheet on kaikkien osapuolien kannalta, niin ajattelin tehdä erilaisen keskustelunavauksen.
Onko onnellisia uusperheitä? Onko asiat parantuneet alun haasteiden jälkeen vai oliko alusta asti helppoa? Mikä sai jaksamaan? Mitkä tekijät vaikuttivat onnistumiseen?
Kommentit (12)
Jonkun suomalaisen kyselytutkimuksen mukaan suurinosa uusperheistä on onnellisia. Jostain luin siitä ihan hiljattain. Muistaakseni vain 10% onnettomia.
Tilastokeskus taisi tehdä
Meillä on eletty tällä kokoonpanolla hieman yli kymmenen vuotta. Kun vanhemmilla on sama linja kasvatuksessa, samat arvot ja maailmankuva niin kahden talouden yhdistäminen käy suht kivuttomasti. Meillä etuna oli se, että olimme molemmat pienten lasten yksinhuoltajia. Lapset kasvoivat yhteen ihan huomaamatta ilman kipuiluja eikä kummankaan lapset muistaneet aikaa jolloin asuivat vielä molempien vanhempiensa kanssa. Molemmilla exät olivat todenneet ettei perhe-elämä ole sitä mitä haluavat, joten senkin suhteen lähtökohdat olivat samat. Itse olen äärimmäisen onnellinen ihanasta bonustyttärestä ja mieheni minun lapsestani.
On aina kun uusioperheen vanhemmilta kysytään. Ei ole kun uusioperheeseen pakotetuilta lapsilta kysytään.
Vastaan uusperheen lapsena, tosin olen nykyään jo omillani asuva aikuinen.
Meillä oli ja on edelleen onnellinen ja toimiva uusperhe. Tästä saan kiittää erityisesti isäpuoltani, joka otti turvallisen aikuisen roolin, osallistui kasvatukseeni, mutta kunnioitti äitini näkemystä asioistani. Myös äitini hoiti homman hyvin, antoi tilaa miehelleen hakea oma roolinsa, sekä myös minulle aikaa tottua ja tutustua. Sain myös sisaruksia ja jotenkin meistä muodostui ihan oikea ja tasavertainen perhe, vaikka minä välillä olinkin isäni luona.
Vastaan siis, että uusperhe voi olla onnellinen.
Yksilöllistä.
Itse en lähde uusperheeseen, vaikka kumppanilla on lapsia. Lasten vanhemmat hoitavat jälkikasvunsa. Me tehdään yhdessä joskus jotakin. Kivaa ollut. Sopii meille tällainen ratkaisu.
Vilja-Eerikan mielestä uusperhe olisi voinut olla myös onnellinen.
No eihän ne miehen lapset kovin miellyttäviä ole, varsinkin, kun niillä on tuo murrosikäkin. Onneksi he ovat meillä vain joka toinen viikko. Rakastan miestä, se saa jaksamaan.
Meillä on onnellinen perhe. Emme yritä väkisin mennä ydinperheen muottiin vaan hyväksymme uusperheen lähtökohdat. Meillä molemmilla on omia lapsia ed. liitoista mutta ei yhteisiä. Molemmat ovat päävastuussa omista lapsistaan.
Olennaista on tilan antaminen ja kyky joustaa ja tehdä kompromisseja, mutta toisaalta sitoutua yhteisiin sääntöihin. Riittävän iso asunto on myös plussaa.
Vierailija kirjoitti:
Jonkun suomalaisen kyselytutkimuksen mukaan suurinosa uusperheistä on onnellisia. Jostain luin siitä ihan hiljattain. Muistaakseni vain 10% onnettomia.
Tilastokeskus taisi tehdä
Ilmeisesti kysytty uusperheen isältä ja äidiltä? Ei ehkä niinkään lapsilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun suomalaisen kyselytutkimuksen mukaan suurinosa uusperheistä on onnellisia. Jostain luin siitä ihan hiljattain. Muistaakseni vain 10% onnettomia.
Tilastokeskus taisi tehdäIlmeisesti kysytty uusperheen isältä ja äidiltä? Ei ehkä niinkään lapsilta.
Aika outoa, jos vanhemmat eivät huomaisi lastensa mielialoja. Ei kaikki lapset ole kilttejä perfektionisteja, jotka leikkivät iloista, vaikka siltä ei tunnut.
Täällä!
Koska toimin niin kuin uskon: kun jokainen kantaa vastuun omista lapsistaan, niin tämä toimii. Eli ensi sijassa hoitaa, viihdyttää ja kasvattaa omat lapsensa. Vain tarpeen tullen pyytää apua.
Ei ole uusperheongelmia, ei.
Toinen pointti on, että kumpikaan aikuisista ei saa olla nipottaja. On erilaisia tapoja elää.
Kolmanneksi kaikilla pitää olla oma huone tai oma tila.