Väitöskirja: opettajat osallistuvat kiusaamiseen kouluissa

Opettajia sitä vasta kiusataankin.

Opettaja saattaa kiusata esim. oppilasta, joka ei osaa. Voi esimerkiksi haukkua tai nolata. Se, että ei osaa, ei voi olla syy kiusaamiseen. Lähtökohtaisesti oppilailla on eritason kykyjä, joten ei ole edes tavoite, että kaikki osaisivat kaiken.

Lisäksi opettaja saattaa mennä mukaan kiusaamiseen, kun muut lapset kiusaavat jotain. Kiusattu saattaa olla niin väsynyt, että ei jaksa tehdä enää läksyjä. Silloin kiusattua ei saisi haukkua enää opettajan taholta.

Kiusaamisesta pitäisi vaan antaa kovempia sanktioita auktoriteeteille. Tämä on yhteiskunnan tehtävä luoda oikeudenmukaisuutta kouluihin ja työelämään.

Vierailija kirjoitti:

Sukulaisperheeni lasta kiusattiin ala-asteella julmasti ja väkivaltaisesti päivittäin. Jatkuvaa pilkkaamista ja hakkaamista. Eräs kiusaajista jopa uhkasi ottaa puukon mukaan kouluun ja tappaa sukulaispoikani. Kaikkiin näihin tapauksiin koulussa vain hoettiin, että pojat on poikia, tavallista poikien välistä nahistelua. Poliisi ei suostunut ottamaan rikosilmoitusta vastaan, koska "on koulun tehtävä hoitaa tällaiset asiat". Perhe lopulta muutti toiselle paikkakunnalle, mikään muu ei auttanut.

Tässäkin tapauksessa opettajat kyllä näkivät tapahtumat, mutta eivät jostain syystä suostuneet myöntämään itselleen niiden olevan kiusaamista. Menetin kyllä uskoni opettajiin näiden tapahtumien myötä, ainakin tuossa koulussa olivat täysin ammattitaidotonta sakkia.

Taisi olla sukulaispoikasi se kiusaaja ja kiusattu uhaksi ottaa puukon turvakseen sukulaispoikaasi vastaan.

Näinpäin se homma menee. Ei kiusaajalla ole mitään syytä uhata puukolla koska hänellä on yliote muutenkin, mitä hän puukolla enää tekisi.

Vierailija kirjoitti:

Minua kiusattiin ammattiopinnoissa opettajien taholta. Aina ”sopivassa kohtaa” heitettiin vitsi kävelystäni (vamma jalassa) ja muista fyysisistä ominaisuuksista milloin minkin porukan kuullen. Ja nauru siihen päälle. ”Tämä nyt on vain tämmöistä leikkiä” ...

Toisaalta, nyt pitkän ajan kuluttua olen saanut huomata miten kaikki onkin kiertynyt heidän itsensä eteen elämässä. Tosi harmi ;)

Onkohan tullut koskaan mieleen oma käytöksensä...

0/10

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat ovat (ainakin 70-80-l olivat) yleisesti pääjehuja. Ivasivat luokassa tai käytävällä oppilasta, toiset oppilaat nauroivat kuuliaisesti.

Opettajien harjoittama kiusaaminen sanallista, ei tietenkään fyysistä.

Erityisesti voikkamaikat kunnostautuvat kiusaamisessa. Silmätikuksi otetaan joku lihava, kömpelö, silmälasipäinen, arka tai muuten vaan liikunnassa vähemmän taitava.

Edelleen liikkaopet (naispuoliset) ovat pahimpia sadistikiusaajia.

Tuntuuhan se kiusaamiselta, kun yrittää saada vastahakoista teiniä liiikkumaan. 

Teiniä jonka perheessä on ikänsä syöty Rinteen pastaa.

Tutkimus ei ole millään lailla uskottava. Tutkijä on osapuoli opettajia vastaan. Tutkija protestoi mm. sitä että opettaja menee oppilaalle puhumaan jotain (=tekee työnsä) ja tutkija selittää kuinka tuli hänen ja oppilaan väliin.

Asenteellinen nollatutkimus.

Varmaan olisi opettajillakin sanomista tutkijasta, mutta eivät halua tulla julkisuuteen.

