Lue keskustelun säännöt.
Kertokaas minkä takia aina pitäisi "sopeutua työyhteisöön"?
06.11.2019 |
Ja miksi se poikkeuksetta tarkoittaa sitä että ei sillä osaamisella niin väliä, tärkeintä on olla "hyvä tyyppi" ja heittää mahdollisimman paljon läppää eli läpändeerosta?
Kertokaa. Ja tämä siis ihan aikuisten työpaikoissa.
Kommentit (39)
No koska porukkaan sopeutumaton työntekijä aiheuttaa usein työyhteisölle paljon enemmän haittaa kun muutaman keskinkertaisen työntekijän palkkaaminen sen sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No koska porukkaan sopeutumaton työntekijä aiheuttaa usein työyhteisölle paljon enemmän haittaa kun muutaman keskinkertaisen työntekijän palkkaaminen sen sijaan.
Miten sairas on sellainen työyhteisö jolle aiheutuu paljon haittaa siitä että joku hoitaa työnsä todella hyvin mutta ei välttämättä osallistu juoruiluun?
En tiedä miten läpändeeros liittyy asiaan. Minusta työyhteisöön sopeutuva tyyppi on sellainen, joka ei kippaa töitään toisten niskaan, ei pilaa ilmapiiriä jatkuvalla valituksella eikä syyllisty työpaikkakiusaamiseen. Ihan aiheellisia vaatimuksia minusta.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten läpändeeros liittyy asiaan. Minusta työyhteisöön sopeutuva tyyppi on sellainen, joka ei kippaa töitään toisten niskaan, ei pilaa ilmapiiriä jatkuvalla valituksella eikä syyllisty työpaikkakiusaamiseen. Ihan aiheellisia vaatimuksia minusta.
Tuollainen käsitys minullakin henkilökohtaisesti on, ikävä että se ei ole linjassa suurimman osan työyhteisöistä kanssa.
Ja duunarityöpaikoissaon tärkeää osata esittää, että tekee koko ajan jotain, mutta pitää työkavereille yllä vaikutelmaa, että minähän en käsiäni liian rivakasti heiluttele, kun vain sorrettu työläinen olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No koska porukkaan sopeutumaton työntekijä aiheuttaa usein työyhteisölle paljon enemmän haittaa kun muutaman keskinkertaisen työntekijän palkkaaminen sen sijaan.
Miten sairas on sellainen työyhteisö jolle aiheutuu paljon haittaa siitä että joku hoitaa työnsä todella hyvin mutta ei välttämättä osallistu juoruiluun?
Aloja on varmaan erilaisia, mutta olen itse palvelualalla, jossa tehdään töitä yhdessä työkaverien kanssa ja asiakkaiden kanssa pitää tulla toimeen. Eli toisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen ja hyvin toimeen tuleminen on osa myös työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No koska porukkaan sopeutumaton työntekijä aiheuttaa usein työyhteisölle paljon enemmän haittaa kun muutaman keskinkertaisen työntekijän palkkaaminen sen sijaan.
Miten sairas on sellainen työyhteisö jolle aiheutuu paljon haittaa siitä että joku hoitaa työnsä todella hyvin mutta ei välttämättä osallistu juoruiluun?
Työyhteisöön sopeutumattomuus ei tarkoita tuota.
Se tarkoittaa jstkuvaa riitaantumista, joustamattomuutta, muiden huomioimattomuutta...
Ainakin tarkoitti vuosituhannen vaihteessa.
Miten lie nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon täällä matapalkka-alan alimmalla portaalla tullut huomaamaan monta kertaa, että ylenemisen kriteerit ovat mm. hyvä tyyppi.
Mulle on kertakaikkiaan arvoitus, miksi ylenemään pääsee ne, joilla ei taidot tai hermot riitä. Sitten niitä hommia lykätään alaisille ja kiukutellaan kun joku osaa sen työn paremmin tai yleensäkään osaa tehdä sen.
Tietenkään neuvoja ei osata ottaa vastaan ja mennään isommalle pomolle itkemään kuinka joku astuu varpaille.
Olen opetellut leikkimään tyhmää, samoin työkaverit, ja kaikki sujuu nyt. Vaihtuvuus on kyllä tyyliin viisi uutta työntekijää per vuosi, joten vähän on hommat pielessä mutta johtoporras ei huomaa mitään.
Ehkä on sellaisiakin töitä, joissa voi vain tehdä omia hommiaan eristäytyneenä työyhteisöstä. Sellaisessa työssä sillä ei pitäisi olla juuri väliä, miten tulee juttuun työkavereiden kanssa, kunhan työnsä osaa. Mikähän sellaista työtä olisi... ehkä joku puhelinkeskus tai puhelinmyyjä luurit korvilla.
