Mille alalle sopii herkkä, empaattinen ja kiltti ihminen?

Ehdottomasti työhön jossa ei tarvitse olla ihmisten kanssa tekemisissä!

Olen kätilö. Tein ennen töitä synnytyssalissa kunnes väsyin työn rankkuuteen ja yövuoroihin totaalisesti. Pystyin pitäytymään koulutustani vastaavassa työssä, kun pääsin perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolaan. Tällainen "siisti sisätyö" ja asiantuntijan rooli on omiaan rauhalliselle ja kiltille luonteelle. Yleensä ei ole kiire eikä stressistä tietoakaan toisin kuin ennen.

Tuskin mihinkään. Meillä on ainakin töissä mielenterveyskuntoutumassa näitä kilttejä ihmisiä jotka ei pärjää enää missään.

Johtotehtävissä. Mut valitettavasti näyttäis siltä että maailma ei toimi niin :(

Itse olen tuollainen ja kirjastoalan koulutus. En kuitenkaan ole saanut alan töitä, todella vaikea saada ainakin isoissa kaupuungeissa. Ja asiakaspalveluahan se on, minusta se on aika rankkaa henkisesti koska asiakkaat on joskus aaseja.

Hyvä keskustelu kyllä.

Olen ollut myös lastenhoitaja, haettiin empaattista henkilöä. Ei todellakaan tiedetty mikä sopii.. Lapset vaatii jämäkkyyttä ja kuria.

Olen ollut kaupan alan asiantuntijatehtävissä n. 12 vuotta ja olen "osastoni" ainoa työntekijä. Asema tavallaan tuntuu suojaavan minua: tehtäväkenttäni rajat ovat hyvin selvät ja pystyn sen perusteella suojautumaan esim. siltä että minulle yritettäisiin kaataa minulle kuulumattomia töitä. Lisäksi työyhteisö sattuu olemaan varsin positiivinen. Työtehtävät ovat erittäin itsenäisiä.

Minulla on samat ominaisuudet kuin ap mainitsee itsellään olevan, ja eräässä vaiheessa työuraani tein töitä erikoisliikkeen myyjänä. Liikkeessä asioivat ihmiset olivat todella mukavia ja usein samalla aaltopituudella kanssani. Sosiaalisena introverttinä pystyin palvelemaan asiakkaita hyvin, mutta työpäivien jälkeen olin aivan puhki.

On muuten harhakäsitys, ettei ekstrovertti uupuisi vilkkaissa sosiaalisissa tilanteissa. Ekstrovertti nauttii ja uupuu. Asiasta on tutkimusta.

T. Ambivertti

Kiltteys on kirous. Olen joutunut kärsimään liian kiltin ja alistuvan luonteeni vuoksi niin paljon, että vanhemmalla iällä oli pakko alkaa kasvattamaan selkärankaa. Se on pitkä ja henkisesti rankka prosessi, joka on edelleen kesken. Olen edelleen kiltti, mutta en enää kynnysmatto.

Jopa perus asiakaspalvelutyö oli tuskaa, kun en voinut miellyttää kaikkia. Välillä olisin halunnut poiketa ahneen pomon käytännöistä, jotta asiakkaat olisivat saaneet parempaa palvelua. Tunsin pahaa oloa asiakkaiden puolesta ja otin syyt niskoilleni. Jäin usein työpäivien jälkeen suremaan ja pohtimaan päivän tapahtumia mielessäni. Olisi ollut paljon helpompaa ottaa alusta alkaen kylmä "olen vain töissä täällä" -asenne. Työnantaja käytti kilteyttäni hyväkseen ja pommitti ylitöillä ja lisävuoroilla -> Burn out.

Aloin opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Työharjoittelussa ohjaaja moitti hiljaisuuttani ja liian pehmeää luonnetta. Tiesin itsekin olevani väärällä alalla ja lopetin koulun kesken ennen ensimmäisen lukuvuoden loppua.

Myöhemmin pääsin opiskelemaan tradenomiksi. Opiskelu oli itselleni raskasta sillä ryhmätöitä, projekteja ja esityksiä tehtiin paljon. Siitä huolimatta ala tuntui oikealta. Valmistumisen jälkeen olen tehnyt töitä taloushallinnon puolella. Suosittelen tutustumaan tradenomikoulutukseen, sillä työmahdollisuudet ovat laajat ja henk.koht mielenkiinnon kohteet voivat muotoilla urapolkua. Kaikista ei tarvitse tulla myyntitykkejä tai johtajia.

Kirjastonhoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin mihinkään. Meillä on ainakin töissä mielenterveyskuntoutumassa näitä kilttejä ihmisiä jotka ei pärjää enää missään.