Kun harrastustoiminnassa on lähdetty suurella volyymilla nostamaan esiin valmennukseen liittyviä ongelmia ja Suomen urheilun eettinen keskus on ryhtynyt kartottamaqn ja keräämään materiaalia valtakunnallisesti, missä mittakaavassa epäasiallisia urheilun piirissä tapahtuu. Koulut vaatisi aivan yhtä tarkan syynin, niinkuin tämänkin viestiketju osoittaa. Paljon on hyvää, mutta valitettavan monelta opelta puuttuu kyky toimia modernin ja positiivisen kasvatusopin mukaan. Mikään lasten kasvatuksesta vastaava taho ei voi olla tabu ikuisesti, jos kyseessä on lasten oikeudet tai tarkemmin lasten nöyryyttäminen, alistaminen ja oikeuksien polkeminen. Kukaan ei puolusta lasta koulun hurmuvalraa vastaan.

Havaintoni on, että varsinkin yläkoulun puolella

useilta opettajilta puuttuuu ilo, huumori ja nuorisoon suhtaudutaan kuin jo valmiiksi nuorisorikolliseen alkuihin, oman auktoriteetin menettämisen pelossa. Kyvyttömyys kohdata teini iän kynnyksellä kipuilevia nuoria puuttuu ja usein opettajat provosoituvat liian helposti teinien käytöksestä. Tämä ei herätä luottamusta a vaan ainoastaan kapinahenkeä, joka käyttää htaa taas negation kierteeseen. Monien opettajien ei edes kuuluisi työskennellä teini-ikäisten parissa. Toivottavasti hallitus koulujen todella monta todella joutuu vastaavaan syynnin ja saataisiin epäasiallinen käytös kitkettyä myös sieltä. Tällä on suora yhteys nimenomaan kouluviihtyvyyteen.

Ei ehkä varsinaista kiusaamista, mutta kirveli kyllä pitkään. 

Eräs opettaja laski numeroani huomattavasti  aineessa, jossa olin luokkani parhaimpia (harvoissa aineissa olin hyvä tai edes keskitasoa, mutta tässä aineessa olin lahjakas ja sen tiesivät muutkin luokan oppilaat) koemenestyksestä ja tuntiosallistumisesta huolimatta. Nosti samalla erään toisen oppilaan numeroa sen lisäksi että ylisti häntä usein ääneen tunneilla, oppilaan joka aiemmin oli ollut keskitasoa. Kuuluivat samaan uskonlahkoon.

Ja kiusaaminen jatkuu opehuoneessa, huvittavaa tosiaan kasvattajien ja opettajien käytös!

Olin työharjoittelussa viime vuonna kouluavustajana. Näin yhden opettajan jonka toiminta ei mielestäni ollut asiallista. Hän puhui opettajan huoneessa kovaan ääneen muutamasta oppilaistaan, antoi näille ikäviä psykiatrisia diagnooseja ja selkeästi inhosi näitä oppilaita ja antoi sen tunnillakin näkyä. Kyse oli ekaluokkalaisista! Olin paikassa tosi lyhyen aikaa enkä saanut mitään konkreettista todistetta että olisin voinut esim. rehtorille kertoa.

Olen itse pyrkinyt joskus musiikinopettajakoulutukseen. Pääsykokeissa ja koulutuksessa suositaan ekstroverttejä, suulaita, itseään esilletuovia, itseriittoisia ihmisiä ja syrjitään herkkiä, introverttejä, empaattisia ja vaatimattomia. Tiedän monta sosiaalisesti työhön sopimatonta kyseisestä koulutuksesta valmistunutta opettajaa, yksi tuomittiin pedofiliasta, yksi sai potkut kun käyttäytyi loukkaavasti oppilaita kohtaan(aikuisopiskelijoita jotka osasivat pitää puolensa), monet eivät osaa opettaa vaikeita asioita yksinkertaisesti aloittelijoille eli eivät ymmärrä oppilaan tasoa jne. Opetustyössä mielestäni tarvittaisiin lempeyttä, herkkyyttä ja kykyä asettua oppilaan asemaan. Ei se ekstroverttiys voi olla hyvän opettajan kriteeri!

Jos vielä työskentelen alalla niin luen kyllä tuon väittärin ja otan asian sydämen asiakseni. Mutta mitä voi yksi ulkopuolelta tullut työntekijä tehdä kun koko opekööri on hyvää pataa keskenään?