Useimmat työt kuitenkin edellyttävät yhteistyötä työyhteisön kanssa. Töitä saatetaan tehdä jopa tiiminä koko ajan kavereita auttaen ja apua saaden. Silloin työyhteisöön sopeutuminen on ehdoton edellytys töiden sujumiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mietin tässä minäkin pian alkavan duunipäivän äärellä. Tuuraan hyvin yksinkertaista työtä, pari päivää viikossa lisäansioiden vuoksi, ja olen kerta kaikkiaan ihan eri planeetalta kuin "työkaverit".
Pakkosopeuttaminen loppui aika lyhyeen, kun totesin etten ole nälkäinen lounasaikaan ja pysyttelen vain omien työtehtävieni äärellä. Valitettavasti joudun tekemään yhteistyötä, mutta siihen riittää asiallisuus ja yhden tavun vastaukset. Työn määrä onneksi peittoaa sen, että voin pysytellä etäällä muista.
Olen työkokemukseltani korkeammin koulutettu ja kokenut kuin työkaverit, joten ei auta kuin hyväksyä se tosiasia etten millään voikaan päästä samalle aaltopituudelle työkavereiden kanssa. Hyvä tyyppi voi olla, jos hoitaa työnsä ja pomolla ei ole valittamista.Muun vikinän voi tunkea roskasankoon. Maailmaan meteliä mahtuu!
Onko tämän kommentin kirjoittaja aloittaja?
Työyhteisöön sopeutuminen ei tarkoita juoruamista tai pazkanjauhantaa muista. Se tarkoittaa muiden kunnioittamista ja auttamista, ystävällisyyttä sekä oman osuutensa tekemistä sovitusti. Eli toimitaan niin että hommat etenee ja kaikki viihtyy töissä. HArmoninen työyhteisö on paljon tuottavampi kuin sellainen jossa keskitetään kaikki aika ja tarmo ikävän ilmapiirin luomiseen ja työkavereiden kyttäämiseen. Jokainen voi keskenään miettiä kummassa haluaisi itse olla töissä ja minkälaista ilmapiiriä itse omilla toimillaan luo ympärilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No koska porukkaan sopeutumaton työntekijä aiheuttaa usein työyhteisölle paljon enemmän haittaa kun muutaman keskinkertaisen työntekijän palkkaaminen sen sijaan.
Miten sairas on sellainen työyhteisö jolle aiheutuu paljon haittaa siitä että joku hoitaa työnsä todella hyvin mutta ei välttämättä osallistu juoruiluun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa omahyväistä tekstiä. Olet varmasti todella suosittu myös työpaikkasi ulkopuolella...not.
Et ole korkeakoulutettunakaan tajunnut ilmapiirin merkitystä työyhteisössä tai miten omilla toimillasi vaikutat siihen. Kukaan ei varmasti oleta että pääsisit "samalle aaltopituudelle" muiden kanssa mitä sillä sitten tarkoitatkaan. Se ei estä sinua olemasta ystävällinen ja huomaavainen muita kohtaan. Kirjoituksesi perusteella et edes yritä, koska katsot muiden olevan alapuolellasi.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin tässä minäkin pian alkavan duunipäivän äärellä. Tuuraan hyvin yksinkertaista työtä, pari päivää viikossa lisäansioiden vuoksi, ja olen kerta kaikkiaan ihan eri planeetalta kuin "työkaverit".
Pakkosopeuttaminen loppui aika lyhyeen, kun totesin etten ole nälkäinen lounasaikaan ja pysyttelen vain omien työtehtävieni äärellä. Valitettavasti joudun tekemään yhteistyötä, mutta siihen riittää asiallisuus ja yhden tavun vastaukset. Työn määrä onneksi peittoaa sen, että voin pysytellä etäällä muista.
Olen työkokemukseltani korkeammin koulutettu ja kokenut kuin työkaverit, joten ei auta kuin hyväksyä se tosiasia etten millään voikaan päästä samalle aaltopituudelle työkavereiden kanssa. Hyvä tyyppi voi olla, jos hoitaa työnsä ja pomolla ei ole valittamista.Muun vikinän voi tunkea roskasankoon. Maailmaan meteliä mahtuu!
Vierailija kirjoitti:
Onko tämän kommentin kirjoittaja aloittaja?
Työyhteisöön sopeutuminen ei tarkoita juoruamista tai pazkanjauhantaa muista. Se tarkoittaa muiden kunnioittamista ja auttamista, ystävällisyyttä sekä oman osuutensa tekemistä sovitusti. Eli toimitaan niin että hommat etenee ja kaikki viihtyy töissä. HArmoninen työyhteisö on paljon tuottavampi kuin sellainen jossa keskitetään kaikki aika ja tarmo ikävän ilmapiirin luomiseen ja työkavereiden kyttäämiseen. Jokainen voi keskenään miettiä kummassa haluaisi itse olla töissä ja minkälaista ilmapiiriä itse omilla toimillaan luo ympärilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No koska porukkaan sopeutumaton työntekijä aiheuttaa usein työyhteisölle paljon enemmän haittaa kun muutaman keskinkertaisen työntekijän palkkaaminen sen sijaan.