No, mitä työtä he siellä tekevät?

Empaattinen sopisi esim. hautaustoimistoon tai seurakuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Empaattinen sopisi esim. hautaustoimistoon tai seurakuntaan.

Kyllä, mutta yliempaattiselle nuo hommat voi olla aivan hirveitä kun joutuu esim. kohtaamaan vainajan omaisten surun.

Vähän ohi aiheen, mutta joskus olen miettinyt, mitä se mainostettu kiltteys on. Oletetaanko tässä, että suurin osa ihmisistä on oikeita ilkimyksiä? Väitän, että ei ole. Eiköhän se "kiltteys" ole sitä, ettei osaa esittää mielipidettään jos se on toisen mielipidettä vastaan tms., ei siinä mitenkään erityisesti ajatella toisen hyvää, mikä olisi kilttiä, vaan ihan suojellaan omaa itseä. Olen itse ollut tosi ujo lapsena, ja vaikka siihen usein liitetään ajatuksia "voi, miten kiltti tyttö", niin aika itsekeskeistähän se oli. Huoli oli koko ajan siitä, miten minä selviän tästä tilanteesta, minä minä minä… En tarkoita hyökätä tässä ketään vastaan, mutta joskus tulee tunne, ettei oikein tiedetä, mistä edes puhutaan, kun puhutaan kiltteydestä. Tietysti on olemassa oikeasti pahansuopia ihmisiä, muttei heitä nyt niin paljon ole.

Kiltteys-termiä pohtineelle... Uskon, että suurin osa tarkoittaa kiltteydellä alistuvaa luonnetta ja kynnysmattona olemista, oman itsensä vähättelyä, omien tarpeidensa vähättelyä ja laiminlyömistä, eräänlaista näkymättömyyttä. Ei siinä yleensä tarkoiteta kilttiä vs. ilkeää käytöstä. Ehkä kuvaavampi termi olisi ylikiltteys tai alistuva luonne.

Olen miettinyt samaa, koska tunnistan piirteet itsessänikin. Minulla kiltteys menee enemmän ylikiltteyden, muiden miellyttämisen ja kynnysmatoksi joutumisen puolelle ja kärsin tosissani sen takia. Kai itseään voisi oppia kovettamaan, mutta se ei ole niin helppoa. Olen omalla kohdallani yrittänyt opetella tunnistamaan nämä tunteet itsessäni ja miettinyt, mistä se pohjimmiltaan juontaa juurensa ja sillä tavalla oppinut ymmärtämään itseäni ja käsittelemään asiaa. 

Ylempänä kirjoitettiin mielestäni hyvin, että sopiva ala riippuu siitäkin, miten kiltteys ja herkkyys ilmenee. Monilla aloilla tietynlainen herkkyys ja empatia ovat hyviä ominaisuuksia, jos osaa kuitenkin pitää asiakkaan tunteet erillään omistaan ja pystyy olemaan tarvittaessa jämäkkä ja tekemään vaikeitakin päätöksiä. 

Työelämässä itseäni ahdistaa myös työelämän epävarmuus ja pätkätyöt ja otan todella raskaasti kaikki ilmapiiriongelmat yms. ongelmat. Kynnysmattona joutuu myös aika helposti voimakastahtoisempien pompottelun kohteeksi ja silmätikuksi. Työelämä ei ole kovin helppoa tällaiselle. 

Kirjastonhoitaja

Tuu avo.... siis.... monitilatoimistoon kuuntelemaan kohinaa, kälätystä, vahtaamista. Mukavalle ihmiselle mukava paikka jos ei tasan ole mitään yksityisyyttä. Tuot tullessasi sitä mukavuutta.

Haluaisitko tulla minulle kotiavustajaksi? Työ on kevyttä ja palkka ok. Kesällä olisi vähän puutarhanhoitoakin.

Ratsastuksen ohjaaja/opettaja.

Koulutusvaiheessa oppisit lisää jämäkkyyttä ja pitämään oman tahtosi. Vastapelurisi olisi kumminkin eläin, hevonen, eikä ihminen. Tämä helpottaa asiaa suuresti.

Valmiina opettajana olisit mukavampi kuin useimmat epäempaattiset, epäystävälliset, pomottavat kollegasi. Valaisit uskoa ratsastusoppilaisiin, mikä siivittäisi heitä oppimaan ja parempiin tuloksiin kuin ivallisuus tai välinpitämättömyys.

Hautaustoimistoon. Mutta oikeassa elämässä kaikki ovat herkkiä ja empaattisia, osa vaan kuvittelee olevansa parempia tällä saralla kuin toiset. Eikä kukaan ole töissä oma itsensä.