Miten sairas on sellainen työyhteisö jolle aiheutuu paljon haittaa siitä että joku hoitaa työnsä todella hyvin mutta ei välttämättä osallistu juoruiluun?
Olen aloittaja. Monella ketjussa näyttää olevan ihan humaani näkemys soveltuvuudesta työyhteisöön, mutta kai itsekin myönnätte, että todella monessa yhteydessä se työyhteisöön sopeutuminen tarkoittaa nimenomaan sitä ihme bondaamista ja minglaamista? Sitä kutsutaan "perussosiaalisuudeksi", vaikka omasta näkökulmastani katsottuna se ei ole muuta kuin jotakin kummallista ääneenlausumatonta teatteria, jolla ylläpidetään omituisia hierarkioita.
Tätä tarkoitan. Teatteria jolla ei ole mitään - ei mitään - tekemistä aidon ihmisten kanssa toimeentulemisen kanssa.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No koska porukkaan sopeutumaton työntekijä aiheuttaa usein työyhteisölle paljon enemmän haittaa kun muutaman keskinkertaisen työntekijän palkkaaminen sen sijaan.
Miten sairas on sellainen työyhteisö jolle aiheutuu paljon haittaa siitä että joku hoitaa työnsä todella hyvin mutta ei välttämättä osallistu juoruiluun?
Koska juoruilu on työelämän SUOLA. Itsekin joudun vetämään läppändeetusroolia töissä. Tosi raskasta. Mutta työkaverit mulkoilee jos en näin tee ja luulevat, että pidän itseä parempana ihmisenä...olen vain hiljainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No koska porukkaan sopeutumaton työntekijä aiheuttaa usein työyhteisölle paljon enemmän haittaa kun muutaman keskinkertaisen työntekijän palkkaaminen sen sijaan.
Miten sairas on sellainen työyhteisö jolle aiheutuu paljon haittaa siitä että joku hoitaa työnsä todella hyvin mutta ei välttämättä osallistu juoruiluun?
Koska juoruilu on työelämän SUOLA. Itsekin joudun vetämään läppändeetusroolia töissä. Tosi raskasta. Mutta työkaverit mulkoilee jos en näin tee ja luulevat, että pidän itseä parempana ihmisenä...olen vain hiljainen.
Siis LÄPPÄNDEERUSTA...
Ei muuta kun alat kertoa mitä tuli pönttöön kun kävit vessassa ISOLLA äänellä. Syödä mässytät ja ryystät kahvia. Keskeytät toisten keskustelun mm kysymällä ”mikäs palaveri täällä on”.
Sotkeudut muiden töihin ja tulet ”auttamaan” vaikka kukaan ei tarvitse apua.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä on sellaisiakin töitä, joissa voi vain tehdä omia hommiaan eristäytyneenä työyhteisöstä. Sellaisessa työssä sillä ei pitäisi olla juuri väliä, miten tulee juttuun työkavereiden kanssa, kunhan työnsä osaa. Mikähän sellaista työtä olisi... ehkä joku puhelinkeskus tai puhelinmyyjä luurit korvilla.
Useimmat työt kuitenkin edellyttävät yhteistyötä työyhteisön kanssa. Töitä saatetaan tehdä jopa tiiminä koko ajan kavereita auttaen ja apua saaden. Silloin työyhteisöön sopeutuminen on ehdoton edellytys töiden sujumiselle.
Tuollaisessa tiimissäminäkin olin.
Porukassa oli introverttiä ja ekstroverttiä, puheliasta ja hiljaista.
Pääadia, että keskinäonen kommunikointi, töiden delehointi ja keskinäinen apu toimi.
Sitten oli muutamia, jotka riitaantuivat tuon tuosta.
Team Leader sai pukea välillä raitspaidan päälleen...
Joku on nyt käsittänyt tämän käsitteen -hieman- väärin...
Riippuu paljon töistä, mutta itse olen tehtävissä, joissa autolla pitää liikku PALJON ympäri Suomeen. Joku 400 km päivässä on ihan normaalia. Lähes aina mukana on toinen työtoveri. Jos tämä kaveri ei puhu eikä pukahda, kun olemme tuntikausia samassa autossa, niin kyllähän se ilmapiiriin vaikuttaa. Se on ihan selvä. Harvoin nykyään se oma työtehtävä on erillinen saareke, jonka voi hoitaa ja olla välittämättä mistään muusta. Silloin muiden kanssa toimeentulemisella on väliä.
En ole ikinä ollut työpaikassa, jossa osaamisella ei olisi väliä, päinvastoin. Kilpailu on kovaa ja kilpailutuskriteereissäkin osaaminen on olennaisella sijalla. Mutta tottakai työt sujuvat parhaiten, kun ihminen on myös hyvä tyyppi eli kyseiseen työyhteisöön sopiva.